Onkohan siellä punkkeja?
”Katsokaa, ettei meidän lapsemme mene juoksentelemaan heinikkoon, siellä voi olla punkkeja.”
Tämän viestin sain usealta huolestuneelta vanhemmalta järjestäessäni luontoleirejä pääkaupunkiseudulla.
Vuonna 2008 WHO raportoi, että ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa kaupunkialueilla asui enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Homo sapiensista tuli siis määritelmällisesti kaupunkilaji. Kaupungistuminen ja muut muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, että kansalaiset viettävät arjessaan yhä vähemmän aikaa ulkona ja luonnossa. Luontokokemusten harventuessa luonnossa oleminen voi tuntua vieraalta ja pelottavalta. Sanotaankin, että pelkäämme sitä, mitä emme tunne.
Suomessa on kaupungistumisen myötä myös tietyt eliölajit sopeutuneet urbaaniin elämäntapaan. Rotat, rusakot ja metsäkauriit viihtyvät ihmisasumusten liepeillä, koska niiden ekologisissa lokeroissa on suotuisat elinolosuhteet. Nämä lajit ovat myös punkkien kantajia, kuten jyrsijät, supikoirat sekä lemmikkieläimet.
Punkkien eli puutiaisten levittämä borrelioosi ja TBE eli puutiaisaivokuume herättävät pelkoa, ja keskustelu aiheen ympärillä on käynyt vilkkaana jo vuosien ajan. On tärkeää, että tiedostamme punkkien olemassaolon ja niihin liittyvät uhkat, mutta pahimmillaan punkkikammo voi estää luonnossa liikkumisen. Etenkin lapsuudessa kuullut tarinat ja omaksutut uskomukset voivat vaikuttaa siihen mitä pelkäämme.
Riski saada borrelioosi yksittäisestä punkista on kuitenkin pieni, sillä vain noin kuudesosa punkeista kantaa kyseistä tautia aiheuttavaa bakteeria. Lisäksi punkin pitää olla ihossa kiinni 1-2 vuorokautta ennen kuin bakteeri siirtyy punkista ihmiseen. Päivittäinen punkkitarkastus on siis hyvä keino suojautua borrelioosilta. On myös hyvä muistaa, että borrelioosi on hoidettavissa antibioottikuurilla. Puutiaisaivokuumeelta eli TBE:ltä voi suojautua vaatetuksella ja rokottautumalla. TBE-virus voi aiheuttaa infektion hyvin nopeasti, jopa minuuteissa punkin kiinnityttyä ihmisen ihoon. Mutta TBE-virusta kantaa vain noin 1,6 prosenttia punkeista.
Luonnon kokeminen uutisten ja sosiaalisen median kautta rakentavat ennakkoluuloja, mielikuvia ja odotuksia luontoon liittyen. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäen mukaan vaaran tuntua lietsova keskustelukulttuuri voi nostaa vähäisetkin luonnossa liikkumisen esteet kokoaan suuremmiksi. Luonnon uhat voidaan kokea pahemmaksi riskiksi kuin esimerkiksi autoilun lisääntyminen, mutta kuitenkin liikenneonnettomuudet ovat tosiasiassa huomattavasti suurempi riski ihmisten terveydelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan ampiainen, nauta ja koira ovat aiheuttaneet eniten ihmisten kuolemantapauksia. Meillä ei ole silti ilmennyt tarvetta esimerkiksi Koiraliven kehittämiselle (vrt. Punkkilive). Suomen luonto on siis turvallinen liikunta- ja liikkumisympäristö.
Hyvä valmistautuminen on puoli retkeä
Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämän Punkkilive-sovelluksen avulla kansalaiset voivat käydä merkitsemässä tekemänsä punkkihavainnot Suomen karttaan. Punkkiliven avulla voi selvittää, missä punkkeja on havaittu ja milloin suojautuminen on erityisen tärkeää. Punkkivaara-alueella kannattaa suosia pitkähihaisia ja -lahkeisia vaaleita vaatteita ja hajustamatonta hyönteiskarkotetta. Retkiä suunniteltaessa voi valita kuivempia luontokohteita. Mitä kuivempi ja kallioisempi paikka, sitä huonommin punkit siellä viihtyvät, sillä ne vaativat kosteutta elääkseen. Säännölliset punkkitarkistukset on hyvä tehdä luonnossa liikkumisen jälkeen ja vaatteet voi käydä läpi esimerkiksi teippiharjalla. Retkille kannattaa varata mukaan pinsetit tai punkkipihdit, ja tutustua niiden käyttöön jo ennen maastoon lähtemistä. Lemmikinomistajien on myös hyvä tehdä lemmikeilleen punkkitarkastus. Usein punkit kiinnittyvät esimerkiksi koiran naamaan, korvien taakse, kaulaan, tassuihin tai kainaloihin.
Suomessa luonto koetaan tärkeäksi, ja vuonna 2019 Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan 78 % suomalaisista pitää itseään luontoihmisenä. Luonnossa halutaan harrastaa erilaisia lajeja, uida luonnonvesissä ja hiljentyä. Etenkin kesämökkeily on monen suomalaisen tapa nauttia luonnosta. Toivottavasti luonnossa liikutaan myös tulevina vuosina, ja pelkojen sijaan keskitämme ajatuksemme luonnon tervehdyttäviin vaikutuksiin. Mitä enemmän tiedämme uhkaavista asioista, sitä vähemmän tilanteet pelottavat. Punkkeja ei siis kannata pelätä liikaa, vaan niiltä kannattaa suojautua parhaansa mukaan. Varustaudutaan olosuhteiden mukaan ja nautitaan seikkailuista Suomen kauniissa luonnossa!
| Infolaatikko * Punkki kuuluu hämähäkkieläimiin ja elinikä on 2–4 vuotta (kolme kehitysvaihetta) * Maailmalla punkkilajeja on tuhansia * Punkit ovat meillä aktiivisia helmi-maaliskuusta joulukuuhun saakka, lämpötilan ollessa vähintään viisi astetta * Punkit elävät kasvillisuuden seassa, jossa odottavat sopivaa isäntäeläintä 10–20 sentin korkeudella maanpinnasta * Punkit tarvitsevat veriaterian siirtyessään kehityksessään seuraavaan vaiheeseen *Suomessa ihmiselle tauteja aiheuttaa lähinnä kaksi punkkilajia, puutiainen eli punkki, ja taiga- eli siperianpunkki |
Johanna Sutinen
Seikkailu- ja yhteisöpedagogi,
Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuva nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opiskelija
Otsikkokuva: Erik Karits, Pexels.com.
Lähteet:
https://rokotesuoja.fi/punkkiklinikka/tbe-muut-punkin-levittamat-taudit/tben-ja-borrelioosin-erot
https://blogi.thl.fi/riski-saada-punkilta-tauti-on-pieni-muttei-merkitykseton/