Mitä lähiluonto voi tarjota?
Jyväskylän lähiluontokohteisiin tutustuessani Meijän polun mahdollistaman työharjoittelun myötä, oivalsin kuinka hyvät puitteet Keski-Suomen järvet ja metsät tarjoavat luonnossa liikkumiselle. Kohteisiin matkustamiseen ei tarvitse välttämättä omaa autoa – ja vaikka oma auto löytyisikin – linja-autolla, pyörällä tai jalan pääsee kulkemaan lähikohteisiin kestävällä tavalla. Suoratoistopalveluiden sarjojen seuraaminen sohvan pohjalta käsin saattaa kuitenkin tuntua houkuttelevammalta kuin ulos lähteminen Suomen sateisessa säässä. Mitä lähiluonto voi tarjota, jotta ulkoilu voittaisi lämpimät ja mukavat sisätilat?
Meijän monet mahdollisuudet
Jos opiskelu-, koulu- tai työpäivän päätteeksi ei ole aikaa lähteä kauas Jyväskylän keskustasta, jo muutaman kilometrin säteellä on useita upeita paikkoja, joissa nauttia luonnosta. Esimerkiksi jyväskyläläisille tutulla Harjulla voi kokea luontoelämyksen etenkin, jos malttaa jäädä kuuntelemaan lintujen laulua. Näin kävi ainakin minulle. Monesti Harjun läpi tulee kuljettua kiireessä, ehkä vain ohikulkumatkalla yliopistolle. Luontoaltistuksella saattaa kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia niin aikuisten(1) kuin lasten ja nuortenkin(2) mielenterveydelle. Harjun mäntyjen lomassa kulkeminen voisikin toimia ikään kuin siirtymänä velvollisuuksien ja vapaa-ajan välillä.
Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitsevat myös Tourujoen luontopolku ja Haukanniemen luonnonsuojelualue. Lajistoltaan monimuotoisilla alueilla on erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi luonnon tarkkailuun ja valokuvaamiseen. Polkuja voi hyödyntää lisäksi vaikkapa lenkkeilyyn tai leikkimiseen, kunhan muistaa samalla noudattaa alueen ohjeita sekä kunnioittaa luontoa ja muita kulkijoita. Jos haluaa yhdistää pidemmän pyöräilymatkan metsässä vierailuun, Touruvuoren ja Kanavuoren luontopolut ovat oiva vaihtoehto. Samalla saa aimoannoksen liikuntaa, ja maisemien ihastelu Palokka- tai Jyväsjärvelle on jo itsessään osa virkistävää luontokokemusta.
Vaikka Lullinvuoren luolalle ei ole opasteita, valmiit polut johdattelevat kulkijaa. Otsikkokuvassa alkukesän vihreyttä Mäyrävuoren maisemassa.
Luonnossa retkeilyn voi kokea myös seikkailuna. Muuratsalossa suuret siirtolohkareet ja komeat kalliot saivat mielikuvitukseni laukkaamaan, ja oloni oli kuin tutkimusmatkailijalla konsanaan. Lullinvuoren luolan suuaukon etsiminen kallion halkeamien yli hyppien toi muistoja lapsuuteni seikkailuista metsissä. Opasteita ei ole, mikä tekee retkestä haastavamman. Tämänkaltainen mukaansatempaava luontokokemus saattaa parantaa etenkin lasten ja nuorten minäpystyvyyttä(3), joka taas on yhteydessä esimerkiksi opiskelumotivaatioon(4).
Miksi mennä metsään?
Virkistävät luontokokemukset näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan emotionaaliseen hyvinvointiin(5). Luontoon lähtiessäni saatoin olla toisinaan stressaantunut tai ahdistunut, toisinaan taas iloinen ja pirteä, mutta palasin kotiin aina hyvillä mielin. Kokemukseni lähiluontokohteissa olivatkin positiivisia, mikä vaikutti mielialaan. Huomasin myös päiväkohtaisen ruutuajan vähenemisen, kun huomioni kiinnittyi luonnon ärsykkeisiin puhelimen piippausten sijaan. Jos luonnossa ei ole aiemmin juurikaan liikkunut, kannattaa sitä kokeilla vaikka lähimetsästä aloittaen.
Vaikka luontoliikunnalla ja positiivisilla luontokokemuksilla voi olla monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, ei metsään menemisen motiivi tarvitse aina olla terveys. Luontoon voi mennä vaikkapa marjastamaan, leikkimään, seikkailemaan, valokuvaamaan tai tutkimaan luontoa – positiiviset terveysvaikutukset kertyvät siinä sivussa, huomaamatta. Lähdetään siis luontoon yksin tai yhdessä!
Ennen luontoon lähtöä voi etsiä tietoa Jyväskylän kaupungin ylläpitämistä luontopoluista ja Jyväskylän alueen luonnonsuojelualueista.
Lisäksi kannattaa tutustua Jyväskylän kaupungin ulkoilupaikkaoppaaseen sekä virkistää muistia jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista.
Taru Korhonen
Terveyskasvatuksen maisteriopiskelija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
LEKSA – luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa, Keski-Suomen liiton osarahoittama hanke, jota hallinnoi JAMK
Lähteet:
1. Gritzka, S., MacIntyre, T. E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J. L. & Calogiuri, G. 2020. The Effects of Workplace Nature-Based Interventions on the Mental Health and Well-Being of Employees:
A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry 11:323. doi:10.3389/fpsyt.2020.00323.
2. Tillmann, S., Tobin, D., Avison, W. & Gilliland, J. 2018. Mental health benefits of interactions with nature in children and teenagers: a systematic review. Journal of Epidemiology and Community Health 72, 958–966.doi:10.1136/jech-2018-210436.
3. Mygind,L.,Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Bølling, M. & Bentsen, P. 2019. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents:
A systematic review and quality assessment of the evidence. Health and Place 58.
doi:10.1016/j.healthplace.2019.05.014.
4. Zimmerman, B. J. 2000. Self-Efficacy: An Essential Motive to Learn. Contemporary Educational Psychology 25, 82–91. doi:10.1006/ceps.1999.1016.
5. Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O. & Tyrväinen, L. 2014. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology 37, 1–7.doi:10.1016/j.jenvp.2013.11.003.