Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 3
Innovaatiosta ja innostumisesta kohti muutoksen vuoristorataa
Blogin kolmannessa osassa innostutaan, innovoidaan ja hypätään kyytiin muutosprosessin vuoristorataan. Aloitetaan innostuksesta. Innostus on tunnetila, jossa korkea aktiivisuustaso yhdistyy positiiviseen tunnekokemukseen. Työelämässä innostuksesta käytetään myös käsitettä työn imu. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että innostus ja työn imu nostavat työpanosta ja lisäävät tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Innostunut työntekijä jaksaa innostaa myös muita, jolloin positiivinen virtaus leviää koko työyhteisöön.
Olet varmasti joskus miettinyt, mitkä asiat elämässä saa sinut innostumaan. Oletko kenties intohimoinen viherpeukalo vai rakastatko laittaa hyvää ruokaa? Tuottaako liikkuminen sinulle mielihyvää ja innostuksen tunnetta?
Oma innostukseni nousee muutamista eri tekijöistä; opiskelusta, innovatiivisesta kehittämisestä, arkiliikunnasta ja musiikista. Yhdistän sujuvasti näitä kaikkia toisiinsa ja minulla onkin esimerkiksi tapana tehdä opiskelutehtäviä musiikkia kuunnellen. Tehtävien jälkeen lähden yleensä ulkoilemaan. Pyrin etsimään rauhallisia lenkkipolkuja ja pysähdyn lenkin aikana rannalle venyttelemään ja hengittämään raitista ilmaa. Liikkuessani prosessoin opintotehtävien etenemistä ja kuinka voisin viedä opittua tietotaitoa koko työyhteisön iloksi. Tällaisesta tapahtumaketjusta alkoi myös yhteistyö Meidän polun kanssa; yhteistyön innovaationa syntyi Työhyvinvoinnin vuosikello tukemaan varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut työpaikallani käytössä viime elokuusta saakka. Valitettavasti korona tuli sekoittamaan pakkaa ja lisäsi kuormitusta. Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut kuitenkin oiva apuväline haastavasta tilanteesta selviämiseen ja sen avulla muodostettu yhteinen tahtotila on motivoitunut työyhteisöä kehittämään arkeen hyvinvointia lisääviä ja turvallisia ratkaisuja. Vuosikellon sisältöjä ollaan toteutettu turvavälit huomioiden sekä vapaa-ajan liikuntaan panostaen. Vuosikellon innostavat sisällöt ja pienet leikkimieliset haasteet ovatkin auttaneet meitä hetkeksi unohtamaan vallitsevan tilanteen ja olemme pystyneet keskittymään mukaviin ja positiivisiin asioihin.
Mitä Työhyvinvoinnin vuosikellon toteutuminen on työyhteisönä meiltä vaatinut? Kaikki lähti liikkeelle yhteisestä halusta kehittää jotain uutta, eli innovoida. Yhteisestä tahtotilasta ja innostuneesta ilmapiiristä oli hyvä ponnistaa kohti muutosta. Tavoitteena oli lähteä kehittämään työhyvinvointia kokonaisvaltaisempaan ja systemaattisempaan suuntaan. Ensiksi oli kuitenkin ymmärrettävä, mitä kehittämistyö työyhteisöltä vaatii.
Vuoristorataan!
Muutosprosessin kokonaisuutta kuvataan usein huvipuiston vuoristoradaksi, jonka kyytiin muutoksessa mukana olevat henkilöt hyppäävät. Vuoristoradan alussa tilanne on tasaisen stabiili, mutta muutos häämöttää jo näköpiirissä. Ennen vaunun liikkeelle lähtöä kyydissä olevat saattavat miettiä, ehtisikö vielä hypätä pois. Ja juuri sillä hetkellä vaunu nytkähtää liikkeelle.
Muutosvastarinta kuuluu olennaisena osana muutosprosessin eri vaiheisiin ja varsinkin muutoksen alussa vastarinta näkyy vahvasti. Vuoristoradan ensimmäisellä huipulla matkatessa vastarinta on korkeimmillaan. Vastarintaa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä se kuuluu prosessiin. Vastarintaa vähennetään tunteita sanoittamalla, positiivisen yhteishengen ylläpitämisellä ja tarvittaessa keskusteluapua tarjoamalla esimerkiksi esimiehen kanssa henkilökohtaisesti.
Ensimmäisen huipun jälkeen alkaa vapaa pudotus kohti maanpintaa. Vapaa pudotus kuvaa muutoksesta aiheutuvaa luopumista ja surutyötä. Jostain vanhasta on luovuttava, jotta muutos voi mahdollistua. Luopumisen tuska aiheuttaa meissä erilaisia tunteita, jotka kuuluvat myös osaksi muutosprosessia. Vapaan pudotuksen jälkeen koittaa vuoristoradassa neutraali vaihe, jonka aikana kerätään voimia seuraavaan koitokseen. Hengähdyshetkeä tarvitaan voimaantumiseen, muutoksen hyväksymiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen. Vuoristoradassa neutraali vaihe kestää yleensä hyvin lyhyen ajan, mutta muutosprosessissa tälle hetkelle kannattaa suoda paljon pidempi aika.
Vuoristoradan loppuhuipennuksessa kiidetään vielä kohti viimeistä huippua. Muutosprosessissa huipulle pääsemistä edellyttää muutokselle asetettujen tavoitteiden sisäistämistä ja vahvaa yhteistyötä koko tiimin kanssa. Huipulla voi välillä tuulla ja takapakkeja tulee varmasti eteen, mutta innostuneella ja positiivisella asenteella niistäkin selvitään voittajina. Vuoristoradan viimeisellä huipulla voit hetken ihailla maisemia, kunnes koittaa vapauttava vapaapudotus kohti maalia. Muutoksen viimeisessä vaiheessa omistaudutaan avosylin muutokselle ja sen jatkuvuuden mahdollistumiselle.
Näin olemme selvinneet takaisin maan pinnalle, kevättalveen ja samalla blogisarjan kolmannen osuuden päätökseen. Kevät onkin parasta aikaa innostumiselle, innovoinnille ja sitä kautta muutoksen mahdollistamiselle. Uskaltaisitko sinä hypätä kyytiin muutoksen vuoristorataan? Jos päätät vastata kyllä, niin uskon, että et tule pettymään!
Näiden sanojen myötä toivotan kaikille ihanan innostavaa kevättä ja tavataan jälleen kesän kynnyksellä blogisarjan viimeisessä osassa!
Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi