Lähimetsän palauttavat vaikutukset

Lähellä sijaitseva metsä, järvenranta tai muu ulkoiluun sopiva riittävän laaja viheralue edistää ihmisten liikkumista ja arjesta palautumista. Lähiluonto, viherympäristö ja lähivihreä viittaavat luontoon erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä. Yli 72 % suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupunkiluonnolla onkin suuri merkitys eri ikäisten asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat Laura Karvinen ja Aliisa Katainen tekevät parhaillaan opinnäytetyötä luontoaltistuksen vaikutuksesta sykevälivaihteluun ja koettuun palautumiseen. Tavoitteena heillä on selvittää, onko toistuvalla luonnossa oleskelulla positiivisia hyvinvointivaikutuksia ja lisätä näin myös tietoa lähiluonnon tärkeydestä. Meijän polun aktiivina oli pakko hankkiutua tutkimukseen koehenkilöksi!

Vahvaa näyttöä on jo olemassa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) yhtei­sessä NatureMove-hankkeessa tutkittiin helsinkiläisten luontoliikuntaa ja siihen vai­kuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan luonnossa liikkumista lisäsi ihmisten vahva luontosuhde, naissukupuoli, iän karttuminen sekä koiran omistaminen. Myös ihmisten hyväksi kokema terveys sekä arkiaskareiden hoitaminen kävellen tai pyöräillen lisäsivät luonnossa liikkumista. Lähiluontoon pitää kuitenkin ensin mennä, jotta voi nauttia positiivisista vaikutuksista.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasten kehittyvä luontosuhde edellyttää aidossa luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja luontoa on löydyttävä päiväkotien ja koulujen läheltä. Työssäkäyville aikuisille lähiluonnon elvyttävät vaikutukset auttavat stressin hallintaan ja iäkkäillä korostuu viherympäristön esteettömyys. Lähiluonnon vetovoimaa lisäävät monipuoliset harrastusmahdollisuudet, metsän tuntu ja mahdollisuus kokea hiljaisuutta.

Koeläinasetelma

Tutkimuksen asetelma oli sangen lempeä; elä normaalia arkeasi, laita Firstbeat-laitteet rintaan ja lähde päivittäin 30 minuutiksi lähimetsään! Ja se kannatti!

NatureMove-tutkimuksen tulosten perusteella koen omaavani vahvan luontosuhteen, jonkin verran estrogeeniä ja keski-ikäisyyttä, sekä taloudesta löytyvän koiran. Mutta nyt tutkittiin palautumista, joten metsään oli mentävä rauhallisesti kävelemään, ja ilman koiraa. Se tuntui oudolta; yksinäinen mies pimenevässä kevätillassa metsässä hortoilemassa. Keskityin luonnon havainnointiin ja lähimetsä aukenikin aivan uudessa valossa. Jäljitin retkilläni viirupöllön ja havaitsin liito-oravan reviirin sekä korpin pesän. Ja palautumistulokseni olivat sangen mainiot. Mittausten lähtötasolta kavuttiin päivä päivältä kohden parempaa palautumista ja suurempia voimavaroja. Millaiseksi ihmiseksi tästä lopulta kehittyisikään? Kuviosta yllä näkyy myös yksi laavulla vietetty yö (toinen harmaa palkki vasemmalta) ja sen aikana saavutettu sata prosenttisesti palauttava unijakso.

Miten näitä yksittäisen koehenkilön tuloksia voitaisiin sitten monistaa? Kuinka mahdollistaa kanssaihmisille palauttavia lähiluontokokemuksia? Kunnat ja kaupungit ovat tärkeässä roolissa.

Lähimetsät kuntatasolla

Suomen ympäristökeskus SYKE on koonnut Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketin, joka on suunnattu erityisesti kuntien ja kaupunkien päättäjille. Tietopakettiin on koottu esimerkkejä toimista lähiluonnon turvaamiseksi ja monipuolisen hyödyntämisen lisäämiseksi. Esimerkit liittyvät mm. maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen, yhteisöllisyyteen, mielen hyvinvointiin, sekä kasvien ja maaperän ominaisuuksiin. Erilaisten tarpeiden tasapuolinen huomioiminen kaupunkiympäristössä edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä.

Keski-Suomessa on käynnissä parasta aikaa maakuntastrategian päivitys, ja myös maakuntakaavaa päivitetään. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Kuntien metsien hoitosuunnitelmissa on varauksia kunnan metsäalueiden virkistyskäytöstä sekä myös talous- ja suojelumetsäluokitteluja.

Aktiivisilla kuntalaisilla on siis mahdollisuuksia vaikuttaa lähiluonnon ja -metsien tilaan. Minä olen onnellisessa asemassa, koska minun lähimetsäni on jo luokiteltu suojelluksi.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK