Kohti kestävämpää arkea päiväkodeissa
Kesä on taittunut syksyyn ja päiväkodeille suunnatuissa Meijän luonto -ulkoilmatyöpajoissa olemme pureutuneet kestävien elämäntapojen teemaan. Mutta mitä on kestävä elämä?
Kun elämme kestävästi, elämme maapallon kantokyvyn rajoissa. Näin ei kuitenkaan vielä tapahdu. Sitran tekemän selvityksen mukaan meidän tulisi vähentää elintavoistamme johtuvia kasvihuonepäästöjä yli 90 % vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme saavuttaa 1,5 asteen elämäntavat (Kaitosalmi, Tuomisto, & Saarikoski 2021). Tällä hetkellä me ihmiset olemme käynnistäneet maapallon historian kuudennen sukupuuttoaallon, muokanneet 75 % elinympäristöistä, kolmasosa planeetan maapinta-alasta on ruoantuotannon käytössä ja meret roskaantuvat muovista (Pelli 2022). Muutokset tämänhetkisissä elintavoissamme ovat siis välttämättömiä. Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen määrittelee kestävän elämän näin: ”Kestävä elämä tarkoittaa aineellisen kuluttamisen vähentymistä, mutta vastapainona tyytyväisyyden lisääntymistä. Kyse ei ole luopumisesta vaan paremman elämän löytämisestä (Salonen 2021).”
Suunnitellessani työpajojen sisältöä pohdin ”paremman elämän” merkitystä, ja mitä se kenellekin tarkoittaa. Minulle parempaa elämää on viettää aikaa luonnossa, ja tämän ajatuksen pohjalta lähdin rakentamaan työpajojen sisältöä luontosuhteen kautta; olemme kaikki riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Siksi on tärkeää lisätä tietoa siitä, mitä kaikkea luonnosta saamme ja kuinka paljon kulutamme maapallomme luonnonvaroja.
Yksi työpajan tehtävistä alkaa sillä, että lapset etsivät luontoympäristöstä erilaisia esineitä (muovilelu, puulelu, lasipurkki, lusikka, kirja ja t-paita). Esineiden löydyttyä keskustelemme yhdessä, mitä kaikkea näiden esineiden tekemiseen on tarvittu ja mistä nämä ainesosat on saatu. Olemme pohtineet mistä saamme muovia, lasia, paperia tai metalleja, kuinka monta puusta tai muovista tehtyä lelua kotoa löytyy, ja mistä saamme lankaa vaatteidemme tekemiseen. Kun pääsemme esineiden alkuperien lähteille, herättää se ihmetystä. Olemme listanneet kotoa löytyviä materiaaleja ymmärtäen, että ne kaikki ovat alun perin luonnosta peräisin. Työpajan lopuksi mietimme erilaisten kuvien avulla, mitä on energia ja mistä sitä saadaan. Liikkumiseen, lämmitykseen, valaistukseen, tavaroiden valmistukseen, ja mihin tahansa toimintaan tarvitaan energiaa jostain energianlähteestä. Nämäkin lähteet meille tarjoilee luonto.
Kun pysähdymme miettimään itsellemme tärkeitä asioita, ja tekoja niiden säilyttämiseksi, otamme askeleen kohti kestävämpää elämää. Kestävien elämäntapojen arkipäiväistäminen on tärkeää, ja ymmärtääksemme sen, on meidän tiedostettava riippuvuutemme luontoa kohtaan. Arto O. Salosen (2021) sanoja lainaten: ”Oman elämän mieltäminen luonnon osaksi saa aikaan vastuuta, sillä ihminen ottaa tyypillisesti vastuuta siitä, minkä osa hän kokee olevansa.”
Johanna Huovila
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.
Lähteet
Kaitosalmi, K., Tuomisto, T., & Saarikoski, E. (2021) Kestävän elämäntavan motivaatioprofiilit. Sitra. Julkaisut. https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavan-elamantavan-motivaatioprofiilit/#miksi-motivaatioprofiilit
Pelli, P. (2022) Ihminen on suuri, luonto pieni. Helsingin Sanomat. Ympäristö. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008856792.html
Salonen, Arto. O. (2021) Kestävää elämää valtavirtaistamaan. Blogiteksti. https://artosalonen.com/kestavaa-elamaa-valtavirtaistamaan/