Kallisarvoista peliä Barcelonassa
Mikä ei ole mitään? Se ei ole silmin nähtävää, se jää ihmisiltä huomaamatta vain sen vuoksi, että se on aineetonta. Sen vuoksi sitä pidetään hyvin halpana, sille annetaan hintaa tuskin ollenkaan. Ja silti tällä kaikista asioista kallisarvoisimmilla leikitellään.
Ympäristömelu on kaikkialle leviävä saaste, joka vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisten että luonnon ekosysteemien terveyteen ja hyvinvointiin. Melu on moninaista ihmisen toiminnan tulosta. Yleisimmät ympäristömelun lähteet ovat liikenteeseen liittyviä ja liikenteen aiheuttamaa melua (esim. maantie-, rautatie-, lentoliikenne) pidetäänkin Länsi-Euroopassa toiseksi merkittävimpänä ympäristöterveyden riskinä pienhiukkaspäästöjen jälkeen. Melu aiheuttaa ihmiskehossa stressireaktion, joka voi johtaa lukuisiin haitallisiin terveysongelmiin alkaen ärsytyksestä, unihäiriöistä, kohonneesta verenpaineesta, kognitiivisista ja kuulohäiriöistä sekä sydän- ja verisuonitaudeista aina ennenaikaisiin kuolemiin saakka.
Luonnon tarjoamiin hyvinvointivaikutuksiin on olemassa monia näkökulmia
Erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla näitä ongelmia voidaan pienentää ja tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Euroopan kaupungeissa voitaisiin estää jopa 40 000 ennenaikaista kuolemaa lisäämällä ihmisten oleskelua viheralueilla. Toisaalta ihmiset, jotka asuvat lähiöissä, joissa viheralueiden osuus on suurempi, ovat tutkimuksissa raportoineet kokevansa yleisen terveydentilansa paremmaksi.
Hiljaisten viheralueiden terveyttä edistävistä vaikutusmekanismeista ja merkityksestä on käynnissä useita tutkimuksia. Aiemmista tutkimuksista on jo olemassa laajaa tutkimusnäyttöä luontoympäristöjen terveyshyödyistä kaupunkien asukkaille. Tällaisia ovat muun muassa lisääntynyt fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus, tehostunut psyykkinen palautuminen, sekä parempi yleinen terveys ja koettu hyvinvointi. Yhteys luontoympäristön ja terveyshyötyjen välillä riippuu fyysisen ympäristön ominaisuuksista; ympäristö vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, fyysiseen toimintaan, sosiaalisiin verkostoihin ja resurssien saatavuuteen.
Eionet -raportin kaupunkitilan jaottelu äänimaisemien mukaan:
Meluisammat kaupungit: Suurin osa asuinalueista keskittyy kaupungin meluisampaan osaan, kun taas vihreät kaupunkialueet ovat jakautuneet enemmän taajaman laitamille. Hiljaiset viheralueet kulkuväylien läheisyydessä ovat todella pieniä, alle hehtaarin pinta-aloja.
Rauhallinen asuinalue: Elinkeinotoiminta ja liike-elämä on keskittynyt kaupungin meluisempaan osaan ja asuinalueet sijaitsevat enemmän rauhallisella alueella (alle 55 dB päiväkeskiarvo).
Hiljainen vihreäalue: Asuinalueet keskittyvät enemmän hiljaisille alueille, joille on myös ominaista korkea viheralueiden osuus.
Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA
Kyseinen raportti osoittaa, että hiljaisten viheralueiden hallinnointi ja edistäminen on monimutkaista, koska kaupunkirakenteeseen liittyy paljon tekijöitä, jotka vaatisivat keskipitkän aikavälin suunnitteluun muutosta. Siksi jo olemassa olevien hiljaisten viheralueiden suojelu on tarpeen, kuten Environmental Noise Directive (Directive 2002/49/EC) velvoittaa, koska suurimmalla osalla analysoitujen eurooppalaisten taajamien ihmisistä ei ole helppoa pääsyä hiljaisille viheralueille.
Barcelona
Barcelona tunnetaan erinomaisesta kulttuuritarjonnasta, mielenkiintoisista museoista, rannoista ja yöelämästä. Mutta harva tietää, että kaupunki on myös yksi Espanjan ja Euroopan viheraluerikkain. Barcelona onkin nimetty vuoden 2022 Euroopan metsäkaupungiksi. Palkinto on tunnustus toiminnasta, jossa huomioidaan metsäalueiden suojelu, viheralueiden kehittäminen sekä uudet, luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksessa. Palkinto toimii myös tunnustuksena laajoista viheralueista, sillä Barcelonassa ne kattavat yli 50 % kaupunkialueesta.
Tapasin Barcelossa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tutkijoita, jotka ovat kirjoittamassa raporttia taajamien hiljaisista alueista ja näiden saavutettavuudesta. Keskustelimme Nurian ja Miquelin kanssa tutkimustiedon hyödyntämisestä käytännön arjessa. Yhteisiä teemoja olivat muun muassa (hiljaiset) viherkäytävät niin ihmisten kuin eliöiden hyvinvoinnin perustana. Malliksi kävi Jyväskylän Kehä Vihreä. Myös Meijän polun Luontopysäkit herättivät suurta kiinnostusta luonnon saavutettavuuden näkökulmasta katsottuna. Yhteys espanjalaisiin tutkijoihin syntyi Keski-Suomen liiton Thematic Trail Trigger -projektin (3T) Hiljaisuus ja pimeys -työpajoissa, joissa Meijän polun asiantuntijat olivat esittelemässä keskisuomalaisten yrittäjien kanssa hiljaisuuden ja pimeyden hyödyntämistä ja mahdollisuuksista projektin eurooppalaisille kehittäjäkumppaneille.
Esimerkkinä Barcelonan panostuksesta viheralueisiin ja puistoihin toimii vuonna 2017 kunnostettu liki neljän hehtaarin alue kaupungin keskeiselle paikalle. Tähän puistoon, jonka yhtenä teemana on biologinen monimuotoisuus, istutettiin satoja puita ja 112 000 pensasta (140 eri lajia). Tällaisten hankkeiden myötä myös viheralueiden läheisten kiinteistöjen arvo on noussut ja näin on syntynyt jo laajemminkin yhteiskunnassa ymmärrettävää lisäarvoa viherrakentamisesta.
Kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä tarvitaan, sillä kehittämistoiminnassa ovat samat haasteet niin Kataloniassa, kuin Keski-Suomessa. Nämä ongelmat tiedetään ja tunnistetaan, mutta käytännössä moni asia ajaa toimivien ja hyvinvointia lisäävien ratkaisujen ohi päätösvaiheessa. Esimerkiksi meluhaittojen ehkäisemiseksi rakennetaan usein vain jykevämpiä meluvalleja yrittämättä puuttua itse melun lähteeseen, eli ihmisen toimintaan.
Barcelonassa on yritetty keskustan hiljentämistä rajoittamalla autoliikennettä, mutta osa asukkaista on vastustanut näitä aloitteita, koska on koettu autolla liikkumisen hankaloituvan ja sitä myöten oman vapauden vähenevän. Barcelonassa on myös hyvin toimiva, joskin ajoittain ruuhkainen joukkoliikenne ja koko ajan kehittyvä pyörä- ja kävelyreitistöverkosto. Eli vaihtoehdot oman auton käytölle kehittyvät ja paranevat koko ajan. Vanhoista tottumuksista on kuitenkin vaikea päästää irti, vaikka niiden tottumusten ylläpito tekee omasta asuinympäristöstä meluisaa, saasteista ja ajoittain jopa vaarallista.
Universitat Autònoma de Barcelonassa työskentelevät, ETC Human health and the environment -verkoston tutkijat maantieteilijä Miquel Sáinz ja ympäristötieteilijä Núria Blanes tutkivat ihmisen toiminnasta aiheutuvaa melua. Janne Laitinen (JAMK/Meijän polku) vieraili Barcelonassa jakamassa tietotaitoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, mutta myös sen saavutettavuudesta ja hiljaisuudesta.
Alkuosan arvoitus on roomalaisen filosofi Senecan ajatuksia. Arvoituksen ratkaisu tähän kallisarvoiseen, näkymättömään, on seuraava: ”Vuosipalkat ja avustukset ovat ihmisille valtavan tärkeitä, niiden eteen he kyllä ahkeroivat, näkevät vaivaa, tekevät työtä. Kukaan ei arvosta aikaa.” Puhdas ilma ja hiljainen elinympäristö saavat meiltä yhtä vähän arvostusta kuin aika Senecan arvoituksessa.
Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK
Lähteitä
European Environment Agency https://www.eea.europa.eu/themes/human
European Forest Institute https://efi.int/news/metropolitan-area-barcelona-named-european-forest-city-2022-2022-03-24
Sainz de la Maza, M., Blanes, N. Ubach, R., Fons, J. & Closa, G. 2018. Potential quiet areas in END agglomerations. Population accessibility to quiet green urban areas using road and air traffic noise contour maps and Urban Atlas. Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA.
Torkki, J. 2018. Seneca – Elämän lyhyydestä. Otava
Linkkejä
Barcelonan puistoista ja kiinteistöistä https://luxuryrealestatebarcelona.com/most-gorgeous-gardens-and-parks-in-barcelona/
Tohtori Pla i Armengol -puistosta projektina https://abpaisatgistes.cat/en/urban-parks/doctor-pla-i-armengol-gardens
Retkeilyreiteistä https://www.lugaris.com/en/hiking-routes-in-barcelona/
Retkeilyreiteistä https://barcelona-home.com/blog/best-hiking-trails-barcelona/