Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail
Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.
The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.
Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.
The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.
Sijoitus tulevaisuuteen
The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.
Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.
Reitistöt
Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:
- Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
- Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
- Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
- Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.
Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.
Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.
Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?
The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.
Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…
1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.
1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.
Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku
Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura
The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca