Ihminen tarvitsee monimuotoista luontoa

Hyvinvointia arkeen lähiluonnosta ja metsästä

Kulunut pandemia-aika on viimeistään osoittanut lähiluonnon merkityksellisyyden. Osa on löytänyt luonnosta itselleen uuden pysyvän harrastuksen, osaa on puolestaan harmittanut lisääntynyt väenpaljous vanhoilla reiteillä. Lähiluonnon säästäminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä teko.

Ihmiset etsivät tietoa luontoalueista netistä ja suuntaavat sinne mistä tietoa löytyy. Näin ollen onkin tärkeää, että jo olemassa olevista, ja uusista reiteistä kerrotaan selkeästi kuntien sivuilla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luonto ja reitit olisivat ihan kaikkien suomalaisten saavutettavissa, jotta kynnys lähteä luontoon pysyisi mahdollisimman matalana.

Lahden kaupunki on yksi edelläkävijöistä, jossa luontolähtöisen hyvinvoinnin tuominen osaksi asukkaiden arkea on otettu vakavasti. Kaupunki on seurannut tarkkaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lähtenyt viemään tuloksia käytäntöön. Voin sanoa näin, koska olen itse siirtynyt tutkijan tehtävistä Lahden kaupungille vasta toista kuukautta sitten, ja Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 ympärillä vallinnutta positiivista ”pöhinää” ei ole voinut olla huomaamatta myös muualta käsin.

Lahti mukana GoGreenRoutes -hankkeessa

Lahti lähti rohkeasti hakemaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja laajan eurooppalaisen tutkimuskonsortion kanssa Euroopan unionin yhtä merkittävintä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta GoGreenRoutes -hankkeelle. Rahoitus saatiin ja Lahden kaupunki on nyt yksi kuudesta hankkeen eurooppalaisesta kehittäjäkaupungista, jonka tavoitteena on olla suunnannäyttäjänä matalan kynnyksen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta.

Hyvinvointia laadukkaasta luonnosta

Miksi sitten luontosuhde ja ylipäätään luonto tai metsät ovat urbaaneilla alueilla niin tärkeitä? Tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että luonnolla on hyvinvointia edistävä vaikutus. Parhaiten luonto toimii erilaisten sairauksien ehkäisijänä.

Erityisen merkitseväksi kuitenkin nousee laadukas urbaani luonto, jonka havaittiin tanskalaisessa tutkimuksessa suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä erilaisiin mielenterveyssairauksiin kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2020). Laadukkaalla luonnolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tarpeeksi luonnonmukaisen kaltaisia metsäalueita.

Myös Suomesta on uutta tutkimusnäyttöä aiheesta. Kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, lasten elimistön mikrobisto monipuolistui ja immuunijärjestelmän säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021). Tutkin myös itse väitöskirjassani metsän laadun vaikutusta ihmisen mielen hyvinvoinnille. Vein ihmisiä pienryhmissä eri tavoin hoidettuihin metsiin heidän työpäivänsä jälkeen. Jokainen metsä toimi tehokkaasti työstressistä palautumiseen. Yhdeksi merkitseväksi selittäväksi elpymisen tekijäksi nousi metsän koettu biodiversiteetti (Simkin ym. 2021). Näin ollen, ei voida ajatella niin, että luonto ja metsät kaupunkien ulkopuolella riittävät monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Myös Ihminen tarvitsee rikasta biodiversiteettiä ympärilleen voidakseen hyvin. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lähiluonto toimii monipuolisena hyvinvoinnin ylläpitäjänä, jonka arvo osataan usein nähdä vasta sitten kun se on menetetty.

Mielen rentoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten ympäröivä melu ja koettu luonnon kauneus mutta myös luonnon monimuotoisuus. Erityisesti vilkkaan työpäivän jälkeen ihminen elpyykin tehokkaasti metsässä, joka on tarpeeksi laaja ja puusto iäkästä (Simkin ym. 2020). Sen ei tarvitse olla hyvin hoidetun näköinen ja harmoninen. Ympäristöpsykologiassa tunnistetun ”tarkkaavuuden elpymisen teorian” mukaan ihminen elpyy, kun tahdonalainen tarkkaavuus saa hellittää (Kaplan 1995). Teorian mukaan näin tapahtuu, kun ihminen kokee lumoutumista. Monipuolisessa luonnossa tämä tapahtuu kuin itsestään.

Vaikka osa meistä on hyvinkin erähenkisiä, monelle metsään meno ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin (LVVI 2) mukaan viidennes ulkoilijoista on niin sanottuja passiivisia ulkoilijoita, jotka ulkoilevat vain harvoin. Heitä on kaikissa ihmisryhmissä sukupuoleen katsomatta.

Retkelle tai lähimetsäänkin lähdön esteenä on tavallisesti pelko eksymisestä tai metsä voi yksin kulkiessa tuntua turvattomaltakin. Tarvitsemme myös esteettömiä reittejä, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Erilaisten asukaskyselyiden myötä tiedetään, että moni haluaisi mennä metsään, jos sinne lähteminen olisi ylipäätään mahdollista.

Terveysmetsä rakentuu osana GoGreenRoutes -hanketta

GoGreenRoutes -hankkeen yksi tärkeä tavoite on luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan viereiseen metsään niin sanottu Terveysmetsä. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Terveyspolun toivotaan tukevan sairaalan asiakkaita hoidon yhteydessä sekä toimivan virkistävänä taukopaikkana myös kiireiselle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. Metsää ei aiota sen ihmeemmin rakentaa, vaan tarkoitus on mahdollistaa sinne helpompi pääsy uusilla pitkospuilla ja levähdyspaikoilla. Ohjattu reitistö säästää myös alueen luontoa. Terveyspolku yhdistyy aivan sairaalan nurkalta lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun. Yhdessä kokonaisuus muodostaa monikäyttöisen Terveysmetsän.

Lähdetään luontoretkelle yhdessä

Luontoretkien ympärille rakennetut yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia aktivoida ja rohkaista ihmisiä lähtemään luontoon. Luonnossa yhteisöllisyyden kokemus voimistuu ja tutkimustulostenkin kautta tiedetään, että luonnossa on helpompi jutella vaikeistakin asioista. Yksi oivallinen esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Keski-Suomessa meneillään oleva reitistöviikko, joka huipentuu perjantain Luontotyöpäivään. Tavoite on kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ja löytämään uusia liikuntapolkuja omaan arkeen. Jospa jokainen meistä ottaisi tavoitteekseen mennä perjantain työpäivän aikana luontoon, jos ei ihan metsätyöpisteeseen niin kuin meillä Lahdessa, niin ainakin happihyppelylle. Se kannattaa varmasti!

Jenni Simkin
projektipäällikkö, Lahden kaupunki, GoGreenRoutes -hanke

Lähteet:

Engemann, K., Svenning, J. C., Arge, L., Brandt, J., Geels, C., Mortensen, P. B., Plana-Ripoll, O., Tsirogiannis, C., & Pedersen, C. B. (2020). Natural surroundings in childhood are associated with lower schizophrenia rates. Schizophrenia Research, 216, 488–495. https://doi.org/10.1016/j.schres.2019.10.012
Kaplan, S. (1995). The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, 15(3), 169–182. https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H. K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O. H., Hyöty, H., & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. In Sci. Adv(Vol. 6). https://www.science.org
Roslund, M. I., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M., Cinek, O., Kramná, L., Jumpponen, A., Laitinen, O. H., Rajaniemi, J., Hyöty, H., Sinkkonen, A., Cerrone, D., Hui, N., Mäkelä, I., Parajuli, A., Saarenpää, M., Soininen, L., … Vari, H. K. (2021). Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International, 157. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry and Urban Greening, 48. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2021). The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Journal of Environmental Research and Public Health,18(2). https://doi.org/10.3390/ijerph18020422