Hyvä Suomi!
Suomi pärjää nyt hienosti maailmalla: jääkiekossa taistellaan kultaa ja meijän Kalle ajaa rallimestaruudesta. Myös kansainvälisissä maavertailuissa on saavutettu kärkisijoja: olemme jälleen onnellisin maa, kestävän kehityksen mallimaa ja UNICEFinkin vertailussa pärjätään.
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kansainvälisessä kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on saavuttanut tai on hyvin lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. ”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena on pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.
Ihmiset siis voivat Suomessa keskimäärin hyvin. Useassa ekologiseen kestävyyteen liittyvässä tavoitteessa Suomi on vielä kuitenkin kaukana maalista, eli heikennämme muiden eliölajien elinmahdollisuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yksityiseen kuluttamiseen (tavaroiden ja palveluiden ostaminen) nojaava hyvinvointivaltiomme luokin synkän varjon.
Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla.
YK:n lastenjärjestö UNICEFin vertailussa tarkastellaan lasten ympäristöoloja. Tässä(kin) vertailussa Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää. Olemme se ihana lintukoto, jossa lapsien on hyvä kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi.
Mutta kun tarkasteluun otetaan suomalaisten kulutuksen globaalit vaikutukset, Suomi putoaa vertailun häntäpäähän. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi, sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle (spill over-efekti, EMMI-ilmiö). Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta.
Kohden lähiluontoa!
Mistä siis ammentaisimme hyvinvointia vastuullisemmin? Vastaus löytyy yllättävän läheltä; luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttämme. Luonnossa vietetty aika vähentää myös tarvetta kuluttaa aikaa ympäristön kannalta haitallisemmin.
Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia, eli lähes kaikki, harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia ulkoilijoista virkistyy enintään kymmenen kilometrin päässä kotoaan. Lähiluonto on siis meidän kaikkien saavutettavissa.
Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK
Lähteet:
”En minä, mutta muut!” – EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä -artikkeli
Kestävä kehitys – Agenda 2030
Luonnon virkistyskäyttöstrategia – tiedote
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 3
Suomi jälleen 1.sijalla kestävän kehityksen maavertailussa -tiedote
Unicef-tiedote: Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia