Maanantaina 1.3. käynnistyy Facebookissa järjestyksessään toinen Miljoonan askeleen haasteen ryhmä, jossa yhdessä lähdemme askeltamaan kohden maagista miljoonan askeleen rajapyykkiä.
Keväällä 2020 järjestettyyn ensimmäiseen ryhmään lähti mukaan 350 henkeä eri puolilta Suomea. Alla olevaan kuvaan on kerätty tuon ryhmän aktiivien ’maaliintuloja’ miljoonan askelletun askeleen jälkeen. Nopeimmat kävelijät saapuivat maaliin alle kahdessa kuukaudessa ja pitkäjänteisimmät kävelijät kahdeksan kuukauden korvilla.
Miljoonan askeleen haasteessa onkin tarkoitus taivaltaa kukin omalla vauhdillaan ja tyylillään. Tavoitteena on kuitenkin nostaa omien päivittäisten ja viikoittaisten askelten määrää verrattuna omaan tämänhetkiseen arkeen. Tavoitteet on jaoteltu kuukauden pätkiin, joiden mukaan päivittäinen ja viikottainen askelmäärä on lasketaan.
Ensimmäisestä ryhmästä saamamme palaute oli erittäin positiivista, sillä olihan ryhmä käynnistynyt vain hiukan ennen koronan tuomia rajoituksia, etätöitä ja harrastusten sulkeutumista. Moni suomalainen huomasi fyysisen aktiivisuutensa, jos ei nyt lakanneen kokonaan, niin ainakin vähentyneen merkittävästi. Nyt vuosi tuon jälkeen suomalaiset ovat löytäneet luontoliikunnan ja muita keinoja pysyä aktiivisena, mutta etätyöt ja harrastusten puute on jättänyt monen arki-aktiivisuuteen kuitenkin suuren aukon. Ja tämä näkyy arjessa monella tapaa. Eli aktiiviselle liikkumiselle on todellinen tarve myös keväällä 2021. Ja mikä onkaan parempi tapa lähteä liikkeelle, kuin kävellen?
Lähde siis mukaan Miljoonan askeleen haasteeseen ja kohden parempikuntoista kevättä ja alkukesää! Haasteen Facebook-ryhmä löytyy täältä nimellä Miljoonan askeleen haaste 2021.
Miljoonan askeleen ryhmähaaste englanniksi julkaistu
Toteutimme Miljoonan askeleen ryhmähaasteestamme kieliversion englanniksi. Kieliversio on ajateltu juuri Suomeen saapuneiden kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden käyttöön, mutta se sopii luonnollisesti laajempaankin käyttöön. Ulkoliikuntaan kannustava ryhmähaaste on nyt erittäin ajankohtainen, koska korkeakoulujen kontaktitoiminnot ovat koronan vuoksi rajoitettuja tai pois käytöstä ja opiskelijat toteuttavat opintoja itsekseen etänä. Etäpäiviin ei välttämättä tule selkeitä aikatauluja, eikä välttämättömiä menoja, jolloin liikunta ja ulkoilu usein jäävät vähemmälle. Myöskään toisia opiskelijoita ei pääse tapaamaan, jolloin myös sosiaaliset kontaktit jäävät vähäisiksi. Miljoonan askeleen haasteessa jokapäiväinen reipas ulkoilu kuuluu ohjelmaan ja muutaman hengen porukoilla voi myös kävelyjä ulkona varotoimenpiteet huomioiden toteuttaa. Näin päivittäisillä kävelyillä voimme lisätä hyvinvointia ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta näinä vaikeina aikoina.
Miljoonan askeleen ryhmähaasteessa 3–5 hengen ryhmällä lähdetään tavoittelemaan yhteensä miljoonaa käveltyä askelta kuukaudessa. Kunkin ryhmäläisen tavoiteaskelmäärä vaihtelee ryhmän koosta riippuen. Eniten askeleita saa askeltaa kolmen hengen ryhmässä, noin 12 000 askelta per päivä, ja vähiten viiden hengen ryhmässä, jossa askeleita jää kullekin käveltäväksi reilu 7 000 päivässä. Miljoonan askeleen haasteesta on alkuperäisen haasteen lisäksi aiemmin julkaistu myös englanninkielistä vastaava suomenkielinen ryhmille tarkoitettu askelhaaste.
Päivittäiseen kävelyyn innostava haaste on myös mainio tapa tutustua omaan kotiseutuun ja asuinympäristöön tarkemmin.
Englanninkielisen Miljoonan askeleen ryhmähaasteen löydättäältä.
Haasteet ovat osa liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän Vuosikellomme tarjontaa.
What to do during Corona times, when it’s not suitable to gather inside? Go for nice walks outside!
In Meijän Polku’s Million Step Group Challenge, we set out with a group of 3 to 5 people to collect a million walking steps in one month! The challenge is playful and everyone participates within the limits of their own fitness and energy levels. However, the goal is for each participating group member to walk briskly on a daily basis. We recommend outdoor and nature walks if possible.Do not attend walks in groups, if feeling under the weather.
You can track your steps with a mobile phone app or with a pedometer. All the steps taken during the day are counted and included in the total challenge step count.
Forest walks have a emotional, restorative and vitalizing effect.
Print a training diary, or keep a record of your daily steps on, for example, paper or computer. The daily steps of each group member are recorded and added up at the end of each week (see template below). The exemplary group collected more than 330 000 steps a week, meaning that a million steps can be achieved in as little as three weeks.
Example week from a group with 4 members. They gathered 333 654 steps in one week. This means that the group can gather 1 million steps in three weeks.
Below are step goals for groups of three, four and five people, with the goal of collecting one million steps in a one month time frame. If there are passionate walkers in the group, then the goal will be met faster. If you have a bigger group, you can divide the group into smaller groups and have a little competition…
If possible, some of the walks can be done together with all or some of the group members to maximize the social benefits of the walks. For example group members can arrange a few days each week for a longer walk together. Daily walks are also a wonderful way to get to know your hometown and neighborhood better.
For longer walks, you can bring along hot drinks and something to snack on. If you are walking on forest trails, take along something to sit on during the brakes, so you don’t have to sit in the snow or wet ground. While walking in forests, it is important to avoid walking on plowed skiing tracks.
You can also check out Meijän polku’s other group challenges here. For the moment, these challenges are only in Finnish, but the idea is similar to the Million steps challenge, so they might be quite easy to figure out.
As an old Finnish saying goes, your winter boots are made for walking, and that’s just what they do. But you do need to help them out a bit!
Happy walking!
For more information, you can contact us by email meijanpolku@gmail.com or through social medias @Meijanpolku
Meijän polun liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikellossa on juuri julkaistu ryhmille tarkoitettu osio. Osiosta löytyy Vuosikellosta tuttuja haasteita muokattuina pienryhmien käyttöön sopiviksi.
Ryhmäkäyttöön muokattuja haasteita on yhteensä kuusi. Ne soveltuu 2–7 hengen ryhmille ympärivuotiseen käyttöön. Haasteet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat laajasti käyttöön yhtä lailla vähän liikkuville kuin kokeneille liikkujillekin. Haasteita voi skaalata helposti ryhmäläisten lähtötason mukaan.
Kuten Vuosikellon muitakin haasteita. myös ryhmähaasteita voi käyttää myös osana kuntoutustoimintaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
Sivustolla on myös vinkkejä Vuosikellon muiden haasteiden käytöstä osana ryhmätoimintaa.
Vuosikellon ryhmille tarkoitettu sivusto löytyy osoitteesta: www.meijanpolku.fi/vuosikello-ryhmille
Haasteet on suunnitellut yksi Meijän polun aktiiveista, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Metsähaasteessa lähdemme porukalla keräämään luonnon hyvinvointivaikutuksia. Tavoitteena on käydä luonnossa neljä kertaa viikossa. Ryhmäläisten aktiivisuudesta ja lähiluonnon saavutettavuudesta riippuen valitaan ryhmäläisten kesken yhdessä tavoiteaika yhdelle luonnossa olemiskerralle.
Ja miten luonto sitten määritellään? Joustavasti. Tavoitteena on, että ympärilläsi on selkeästi enemmän luontoelementtejä kuin rakennettuja elementtejä. Mutta jos et syystä tai toisesta pääse esimerkiksi metsäympäristöön, niin kotipihakin on parempi kuin ei mitään. Ja lähipuistokin tarjoaa joitain luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Ja miten siellä luonnossa tulee sitten olla? Sinun tavallasi. Tässä haasteessa päämääränä nimenomaan luonnossa vietetty aika. Voit kävellä, juosta, pyöräillä, ulkoiluttaa koiraa tai vain istuskella kannolla, kivellä tai penkillä ja aistia luontoa ympärilläsi.
120 minuutilla luonnossa oleskelua viikossa on tutkitusti jo terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Tuo aika täyttyy esimerkiksi Metsähaasteessa käymällä luonnossa 30 minuuttia neljänä päivänä viikossa.
Mallikuvassa alla ryhmäläiset ovat valinneet tavoiteajaksi 30 minuutin luontokäynnit ja viikkotavoitteena on siis päästä luontoon neljästi viikossa. Hyvinvoinnin maksimoimiseksi stressi kannattaa minimoida, eli tavoitteiden jokaviikkoisesta saavuttamisesta ei kannata sellaista ottaa. Jokainen minuutti luonnossa on plussaa!
Viikottaista yhteisaikaa ei tarvitse välttämättä laskea. Paitsi jos haluaa vertailla viikkotuloksia ja vaikka leikkimielisesti kilpailla toisen ryhmän kanssa…
Jos ette ole aiemmin aktiivisesti hakeutuneet luontoon, niin voitte myös viikkojen mittaan kirjata itsellenne ylös huomioita lisääntyneen luonnossa oleskelun vaikutuksista oloonne. Positiivisia muutoksia on suurella todennäköisyydellä luvassa.
Voit tulostaa ryhmällesi haastepäiväkirjan alta. Tuloksia voi kirjata myös muulla tavoin. Pääasia on, että lähdette ulos luontoon. Nautinnollisia luontohetkiä teille!
Hiihto on yksi monipuolisimmista liikuntamuodoista ja harjoitusta saavat käytännössä kaikki kehon lihakset. Hiihto toimii myös erinomaisena yleiskunnon ylläpitäjänä ja kehittäjänä.
Ryhmille suunnatussa hiihtohaasteessa on valittavana kolme erimittaista hiihtomatkaa, joita voi lähteä tavoittelemaan 2–7 hengen ryhmällä.
Valitkaa siis haasteenne ja sitten suksille! Kerätkää viikottain hiihdetyt kilometrit talteen, jotta voitte seurata haasteen etenemistä. Voitte sopia yhdessä viikottaisista tavoitematkoista tai sitten hiihtää kukin mahdollisuuksiensa mukaan ja katsoa, mihin sukset johtavat.
Voitte ladata harjoituspäiväkirjan alla olevasta linkistä. Tuloksia voi kerätä myös muutoin ylös, jos ei ole mahdollisuutta tulostaa päiväkirjaa.
Jos lumitilanne ei suosi pidempiaikaista hiihtämistä, tai laduille ei muusta syystä pääse helposti, niin suosittelemme silloin ryhmille tarkoitettua sauvakävelyhaastetta, josta saa samanlaisia terveyshyötyjä kuin hiihtämisestä, mutta jonka toteutus onnistuu kaikkien kotiympäristössä.
Sauvakävelyhaaste sopii myös erinomaiseksi treeniksi hiihtokaudelle valmistauduttaessa. Ketjuttaessa sauvakävelyhaasteen ja hiihtohaasteen peräkkäin, on ryhmällenne tekemistä koko syys- ja talvikaudeksi!
Ryhmille suunnatussa porrashaasteessa lähdemme tavoittelemaan yhdessä huippuja!
Porrasharjoitteet ovat maan mainio ympärivuotinen keino lisätä jalkavoimia sekä parantaa yleiskuntoa ja tasapainoakin. Porrasharjoitteita voi toteuttaa niin omakotitalon kuin kerrostalonkin portaikoissa puhumattakaan ulkotiloissa olevista portaikoista ja treenikäyttöön suunnitelluista kuntoportaista. Porrashaasteessa lasketaan ylöspäin mentäviä portaita, mutta myös alaspäin tuleminen on hyvää kuntoilua. Eli nautiskellen molempiin suuntiin!
Voitte valita alla olevasta kuviosta itsellenne sopivan huipun, jota kohden lähdette kapuamaan. Portaat voi kukin ryhmäläinen kavuta itsekseen tai sitten yhdessä porukalla (kts. malli alla). Voitte sopia kullekin ryhmäläiselle oman viikkotavoitteen, tai sitten kaikille saman tavoiteporrasmäärän.
Alla on malliksi yhden ryhmän porrasharjoitteet. Ryhmä käy yhdessä tekemässä yhden pidemmän porrastreenin kerran viikossa. Tavoitteeksi on otettu saavuttaa Mont Blancin huippu kuudessa viikossa. Liikkeelle on lähdetty kevyemmällä treenikerralla, ja tämän pohjaltaon porrasmääriä sitten kasvatettu. Kolmannella harjoituskerralla ollaan jo päästy vauhtiin, jolla tavoite täyttyy aikataulussa.
Jos ette ole aiemmin tehneet porrasharjoitteita, niin aloittakaa kevyesti ja porrasmääriä hiljalleen kasvattaen. Voitte alussa pitää vaikka yhteisen porrastreenin, jossa kokeilette ryhmäläisten senhetkistä porraskuntoa ja päätätte tavoitteen sen pohjalta. Ensimmäinen tavoite on hyvä valita maltilla, sillä mikään ei syö harjoitushaluja niin kuin mahdottoman tuntuiset tavoitteet.
Vaihtelua porrasharjoitteluun saatte vaihtelemalla harjoitusportaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Myös liikkumisvauhtia muuttamalla saa mukavaa vaihtelua portailuun. Alla olevassa Meijän polun porrasharjoitteluvideossa muutamia eri vaihtoehtoja portaiden nousemiseen.
Ryhmille suunnatussa Poljinhaasteessamme voitte valita 2–7 hengen ryhmällenne haastematkan alta olevasta kuviosta. Polkemista näissä riittää niin rauhallisemmalle etenemisvauhdille kuin innokkaammillekin polkijoille. Ryhmäläisten kunnosta ja vauhdista sekä valitusta reitistä riippuen haasteen voi suorittaa viikossa tai siihen voi käyttää aikaa useammankin kuukauden. Pisimmät haasteet kantavat koko sulan pyöräilykauden toukokuulta syys-lokakuulle.
Jos ryhmässä on eritasoisia liikkujia, voitte sopia viikkotavoitteen kullekin ryhmäläisille henkilökohtaisesti. Jos lähtötaso ja pyöräilymahdollisuudet ovat kutakuinkin samanlaisia, niin voitte sopia saman tavoitekilometrimäärän koko porukalle. Jos ryhmäläisten tasoa ei ole tiedossa, niin voitte muutaman ensimmäisen viikon testailla, mikä on kullekin sopiva pyöräilymäärä, jota jaksaa ylläpitää pidemmänkin aikaa.
Kunto myös kehittyy pidempien haasteiden aikana pyöräilyn lisääntyessä, eli viikkotavoitteita voi nostaa matkan varrella, jotta keho saa lisää haastetta ja kunto paranee kuin itsestään siinä sivussa.
Haasteen voi suorittaa myös esimerkiksi osana työmatkoja, jolloin työporukka kerää työmatkoihin kuluvat pyöräilyt viikottain ylös. Miten olisi pyöräillä Suomi päästä päähän osana työmatkoja? Kokeilkaapa!
Pyöräilyhaasteeseen voi osallistua myös kuntopyörillä, jos ei esim talvella halua lähteä ulos pyöräilemään, tai muusta syystä sisällä pyöräily tuntuu omalta jutulta. Jos pyöriä on enemmän, niin sitten voitte polkea matkoja myös yhdessä osana harjoituksia.
Poljinpäiväkirjan ryhmän käyttöön voi tulostaa alta. Jos ette pysty tulostamaan harjoituspäiväkirjaa, voitte laittaa kilometrit viikottain ylös muulla tavalla.
Miljoonan askeleen ryhmähaasteessa lähdemme 3–5 hengen porukalla keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukauden aikana! Haaste on leikkimielinen ja jokainen osallistuu oman kuntonsa ja tarmonsa puitteissa. Tavoitteena kuitenkin on, että jokainen osallistuva ryhmän jäsen pyrkii kävelemään reippaasti päivittäin. Suosittelemme ulkoliikuntaa ja luontokävelyjä.
Tulostakaa harjoituspäiväkirja, tai pitäkää päivittäisistä askelista kirjaa esimerkiksi paperilla tai tietokoneella. Jokaisen ryhmän jäsenen päivittäiset askeleet kirjataan ylös ja lasketaan yhteen aina viikon päätteeksi (kts. malli alla). Esimerkkinä oleva perheryhmä keräsi viikossa runsaat 330 000 askelta, eli miljoona askelta on mahdollista saavuttaa jo kolmessa viikossa.
Alle on koottu askeltavoitteet kolmen, neljän ja viiden hengen ryhmille, kun tavoitteena on kerätä miljoona askelta yhden kuukauden aikana. Jos ryhmässä on kovempia kävelijöitä, niin tavoite täyttyy silloin nopeammin.
Jos mahdollista, osa kävelyistä kannattaa tehdä ryhmäläisten kanssa yhdessä, jolloin myös kävelyn sosiaaliset mahdollisuudet tulee käytettyä. Voitte sopia esimerkiksi viikoittain muutaman päivän, jolloin käytte yhdessä tekemässä pidemmän kävelyretken esimerkiksi joissain lähialueen luontokohteissa tai kansallispuistoissa. Myös kotikaupunkiin tutustuminen onnistuu parhaiten kävelyretkillä. Muistakaa juomat ja eväät mukaan pidemmille retkille!
Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin, kuinka matkani kohti Meijän polkua sai alkunsa. Toisessa osassa aloitamme rakentamaan työhyvinvoinnin vuosikelloa ja käännämme haasteet hyvinvoinnin tueksi. Ennen vuosikellon sisällön suunnittelua kartoitimme matkallemme yhteiset tavoitteet. Meijän polun tavoitteena on rakentaa terveempi ja hyvinvoiva keskisuomalainen väestö keskittyen neljään teemaan; liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Vastaavasti Kuopion tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet kohtasivat laajemmassa linjassa ja seuraavaksi lähdimme kartoittamaan organisaationi työhyvinvointiin liittyviä tarpeita ja toiveita. Laadin vapaamuotoisen työhyvinvointikyselyn henkilökunnalle, jonka myötä lähdimme kokoamaan vuosikellon sisältöä. Alkukartoituksen vastausten perusteella henkilökunta toivoi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävää toimintaa, jossa olisi tekemisen meininki ja positiivinen yhteishenki. Vastaukset antoivat tärkeää tietoa vuosikellon sisällön suunnitteluun. Näistä lähtökohdista sai alkunsa Työhyvinvoinnin Vuosikello, jossa vuoden jokaiselle kuukaudelle valikoitui yksi hyvinvointia ja terveyttä edistävä osatekijä.
Seuraavaksi lähdimme sijoittamaan työyhteisöni toiveita Työhyvinvoinnin Vuosikelloon. Henkilökunnan toiveista nousi esiin liikunnan ja luonnon tärkeys oman hyvinvoinnin tukemisessa, sekä myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Työpäivän jälkeinen palautuminen koettiin myös tärkeäksi, sekä laadukas uni. Alkukartoituksen vastauksista alkoi muodostua yksityiskohtaisempia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa otettiin myös huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulma ja arjen realiteetit. Varhaiskasvatuksen pääasiallinen tehtävä on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvinvoivalla työntekijällä on voimavaroja toteuttaa laadukasta ja pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa työskennellään kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä yksilö- ja ryhmätasoisesti. Vuosikellon sisällön tuli olla sellainen, mikä istuisi varhaiskasvatuksen arkeen ja jota henkilökunta voisi toteuttaa pääosin vapaa-ajalla omalla rennolla otteella. Työhyvinvoinnin vuosikellon lähtökohdaksi alkoi muodostua hyvinvoinnin osatekijöiden tietoinen vahvistaminen positiivisuuden kautta.
Mitä nämä haasteet sitten konkreettisesti ovat? Vuosikellon haasteet koostuvat liikuntaa ja lepoa lisäävistä tekijöistä. Haasteita toteuttamalla voi ylläpitää ja kohentaa kuntoa ja koettua elämänlaatua ympärivuotisesti ja haasteet rytmittävät luontevasti myös vuoden kulkua. Työhyvinvoinnin vuosikellon ensimmäiseksi haasteeksi valittiin Metsähaaste, jota lähdettiin toteuttamaan elokuussa 2020. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa monimuotoinen luonto antaa mahtavat puitteet metsähaasteen toteuttamiseen. Työyhteisöni on siitä onnellisessa asemassa, että työpaikka sijaitsee monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä, joten metsähaastetta oli helppo lähteä toteuttamaan. Metsähaasteessa ryhmät keräsivät rasteja metsäretkistä leikkimielisen kilpailun muodossa. Rastin sai vapaa-ajan retkeilystä, sekä työpäivän aikana lasten kanssa tehdyistä metsäretkistä. Eniten rasteja kerännyt ryhmä palkittiin haasteen lopussa.
Työhyvinvoinnin vuosikelloon koottiin kohderyhmän toiveiden mukainen hyvinvointipaketti kattamaan koko vuoden.
Syyskuussa metsähaasteen rinnalle valittiin Saunahaaste. Saunahaasteen tavoitteena oli saunoa 3-4 kertaa viikossa 20-30 min ajan kerrallaan. Suomalaisilla on maailman eniten kokemustietoa saunomisen hyvinvointivaikutuksista ja saunahaasteen tavoitteena olikin herätellä henkilökuntaa pohtimaan saunomisen terveysvaikutuksia. Saunominen herättää meissä myös paljon muistoja ja tunteita. Saunahaasteeseen kuului yhteisen saunakirjaan kirjoittaminen, johon jokainen pystyi kirjoittamaan saunomiseen liittyvistä tunteita, muistoista ja terveysvaikutuksia.
Lokakuun haasteeksi valikoitui Tasapainohaaste. Tasapainotaitoja on helppo harjoittaa kotona tai työpaikalla ilman sen kummempia välineitä. Kun tasapaino on kunnossa, pysyt varmemmin pystyssä silloinkin, kun maasto on epätasainen tai liukas. Tasapainoa kehittämällä voidaan ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Liukastumiset ja kaatumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuosittain reilut 32 000 työtapaturmaa. Tyypillisiä vammoja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Liukastumisista aiheutuu myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten päävammoja. Liukastumisista aiheutuu vuosittain merkittäviä kuluja, jopa n. 420 milj. euroa vuodessa ja yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastumisia. Varhaiskasvatuksessa työskennellään paljon ulkona, jossa olosuhteet ovat alati muuttuvat. Varhaiskasvatuksen arjessa onkin tärkeää harjoittaa tasapainotaitojen ylläpitoa ja kehittymistä. Tasapainoa harjoitettiin kuuden liikkeen kuvasarjalla, joita pystyi tekemään helposti, vaikka kahvitauolla tai pihalla lasten kanssa.
Loppuvuoden haaste painottui uneen ja palautumiseen. Valitsimme Unipäiväkirjan, jossa tavoitteena on seurata avulla omaa unta vähintään kahden viikon ajan. Laadukas ja riittävä yöuni on tärkeää osa palautumista ja työssä jaksamista. Stressaava työelämä ja hektinen arki vaikeuttavat työpäivästä palautumista ja levolle jää yhä vähemmän aikaa. Jos yöunet jäävät toistuvasti normaalia lyhyemmäksi alkaa univaje rappeuttamaan immuunijärjestelmää, sekä heikentämään psyykkistä tasapainoa. Univaje lisää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka pitkään jatkuneena aiheuttavat sairaspoissaoloja. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee olla jatkuvasti valppaana ja pystyttävä ennakoimaan asioita, univajeesta kärsivä työntekijä voi olla suuri turvallisuusriski. Unipäiväkirjan avulla työntekijä voi tarkemmin havainnoida nukkumiseen ja uneen liittyviä tekijöitä ja tarvittaessa tekemään muutoksia hyvän unenlaadun saavuttamiseksi. Hyvin nukuttu yö ja laadukas uni vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja voimavaroja jää vielä vapaa-aikaankin.
Joulukuun haasteena on onnistumisten juhliminen pikkujoulujen muodossa. Joulukuu on varhaiskasvatuksessa kiireistä aikaa, emmekä siksi halunneet laittaa siihen enää mitään virallista haastetta. Joulukuussa katseet alkavat siirtyä kohti kevättä, jossa Työhyvinvoinnin Vuosikelloon on suunniteltu keväisiä haasteita. Henkilökunnan toiveesta suunniteltiin keväälle kulttuuriin liittyviä teemoja.
Vuosikellon haasteet on suunniteltu kaikille sopiviksi ja pyrimme ottamaan huomioon, että jokaiselle työyhteisön jäsenelle löytyisi vuosikellosta yksi itselle mieluinen haaste. Vuosikellon suunnittelussa tärkeintä oli välttää ”tyhy-ähkyn” syntyminen. Pyrimme ennaltaehkäisemään ”tyhy-ähkyä” haasteiden pitkäkestoisuudella, siksi sama haaste valittiin kestäväksi kaksi kuutautta peräkkäin. Tärkeää on myös muistaa, että vuosikelloa voi huoletta muokata tilanteeseen ja ajanjaksoon sopivaksi.
Meijän polun vuosikelloon yhdistettiin tiiviisti myös Meijän kokoukset. Meijän kokousten tavoitteena on jakaa ideoita terveellisten ja aktiivisten kokousten järjestämiseen. Meijän kokoukset sisällytettiin myös Työhyvinvoinnin Vuosikelloon ja kokousten teemat valittiin täydentämään haasteita. Meijän kokouksia toteutettiin kerran kuukaudessa. Kokousten alussa olemme tehneet luontorentoutuksia, kuunnelleet luonnon ääniä, sekä tehneet tasapainoharjoituksia. Viime kokouksessa kuuntelimme Suomen luontorunokilpailun voittajarunon Rouva Jenni Haukion lukemana. Meijän kokoukset ovat auttaneet meitä pysähtymään hetkeen, tasaamaan pulssia ja hengähtämään hetken arjen aherruksen välissä. Mielestäni Meijän kokouksen teemat ja vuosikellon haasteet ovat täydentäneet upeasti toisiaan.
Blogisarjan toinen osa onkin sopiva päättää luontorunokilpailun voittajarunoon Näillä silmillä, jonka on kirjoittanut Aino Krohn. Krohn osallistui kilpailuun nimimerkillä Veera Viita. Runo kertoo koskettavasti ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, sekä vuodenaikojen vaihtumisen haikeudesta. Runon myötä haluan toivottaa kaikille lukijoille lämmintä joulunaikaa ja tavataan jälleen uutena vuonna, vuonna 2021!
Näillä silmillä ei enää näe hyvin lähelle.
On otettava etäisyyttä ihmisiin, asioihin, ajatuksiinsa, katsottava kauempaa metsän reunaa, kaislikkoa, vuodenaikaa, joka vaihtuu, muuttuu ja katoaa, etiäistä, joka toistuu ja pelottaa.
On nähtävä uudelleen unet, joita ei voi unohtaa, on hyväksyttävä haalistuminen, hitaus, herpaantuminen ja verhot, miten kaikki laskeutuu.
Anna meille, anna meille vielä edes yksi maisema; se, missä usva kiirii pitkin järven selkää ja laiturin kaiteella varhainen lokki odottaa kalastajan paluuta. – Veera Viita
