Tälle sivulle on nostettu Meijän polkuihin, tai meijänpolkulaisten tekemiä/osallistuia julkaisuja.
Oppimisympäristö-opas, 2024
Luonnon ja sen monimuotoisuuden merkitys hyvinvoinnillemme ja terveydellemme, sekä luontoympäristöjen ja liikkumisen merkitys oppimiselle korostuvat ajassamme, jossa luonnon monimuotoisuus vähenee ja meidän ihmisten aktiivinen liikkuminen on yhä satunnaisempaa. Molempiin näihin jättimäisiin haasteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa suhteellisen helpoin keinoin, ja ne keinot löytyvät koulujemme lähiympäristöstä. Oppaan on kirjoittanut Juho Jäppinen.
Forests for human health and well-being – Strengthening the forest–health–nutrition nexus, 2020
Forests provide, directly or indirectly, important health benefits for all people – not only those whose lives are closely intertwined with forest ecosystems, but also people far from forests, including urban populations. This publication examines the many linkages of forests and human health and offers recommendations for creating an enabling environment in which people can benefit from them. Designed for practitioners and policy-makers in a range of fields – from forestry to food security, from nutrition and health to land-use and urban planning – it is hoped that the paper will stimulate interest in expanding cross-sectoral collaboration to a new set of stakeholders, to unlock the full potential of forests’ contributions to greater human well-being.
FAO. 2020. Forests for human health and well-being – Strengthening the forest–health–nutrition nexus. Forestry Working Paper No. 18. Rome.
Huh mikä työpäivä! Ainoa kosketus ulkoilmaan ja luontoon on ollut vilkaisu työhuoneen ikkunasta. Mutta nyt on työt tehty ja pistäytyminen lähimetsään puolukoita poimimaan tuntuu oivalliselta ajatukselta. Lapset ovat saaneet läksynsä pinnisteltyä valmiiksi ja saan houkuteltua heidätkin mukaan pyöräillen. Nopea päivällinen ja ryhdyn patistelemaan jälkikasvua pukemaan takit ja heijastinliivit. Jotenkin lapset saavat aikaan kinastelun keskenään, toinen on koko ajan joko liian lähellä, hengittää samaa ilmaa tai jotain muuta yhtä järkevää. Pihatiellä toisen mielestä pyörä ei kulje ja toista ärsyttää, kun alamäen jälkeen tulee ylämäki ja meillä kaikilla kolmella meinaa pinna kiristyä entisestään. Lasken kymmeneen, hengitän muutaman kerran syvään ja saan tsempattua lapset ja itseni lopulta lähimetsän polulle.
Polku vie pyöräilevät veljekset jo kauas edelleni ja äsken ympärillä vallinneesta kiukun ilmapiiristä on enää rippeet jäljellä. Lapset löytävät polulta hyvän kiven, jolta pystyy pyörällä hyppäämään. Jätän repun, jonne pakkasin välipalapatukat ja vesipullot, mättäälle ja siirryn poimimaan puolukoita. Tovin kuluttua kuulen puolukanvarpujen sekaan jo ystävällisemmän sävyistä keskustelua veljestenkin kesken. Paluumatkalla pysähdymme ihastelemaan syksyn värejä puissa ja laskevan auringon maalaamaa taivasta. Lapset tutkailevat silmät säihkyen ympäristöä uusia seikkailupaikkoja etsiskellen. Ylämäkikään ei tunnu enää ollenkaan niin raskaalta ja iltapalapöydässä käy iloinen puheensorina. Iltatoimet sujuvat rauhallisesti ja mieli kevyenä unikin tulee nopeasti kaikille.
Edellä oleva on ote elävästä elämästä. Kun hermoja kiristää, on kiirettä ja stressiä, luonto hoitaa. Luonnossa oleilu laskee stressitasoa koko kehossa. Luonnon ihastelu ja yksityiskohtiin keskittyminen tekee mieleen tilaa kiireen tunnulta ja saa ajatuksia järjestykseen. Yhdessä olo metsässä vahvistaa vuorovaikutusta: kyllähän metsään mahtuu mököttämäänkin, mutta eihän sitä kauan jaksa, kun toinen on jo löytänyt kivan kiven kiivettäväksi, ötökän ihmeteltäväksi ja marjoja maisteltavaksi. Tähän kun lisätään vielä liikkumisen tuottamat endorfiinit eli mielihyvähormonit, metsästä palaa useimmiten levollisemmalla, iloisemmalla mielellä kuin sinne lähtiessä.
Syksy on kevään ohella lempivuodenaikani metsäretkille. Keväällä uuden kasvun ihmeet ja lisääntyvä valon määrä tuntuvat pitkän talven jälkeen aina yhtä ihmeellisiltä. Syksyisen metsän värijuhla ja juhlan jälkeen hiljalleen väriloistosta riisuutuminen ja talvihorrokseen vaipuminen rauhoittavat omaakin mieltä. Kun päivä lyhenee, täytyy yrittää valoisista tunneista ottaa ilo irti ja ulkoilla. Päivänvalo vaikuttaa melatoniinin eli yöhormonin erittymiseen ja sen myötä unirytmiin. Kun päivällä aivot saavat luonnonvaloärsykettä, pysyy unirytmi tasaisempana. Tämä on tärkeää muistaa lastenkin kohdalla. Toisaalta hämärtyvät illat saavat lähiluonnonkin näyttämään erilaiselta ja otsalampun valossa metsäretkiltä saa uusia elämyksiä. Pimeässä luonnon ääniä on jännittävää pysähtyä kuulostelemaan ja yhdessä ollen ei metsä tunnu pimeässäkään pelottavalta.
Onnekkaita olemme, kun jälkikasvumme on oppinut, että liike ja luonto hoitaa ja rauhoittaa. Esiteinikin saattaa lähteä jo itse pienelle metsälenkille, jos mielen myllerrys meinaa käydä liian isoksi. Kun mieli mielii metsään, kannattaa sitä kuunnella. Vuoden ympäri.
Mikä on terveysmetsä? Mikä on keskisuomalainen terveysmetsämalli, eli Meijän metsät? Millä tavalla luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voisi hyödyntää omassa työssä, harrastuksissa, tai vaikkapa alueellisen matkailun edistämisessä?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia syys-lokakuussa eri puolilla Keski-Suomea järjestettävissä Meijän metsät -työpajapäivissä, jossa retkeillään keskisuomalaisen lähiluonnon ja reitistöjen mahdollisuuksiin.
Meijän metsät -mallissa tunnistetut luonnon hyvinvointi- ja terveysmahdollisuudet, sekä alueellisen kehittämisen ja liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet viedään kuntatasolle ja kattavasti eri käyttäjäryhmät ja -segmentit huomioiden. Koulutuksiin toivotaan mukaan laaja-alaisesti toimijoita eri sektoreilta terveydenhuollosta koulutukseen, matkailusta seuroihin, järjestöihin ja yksittäisiin aiheesta kiinnotusneisiin henkilöihin saakka.
Koulutuspäivä sisältää sekä teoriaosuuden, että koulutuspaikan lähiluonnossa tapahtuvia osuuksia. Koulutuksia järjestetään kaikkiaan viisi, ja järjestämiskunnat ovat Joutsa, Jämsä, Saarijärvi, Viitasaari sekä Äänekoski.
Tarkat päivämäärät ja tapahtumapaikat julkistetaan myöhemmin.
____
Meijän metsät on Meijän polun aloite, jota kehitetään osana Sitra Lab7:ää Luonto osaksi arkea. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta, IkiomaIkä ry., Metsähallitus.
The Finnish natural environment really pampers the body and mind. At the same time, a diverse environment offers a diverse toolkit for promoting work wellbeing and increasing work innovation. And all these benefits are available to everyone in the nearby nature.
Stimulating and creative environment
In nature, the mind literally wanders. This spontaneous wandering of the mind improves our ability to combine different things, i.e. to innovate. Many important figures in history, from scientists to artists and from politicians to inventors, have used this characteristic of nature in their search for new ideas and solutions to the problems at hand.
Being in nature also improves memory and concentration and improves the perceived quality of life. Moving in nature also reduces negative thoughts and increases positive thoughts. These are all things we would love to see more in Finnish work environment, and in life in general.
Versatile possibilities
In Finland, the possibilities for moving around and doing work in nature are almost limitless. There are easily accessible parks, lakeside trails with benches and stones, nearby forests with paths and fitness tracks, and larger nature areas like national parks, where moving around is also easy and the trails are well marked. In addition, we also have our blueberry and mushroom forests, summer cottages and various farm opportunities. There is no shortage of places. So only thing we need is the idea.
Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.
Vinkkejä lasten luonnossa liikkumiseen
Tutkikaa ja ihmetelkää luontoa monipuolisesti. Se tarjoaa meille happea, vettä, ravintoa ja raaka-aineet aivan kaikkeen vaatteista koteihimme ja leluihin.
Matka on tärkeämpi kuin määränpää. Seikkailu voi alkaa jo astuessa päiväkodin pihan ulkopuolelle!
Pakatkaa mukaan eväät ja järjestäkää luontopiknik.
Luonnossa liikkuminen jo itsessään antaa paljon. Luonto on virikkeellinen ympäristö, josta löytyy katseltavaa, kuunneltavaa, haisteltavaa ja maisteltavaa.
Havainnoikaa ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Merkatkaa luonnosta jokin puu tai kasvi, jonka muutoksia seuraatte ympäri vuoden!
Kerätkää kohdalle osuvat roskat pois.
Järjestäkää oma temppurata metsään: tasapainoilua puunrungon päällä, hyppimistä kiveltä kannolle, tarkkuusheittoa – mitä vain keksitte!
Tehkää tuoksupurkkeja ja tunnustelupusseja. Mitä tuo mieleen kuusen neulasten tuoksu?
Luonto herättää mielikuvituksen ja oppimisen ilon! Kuinka monta erilaista lintua näitte retken aikana? Miten onnistuu kasvien nimien tavutus?
Luonto on rauhoittumisen paikka, köllähtäkää hetkeksi selälleen kuuntelemaan kesäisiä ääniä.
Vaihteleva luontoympäristö tarjoaa tasapaino ja motoristen taitojen harjoitteluun voittamattoman ympäristön. Kuvat Steinerpäiväkoti Tähtitarha, Jyväskylä.
Lähiluonnon merkitystä lasten, perheiden ja päiväkotien viikottaisena seikkailu-, leikki- ja retkiympäristönä ei voi aliarvioida. Tästä syystä sekä luonnon tuominen lasten läheisyyteen, mutta ennen kaikkea lasten tuominen luonnon äärelle on tärkeää tasapainoisen kehityksen kannalta. Meijän polun Lähiluonto-sivustolta löydät vinkkejä sekä luonnossa liikkumiseen, että myös lähiluontokohteiden mahdollistamiseen.
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen -sivustolta löydät ehtymättömän lähteen erilaisia pelejä, leikkejä ja harjoitteita, joita voi lasten kanssa luonnossa harrastaa. Sivuilla myös tietoa erilaisten motoristen taitojen kehittymisestä.
Meijän Luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin MeLu-hanke on seikkailupedagogi Johanna Sutisen (Jamk) vetämä kokonaisuus, jonka työpajoissa koostetaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu ympäristö- ja luontokasvatuksen työkirja, joka auttaa ja helpottaa luontotoiminnan suunnittelua varhaiskasvatuksen yksiköissä. Työkirjaan kootaan neljän työpajan teemojen mukaisesti henkilöstölle tärkeää taustatietoa ja lapsille suunnattuja käytännön tehtäviä. Työkirjan materiaalien soveltuvuutta testataan käytännössä ja muutoksia sisältöihin tehdään yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten kanssa. Lisätietoja: johanna.sutinen@jamk.fi
Luontotyöpäivä on Meijän polun kehittämä konsepti, jossa innostetaan suomalaista työtä kohden luontoa ja luontoa kohden työtä. #luontotyöpäivä #outdoorofficeday
Mikä ei ole mitään? Se ei ole silmin nähtävää, se jää ihmisiltä huomaamatta vain sen vuoksi, että se on aineetonta. Sen vuoksi sitä pidetään hyvin halpana, sille annetaan hintaa tuskin ollenkaan. Ja silti tällä kaikista asioista kallisarvoisimmilla leikitellään.
Ympäristömelu on kaikkialle leviävä saaste, joka vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisten että luonnon ekosysteemien terveyteen ja hyvinvointiin. Melu on moninaista ihmisen toiminnan tulosta. Yleisimmät ympäristömelun lähteet ovat liikenteeseen liittyviä ja liikenteen aiheuttamaa melua (esim. maantie-, rautatie-, lentoliikenne) pidetäänkin Länsi-Euroopassa toiseksi merkittävimpänä ympäristöterveyden riskinä pienhiukkaspäästöjen jälkeen. Melu aiheuttaa ihmiskehossa stressireaktion, joka voi johtaa lukuisiin haitallisiin terveysongelmiin alkaen ärsytyksestä, unihäiriöistä, kohonneesta verenpaineesta, kognitiivisista ja kuulohäiriöistä sekä sydän- ja verisuonitaudeista aina ennenaikaisiin kuolemiin saakka.
Luonnon tarjoamiin hyvinvointivaikutuksiin on olemassa monia näkökulmia
Erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla näitä ongelmia voidaan pienentää ja tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Euroopan kaupungeissa voitaisiin estää jopa 40 000 ennenaikaista kuolemaa lisäämällä ihmisten oleskelua viheralueilla. Toisaalta ihmiset, jotka asuvat lähiöissä, joissa viheralueiden osuus on suurempi, ovat tutkimuksissa raportoineet kokevansa yleisen terveydentilansa paremmaksi.
Erilaisilla viherratkaisuilla voidaan parantaa kaupunkien viihtyisyyttä, mutta myös lisätä alueen arvoa, vähentää melua ja kuumuutta sekä lisätä sadevesien hallintaa. Kuva Janne Laitinen, La Ronda Litoral de Barcelona. Puita kuviin kävi istuttamassa Juho Jäppinen.
Hiljaisten viheralueiden terveyttä edistävistä vaikutusmekanismeista ja merkityksestä on käynnissä useita tutkimuksia. Aiemmista tutkimuksista on jo olemassa laajaa tutkimusnäyttöä luontoympäristöjen terveyshyödyistä kaupunkien asukkaille. Tällaisia ovat muun muassa lisääntynyt fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus, tehostunut psyykkinen palautuminen, sekä parempi yleinen terveys ja koettu hyvinvointi. Yhteys luontoympäristön ja terveyshyötyjen välillä riippuu fyysisen ympäristön ominaisuuksista; ympäristö vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, fyysiseen toimintaan, sosiaalisiin verkostoihin ja resurssien saatavuuteen.
Eionet -raportin kaupunkitilan jaottelu äänimaisemien mukaan: Meluisammat kaupungit: Suurin osa asuinalueista keskittyy kaupungin meluisampaan osaan, kun taas vihreät kaupunkialueet ovat jakautuneet enemmän taajaman laitamille. Hiljaiset viheralueet kulkuväylien läheisyydessä ovat todella pieniä, alle hehtaarin pinta-aloja. Rauhallinen asuinalue: Elinkeinotoiminta ja liike-elämä on keskittynyt kaupungin meluisempaan osaan ja asuinalueet sijaitsevat enemmän rauhallisella alueella (alle 55 dB päiväkeskiarvo). Hiljainen vihreäalue: Asuinalueet keskittyvät enemmän hiljaisille alueille, joille on myös ominaista korkea viheralueiden osuus. Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA
Kyseinen raportti osoittaa, että hiljaisten viheralueiden hallinnointi ja edistäminen on monimutkaista, koska kaupunkirakenteeseen liittyy paljon tekijöitä, jotka vaatisivat keskipitkän aikavälin suunnitteluun muutosta. Siksi jo olemassa olevien hiljaisten viheralueiden suojelu on tarpeen, kuten Environmental Noise Directive (Directive 2002/49/EC) velvoittaa, koska suurimmalla osalla analysoitujen eurooppalaisten taajamien ihmisistä ei ole helppoa pääsyä hiljaisille viheralueille.
Barcelona
Barcelona tunnetaan erinomaisesta kulttuuritarjonnasta, mielenkiintoisista museoista, rannoista ja yöelämästä. Mutta harva tietää, että kaupunki on myös yksi Espanjan ja Euroopan viheraluerikkain. Barcelona onkin nimetty vuoden 2022 Euroopan metsäkaupungiksi. Palkinto on tunnustus toiminnasta, jossa huomioidaan metsäalueiden suojelu, viheralueiden kehittäminen sekä uudet, luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksessa. Palkinto toimii myös tunnustuksena laajoista viheralueista, sillä Barcelonassa ne kattavat yli 50 % kaupunkialueesta.
Sant Paun sairaala-alue on vähemmän tunnetun arkkitehdin, Lluís Domènech i Montanerin, taidonnäyte, ja luonnollisesti Unesco-kohde. Puistomaisella sairaala-alueella toimii myös Barcelona Health Hub ja Euroopan metsäinstituutin toimipiste.
Tapasin Barcelossa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tutkijoita, jotka ovat kirjoittamassa raporttiataajamien hiljaisista alueista ja näiden saavutettavuudesta. Keskustelimme Nurian ja Miquelin kanssa tutkimustiedon hyödyntämisestä käytännön arjessa. Yhteisiä teemoja olivat muun muassa (hiljaiset) viherkäytävät niin ihmisten kuin eliöiden hyvinvoinnin perustana. Malliksi kävi Jyväskylän Kehä Vihreä. Myös Meijän polun Luontopysäkit herättivät suurta kiinnostusta luonnon saavutettavuuden näkökulmasta katsottuna. Yhteys espanjalaisiin tutkijoihin syntyi Keski-Suomen liiton Thematic Trail Trigger -projektin (3T) Hiljaisuus ja pimeys -työpajoissa, joissa Meijän polun asiantuntijat olivat esittelemässä keskisuomalaisten yrittäjien kanssa hiljaisuuden ja pimeyden hyödyntämistä ja mahdollisuuksista projektin eurooppalaisille kehittäjäkumppaneille.
Esimerkkinä Barcelonan panostuksesta viheralueisiin ja puistoihin toimii vuonna 2017 kunnostettu liki neljän hehtaarin alue kaupungin keskeiselle paikalle. Tähän puistoon, jonka yhtenä teemana on biologinen monimuotoisuus, istutettiin satoja puita ja 112 000 pensasta (140 eri lajia). Tällaisten hankkeiden myötä myös viheralueiden läheisten kiinteistöjen arvo on noussut ja näin on syntynyt jo laajemminkin yhteiskunnassa ymmärrettävää lisäarvoa viherrakentamisesta.
Kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä tarvitaan, sillä kehittämistoiminnassa ovat samat haasteet niin Kataloniassa, kuin Keski-Suomessa. Nämä ongelmat tiedetään ja tunnistetaan, mutta käytännössä moni asia ajaa toimivien ja hyvinvointia lisäävien ratkaisujen ohi päätösvaiheessa. Esimerkiksi meluhaittojen ehkäisemiseksi rakennetaan usein vain jykevämpiä meluvalleja yrittämättä puuttua itse melun lähteeseen, eli ihmisen toimintaan.
Barcelonassa on yritetty keskustan hiljentämistä rajoittamalla autoliikennettä, mutta osa asukkaista on vastustanut näitä aloitteita, koska on koettu autolla liikkumisen hankaloituvan ja sitä myöten oman vapauden vähenevän. Barcelonassa on myös hyvin toimiva, joskin ajoittain ruuhkainen joukkoliikenne ja koko ajan kehittyvä pyörä- ja kävelyreitistöverkosto. Eli vaihtoehdot oman auton käytölle kehittyvät ja paranevat koko ajan. Vanhoista tottumuksista on kuitenkin vaikea päästää irti, vaikka niiden tottumusten ylläpito tekee omasta asuinympäristöstä meluisaa, saasteista ja ajoittain jopa vaarallista.
Universitat Autònoma de Barcelonassa työskentelevät, ETC Human health and the environment -verkoston tutkijat maantieteilijä Miquel Sáinz ja ympäristötieteilijä Núria Blanes tutkivat ihmisen toiminnasta aiheutuvaa melua.Janne Laitinen (JAMK/Meijän polku) vieraili Barcelonassa jakamassa tietotaitoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, mutta myös sen saavutettavuudesta ja hiljaisuudesta.
Alkuosan arvoitus on roomalaisen filosofi Senecan ajatuksia. Arvoituksen ratkaisu tähän kallisarvoiseen, näkymättömään, on seuraava: ”Vuosipalkat ja avustukset ovat ihmisille valtavan tärkeitä, niiden eteen he kyllä ahkeroivat, näkevät vaivaa, tekevät työtä. Kukaan ei arvosta aikaa.” Puhdas ilma ja hiljainen elinympäristö saavat meiltä yhtä vähän arvostusta kuin aika Senecan arvoituksessa.
Sainz de la Maza, M., Blanes, N. Ubach, R., Fons, J. & Closa, G. 2018. Potential quiet areas in END agglomerations. Population accessibility to quiet green urban areas using road and air traffic noise contour maps and Urban Atlas. Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA.
Urban green spaces and nearby nature in general are an oasis of health and well-being. They are easily accessible, offer several natural well-being and health effects for free and reduce, for example, traffic noise, airborne particles and scorching heat in summer.
Urban green spaces are also a cradle of Finnish exercise and movement. Almost all Finns move in nature near their own homes, around 30 percent on a daily basis. The nearby nature also provides a setting for the most popular forms of exercise in Finland, such as walking, Nordic walking, cycling, gardening and wild berry and mushroom picking.
On this site we have gathered information about the health and well-being effects of urban green spaces as well as ideas of how to bring nearby nature into people’s everyday lives and, above all, inspire people to move and enjoy nearby nature every day of the year.
Natural health effects
The most significant well-being and health effects of nature are recovery and reduction of stress. But nature also affects physical health by, among other things, lowering blood pressure and strengthening physical fitness, balance, and motor skills. Strengthening and developing motor skills is important not only for children and young people, but their practice and maintenance is also important for working-age people and seniors.
Hanging out and moving in nature improves mood and reduces perceived stress and exhaustion.
All age groups can benefit greatly by increased time spent in rich natural surroundings.
—-
Urban green spaces -information pages are part of Meijän polku (Our Path) initiative to physically activate the Central Finish population and increase the general use of nature as a part of Finnish outdoor lifestyle. Other initiatives of Meijän polku are for example Nature Stops and Central Finland Trailweek.
Lähellä sijaitseva metsä, järvenranta tai muu ulkoiluun sopiva riittävän laaja viheralue edistää ihmisten liikkumista ja arjesta palautumista. Lähiluonto, viherympäristö ja lähivihreä viittaavat luontoon erityisesti kaupunkilaisten elinympäristöissä. Yli 72 % suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupunkiluonnolla onkin suuri merkitys eri ikäisten asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat Laura Karvinen ja Aliisa Katainen tekevät parhaillaan opinnäytetyötä luontoaltistuksen vaikutuksesta sykevälivaihteluun ja koettuun palautumiseen. Tavoitteena heillä on selvittää, onko toistuvalla luonnossa oleskelulla positiivisia hyvinvointivaikutuksia ja lisätä näin myös tietoa lähiluonnon tärkeydestä. Meijän polun aktiivina oli pakko hankkiutua tutkimukseen koehenkilöksi!
Vahvaa näyttöä on jo olemassa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisessä NatureMove-hankkeessa tutkittiin helsinkiläisten luontoliikuntaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan luonnossa liikkumista lisäsi ihmisten vahva luontosuhde, naissukupuoli, iän karttuminen sekä koiran omistaminen. Myös ihmisten hyväksi kokema terveys sekä arkiaskareiden hoitaminen kävellen tai pyöräillen lisäsivät luonnossa liikkumista. Lähiluontoon pitää kuitenkin ensin mennä, jotta voi nauttia positiivisista vaikutuksista.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna lasten kehittyvä luontosuhde edellyttää aidossa luonnossa tapahtuvaa toimintaa ja luontoa on löydyttävä päiväkotien ja koulujen läheltä. Työssäkäyville aikuisille lähiluonnon elvyttävät vaikutukset auttavat stressin hallintaan ja iäkkäillä korostuu viherympäristön esteettömyys. Lähiluonnon vetovoimaa lisäävät monipuoliset harrastusmahdollisuudet, metsän tuntu ja mahdollisuus kokea hiljaisuutta.
Koeläinasetelma
Tutkimuksen asetelma oli sangen lempeä; elä normaalia arkeasi, laita Firstbeat-laitteet rintaan ja lähde päivittäin 30 minuutiksi lähimetsään! Ja se kannatti!
Viiden vuorokauden seurantajakson tulokset.
NatureMove-tutkimuksen tulosten perusteella koen omaavani vahvan luontosuhteen, jonkin verran estrogeeniä ja keski-ikäisyyttä, sekä taloudesta löytyvän koiran. Mutta nyt tutkittiin palautumista, joten metsään oli mentävä rauhallisesti kävelemään, ja ilman koiraa. Se tuntui oudolta; yksinäinen mies pimenevässä kevätillassa metsässä hortoilemassa. Keskityin luonnon havainnointiin ja lähimetsä aukenikin aivan uudessa valossa. Jäljitin retkilläni viirupöllön ja havaitsin liito-oravan reviirin sekä korpin pesän. Ja palautumistulokseni olivat sangen mainiot. Mittausten lähtötasolta kavuttiin päivä päivältä kohden parempaa palautumista ja suurempia voimavaroja. Millaiseksi ihmiseksi tästä lopulta kehittyisikään? Kuviosta yllä näkyy myös yksi laavulla vietetty yö (toinen harmaa palkki vasemmalta) ja sen aikana saavutettu sata prosenttisesti palauttava unijakso.
Korppi ja liito-oravan elämän jälkiä lähimetsässä.
Miten näitä yksittäisen koehenkilön tuloksia voitaisiin sitten monistaa? Kuinka mahdollistaa kanssaihmisille palauttavia lähiluontokokemuksia? Kunnat ja kaupungit ovat tärkeässä roolissa.
Lähimetsät kuntatasolla
Suomen ympäristökeskus SYKE on koonnut Elämänmittainen lähivihreäpolku -tietopaketin, joka on suunnattu erityisesti kuntien ja kaupunkien päättäjille. Tietopakettiin on koottu esimerkkejä toimista lähiluonnon turvaamiseksi ja monipuolisen hyödyntämisen lisäämiseksi. Esimerkit liittyvät mm. maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen, yhteisöllisyyteen, mielen hyvinvointiin, sekä kasvien ja maaperän ominaisuuksiin. Erilaisten tarpeiden tasapuolinen huomioiminen kaupunkiympäristössä edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä.
Keski-Suomessa on käynnissä parasta aikaa maakuntastrategian päivitys, ja myös maakuntakaavaa päivitetään. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Kuntien metsien hoitosuunnitelmissa on varauksia kunnan metsäalueiden virkistyskäytöstä sekä myös talous- ja suojelumetsäluokitteluja.
Aktiivisilla kuntalaisilla on siis mahdollisuuksia vaikuttaa lähiluonnon ja -metsien tilaan. Minä olen onnellisessa asemassa, koska minun lähimetsäni on jo luokiteltu suojelluksi.
Taidekaupunki haastaa asukkaitaan ulkoilemaan läpi koko vuoden!
Tervetuloa Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan ulkoilun teemanvuoden sivuille. Sivusto on toteutettu yhteistyössä Meijän polun kanssa. Kannustamme kaikkia kaupunkilaisia, yrityksiä, yhdistyksiä ja organisaatioita ulkoilemaan kaverin kanssa, porukalla tai omin päin.
Alta voi valita itsellesi eri vuodenaikoihin sopivia liikumishaasteita, joiden avulla voi seurata omaa liikkumistasi läpi vuoden. Luvassa ulkoilun ja liikkumisen ilon lisäksi myös arvottuja palkintoja osallistujien kesken!
Haasteiden vuodenajat ovat viitteellisiä, eli niitä voi myös valita itselleen sopivina aikoina. Saunahaasteen voi tehdä kevättalvella ja Miljoonan askeleen haasteen loppukesästä ja niin edespäin. Hiihtohaaste kannattaa kuitenkin ajoittaa lumille ja lintubongaushaaste keväälle.
TALVI
KEVÄT
KESÄ
SYKSY
Ympäri vuoden toteuttavat haasteet
Tasapainohaastetta ja Porrashaastetta voi tehdä käytännössä milloin vain. Vuoden teemana on ulkoilu, joten Porrashaasteessa suorituspaikkana Mäntänvuoren Lydia Widemanin portailla. Portaita on 218 kpl.
Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, voit palauttaa täytetyt haastepäiväkirjat yhteystietojen kanssa xxxxxxx arkisin klo 9-16 tai postilla osoitteeseen xxxxxxxxx, xxxxxxxxx, xxxxxxxxx. Kaikkien haastepäiväkirjojen palauttaneiden kesken arvotaan vuoden lopulla xxxxxxxxx ja xxxxxxxxxx.
Haasteet pienryhmille
Jos teillä on kasassa 2–7 hengen porukka, niin Meijän polun Vuosikellosta löytyy liikuntahaasteita myös ryhmäkäyttöön. Näissä haasteissa lähdetään yhdessä tavoittelemaan päämääriä. Kivaa tekemistä siis koko porukalle! Tekemistä ryhmille löytyy täältä. Jos haluatte osallistua arvontaan, niin palauttakaa ryhmäharjoituspäiväkirja yhteyshenkilön yhteystiedoilla täytettynä.
Mänttä-Vilppulan luontokohteet ja -reitit löytyvättäältä, jos kaipaat ideoita ulkoiluretkille.
Nappaa itsellesi haasteita alta! Tarkat ohjeet ja tulostettavat harjoituspäiväkirjat löytyvät linkkien takaa. ja sitten vain liikkumaan!
