Kategoria: Terveysmetsä

Reitistöjä lapsiperheille

Reitistöjä lapsiperheille

Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.

– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.

– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.

Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.

– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.

Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.

Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.

Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti
Meijän polku

Valmistautuminen

Valmistautuminen

Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!

Pukeutuminen

Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.

Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.
Talvella lämmin pukeutuminen on ulkona työskentelyn a ja o. Jos tarvitset tekniikkaa, niin huomioi akkujen nopeampi tyhjeneminen kylmillä ilmoilla.

Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esimerkiksi kirjoitus- tai lukuhommissa, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.

Eväät

Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin retkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esimerkiksi eväsleivän tai hedelmiä. Koko päivän työseikkailuille kannattaa pakata mukaan jo ravitseva lounaskin. 

Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontolounasta!

Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruokatunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita. Vinkkejä retkiruokailuun löytyy Luontoon.fi -sivustolta.

Huolehdithan roskistasi ja huomioit ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä löytyy täältä. 

Työskentely, tekniikka

Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta. 

Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.

Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä  puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus. 

Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.

Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa. 

Muuta

Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #luontotyöpäivä -hästägiä. Kansainvälisesti käytössä on #outdoorofficeday -tunniste. Jos rönsyilet luontotyöpäivinä tai työmatkoilla, niin sitten #työmatkarönsyily -tunniste käyttöön.

Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken? Myös lajien tunnistus saa harhailevan mielen keskittymään nykyhetkeen. Tunnistuksen apuna kasvien kanssa voi käyttää Seek by iNaturalist -sovellusta ja lintujen äänien kanssa Muuttolintujen kevät -sovellusta.

Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarvita. Muista myös varautua esimerkiksi hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä. 


Luonto ja työhyvinvointi

Luonto ja työhyvinvointi

Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.

Virikkeellinen ja luova ympäristö

Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovat käyttäneet tätä luonnon suomaa ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää?

Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.

Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.

Yksi luonnossa työskentelyn eduista on lisäksi työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luonnossa saat helposti vaihtelua arkeen. Ja vaikka luontotyöpäivän työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi ei ole täysin samanlainen yhtenäkään vuoden päivänä! 

Päivänvalo piristää

Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito lisää unen pituutta ja parantaa unen laatua. 

Kun yhdistämme nämä luonnon terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia.

Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruokatunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä.

Viikottainen ulkonaoloaika tulisi luonnon tarjoamien terveyshyötyjen saannin kannalta olla vähintään 2–3 tuntia. Tämän ajan voi kerätä yhdellä kertaa, tai sitten useammassa pienemmässä osasessa viikon mittaan. Viikottainen luontotyöpäivä, eli esimerkiksi yhden aamupäivän vietto luontoympäristössä kerran viikossa takaa tämän viikoittaisen luontokontaktin. Kaikki muu ulkonaoloaika tämän päälle on pelkkää terveellistä plussaa!

Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet

Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivääsi. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikuntaa, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.

VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan…

Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten.

Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.

Voit myös ottaa osaksi Luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa kumipatjalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily!

Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä.  Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Meijän mieli -hanke positiivisen mielenterveyden asialla

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessa elokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esim. kaveritoimintaan.

Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. Lisätietoa Meijän mieli -hankkeesta voit lukea täältä.

Kosken henkilöstön tyhyili luontopysäkiltä luontopolulle

Me Meijän mieli -hankkeen työntekijät, Merja ja Katja, saimme tehtäväksemme järjestää työyhteisömme työhyvinvointipäivän 3.11.2020. Otimme haasteen mieluusti vastaan ja koronarajoitteiden sekä budjetin puitteissa alkoi vaihtoehtojen pohdinta. Aiemmin syksyllä olimme jossain verkostopalaverissa kuulleet Meijän polun luontopysäkeistä ja siitäpä nappasimmekin idean tyhypäiväämme; matkustaisimme ekologisesti julkisilla jollekin luontopysäkille. Valitsimme bussin 25, jolla hurautimme Huhtasuon luontopysäkille ja siitä Kangasvuoren luontopolulle.

Kosken porukka lähdössä bussikyytiin sään mukaisin ja ajan hengen vaatimin varustein.

Koska Meijän mieli -hankkeen yhtenä tavoitteena on positiivisen mielenterveyden tukeminen ja tyhypäivänkin tarkoitus on työhyvinvoinnin ylläpito, retkeilyn oheen keksittiin mielen hyvinvointia lisääviä tehtäviä, jotka nimettiin hyvän mielen olympialaisiksi. Näissä olympialaisissa ei kuitenkaan kilpailtu keskenään, vaan suoritettiin pareittain erilaisia tehtäviä. Etsittiin luonnosta hyvän mielen maisemia, tehtiin luonnonmateriaaleista taideteoksia, halattiin puita ja ratkaistiin arvoituksia. Tehtävistä otettiin kuvia ja lähetettiin työyhteisön yhteiseen WhatsApp-ryhmään kaikkien iloksi.

Hyvän mielen taideteos, -maisema, puunhalaajat ja eväskattaus.

Tehtäviä suoritettiin pitkin matkaa luontopysäkiltä Vuorilammen laavulle, jonne kokoonnuimme evästauolle. Eväät katettiin lammen rantalaiturille, jossa nautittiin kahvit ynnä muut herkut olympialaisten tehtävistä ja päivän annista rupatellen. Tehtävien lisäksi mukavana ja voimauttavana koettiin myös ulkona liikkuminen ja kaunis luonto keskellä kaupunkia. Sää suosi tyhypäivämme viettoa, kun lämpötila oli lähellä kymmentä plusastetta ja aurinkokin pilkahti hetkeksi päiväämme piristämään. Vaikka kilpailusta ei näissä olympialaisissa ollutkaan kyse, pitäähän olympialaisissa jakaa palkinnot. Taataksemme kaikille hyvän mielen, jokainen osallistuja sai hienon kunniakirjan sekä muumitikkarin. Tyhypäivän päätteeksi matkasimme bussikyydillä takaisin keskustaan.

Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta –Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus

Auttamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelimme marraskuussa julkaistussa KEHO:n blogissa. Yksi vapaaehtoistoiminnan mielekkyyden jujuista piilee siinä, että auttaminen tutkitusti saa mielihyvähormonit hyrräämään.  Tervetuloa kokemaan auttamisen hyvinvointivaikutuksia Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoimintaan!

Meijän mieli -hankkeessa käynnistyy Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutukset Tammikuussa 2021. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka haluavat kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tsempparina. Nyt koronarajoitteiden aikana, kun monet harrastuspaikat ovat vain rajoitetusti käytössä ja julkisiin paikkoihin menemistä emmitään, on hyvä miettiä erilaisia vaihtoehtoja kaveritoimintaan. Luonnossa riittää tilaa ja turvavälejä on helppo noudattaa. Mukavan yhdessäolon lisäksi saa kaupan päälle vielä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Meijän kaveri voisikin lähteä toipujan kanssa luontoon retkeilemään. Eikä luontoretkelle tarvitse lähteä edes kovin kauas. Kaupunkiluonto on hyvin lähellä, joten retkipaikkoja riittää. Kuten Kosken tyhypäivän tarinasta voi lukea, Jyväskylässäkin tällaisia hienoja luontokohteita on aivan bussireittien varrella. Puhumattakaan maakunnan muista pitäjistä; metsää on varmasti kävelymatkan päässä. Menkäämme metsään!

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Raportti Keski-Suomen ekosysteemipalveluista julkaistu

Mediassa nousee päivittäin uutisia ilmastoasioista, myrskyistä, viruksista ja monimuotoisuudesta. Onko meillä aikaa pohtia mistä muutoksista on oikein kyse ja mitä ilmiöitä on tapahtumien taustalla? Luonto on kaiken elämän perusta. Yleisesti puhutaan luonnon ekosysteemipalveluista, mutta käsite ei ole vielä laajalti käytössä.

Luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa -rapotissa avataan luonnon ekosysteemipalveluiden käsitettä myös keskisuomalaisin esimerkein. Tavoitteena on saavuttaa eri toimijoiden kesken laajempi ymmärrys luonnon tarjoamista mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Raportin on toimittanut Meijän polun aktiivi, biologi Janne Laitinen. Julkaisu on osa JAMKin julkaisusarjaa ja se on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa.

Linja 18

Linja 18

Sippulanniemen luontopolulla reitti kulkee moninaisessa luontoympäristössä. Alueella on muun muassa mahdollisuus ylittää suo pitkospuilla. Kuva Juho Jäppinen.

Linjan 18 varrella sijaitsee monta erinomaista luontokohdetta, joissa pääsee eri pituisille luontoreiteille. Lyhyin näistä on Tourujoen luontopolku. Pidempiä retkiä kaipaaville Sippulanniemi ja Sippulanniemen luontopolku sekä Laajavuori ja Laajavuoren luontopolku tarjoavat useita erilaisia ja tasoisia reitistöjä. Seikkailunhaluisille löytyy mahdollisuuksina esimerkiksi Ladun Majalle vievä pidempi reitistö. Linjalla pääsee myös Harjulle sekä Haukanniemen luontoalueelle, jossa sijaitsee nykyään myös esteetön luontopolku.

Linkkireitin varrelta pääsee kätevästi myös Jyväsjärven, Viitaniemen ja Ristikiven rantaraiteille vesistöjen äärelle. 

Osittain linjan 18 kanssa samaa reittiä kulkee Nenäinniemestä lähtevä linja 18K.

Voit myös ladata kartan alla olevasta napista omalle laitteellesi.


Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksyinen lähiluonto kutsuu!

Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.

Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomien terveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.

Tasapainoa metsistä

Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.

Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.

Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!

Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.

Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä

Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.

Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa. 

Saavutettava lähiluonto

Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.

Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.

Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.

Juho Jäppinen
Meijän polku

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Meijän polku mukana YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön raportissa

Uudessa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n “Forests for Human Health and Well-Being” -raportissa esitellään ruokaturvan ja lääkekasvien rinnalla metsien mielenterveys- ja henkisiä arvoja. Yhtenä esimerkkinä Suomessa käytössä olevista metsiin liittyvistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen malleista esitellään Meijän polku! Esittely löytyy raportin sivulta 37, jossa myös muita esimerkkejä metsien Suomesta.

Raportissa toivotaan, että tietoisuuden lisääminen metsien välttämättömyydestä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle voi osaltaan auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista ja vuorovaikutusta luonnon kanssa. 

Meijän polun ratkaisuja luonnon terveyshyötyjen tietoisuuden ja käytön lisäämiseen on muun muassa Keski-Suomen terveysmetsäkonseptin ja Meijän metsät -konseptin kehittäminen, luontopysäkit sekä Keski-Suomen kuntien liikuntamahdollisuuksien kerääminen yhdelle sivustolle, jolta löytyy myös kuntien luontoliikuntamahdollisuuksia. Myös Vuosikellostamme löytyy useita luontoliikuntaan kannustavia liikuntahaasteita.

Upeaa olla mukana edistämässä metsiemme hyvinvointi- ja terveyskäyttöä arvokkaassa kansainvälisessä seurassa!

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku hyvänä käytäntönä esillä Euroopassa

Meijän polku on nostettu yhdeksi eurooppalaisen Three T-projektin esimerkiksi hyvistä keskisuomalaisista käytännöistä ekologisen matkailun ja luontoliikunnan saralta. Muut esitellyt konseptit ovat Alvar Aalto -reitistöt sekä Saunamaakunta.

The­ma­tic TrailT­rig­ger, In­ter­reg Eu­ro­pe, 2018–2022 -hanketta koordinoi Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Th­ree T -hank­kees­sa ra­ken­ne­taan kah­dek­san EU-maan ja yh­dek­sän part­ne­rin yh­teis­työ­nä mal­le­ja aluei­den kes­tä­vään mat­kai­luun ja liik­ku­mi­seen se­kä kult­tuu­ri- ja luon­non­pe­rin­töön liit­ty­vien st­ra­te­gis­ten ta­voit­tei­den toi­meen­pa­noon. Hankkeessa on mukana Keski-Suomen lisäksi alueita Ita­lias­ta, Es­pan­jasta, Mal­talta, Puo­lasta, Ro­ma­niasta, Sak­sasta ja Un­ka­rista.

Meijän polulta hyväksi käytännöksi on valittu luontoreitistöjen mahdollisuuksien esille nostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä esimerkiksi Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutus ja Meijän metsät työpaja sekä juuri päättynyt ensimmäinen Keski-Suomen reitistöviikko.

Lisätietoa Three T-projektin hyvistä käytänteistä löytyy täältä.