Ihmiselämä tukeutuu täysin luontoympäristön ns. ekosysteemipalveluihin, kuten hengitettävään ilmaan, puhtaaseen veteen ja ruokaan. Luonnonvarojen käyttö mahdollistaa meille nykyisen kaltaisen elämäntavan. Tästä syystä luonnon monimuotoisuutta tulee tukea ja edistää kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Ihmisten hyvinvointi ja terveys pohjaavat luonnon monimuotoisuuteen. Edistämällä luonnon monimuotoisuutta edistämme omaa hyvinvointiamme ja elinmahdollisuuksiamme.
Luonnon monimuotoisuus on tärkeää, sillä ihminen on täysin riippuvainen luonnosta ja monimuotoinen luonto on elinvoimainen. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä useammalla eliöillä on mahdollisuus elää elämäänsä lajityypillisiä tarpeitaan täyttäen. Monimuotoisuus liittyy tiiviisti myös ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Onkin tärkeä muistaa monimuotoisuuden eri näkökulmat, eli luonnon elinympäristöjen monimuotoisuus, eliölajien monimuotoisuus sekä eliölajien geneettinen monimuotoisuus. Monimuotoinen luonto sopeutuu evoluution mekanismein paremmin myös ympäristön muutokseen.
Luonnon monimuotoisuuden tärkeyden sisäistäminen ja lähiluonnon hyväksi toimiminen edistää myös monia sosiaalisia ja psykologisia tarpeita ja lisää merkityksellisyyden kokemuksia, edistäen ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kaikki ikäryhmät hyötyvät lähiluonnossa liikkumisesta ja oleskelusta. Lapsille luontoympäristö tarjoaa terveyttä lisäävän toimintaympäristön, jossa leikkiminen ja oleskelu kehittää monipuolisesti motorisia taitoja ja lisää liikkumista. Työikäisille ja ns. ruuhkavuosiaan eläville ihmisille lähiluonto toimii helposti ja nopeasti saavutettavana rentoutumis- ja liikuntaympäristönä, jossa koko perhe voi liikkua myös yhdessä.
Kaupunkien puistoalueet tarjoavat myös upeat puitteet luonnossa liikkumiseen ja oleskeluun. Nämä alueet ovat usein myös lähellä työpaikkoja, ja luonnon ottaminen mukaan esimerkiksi kokouksiin on vaivatonta.
Seniori-ikäiset pääsevät nauttimaan samoista hyödyistä kuin muut ikäpolvet; motoristen taitojen ja tasapainon ylläpidon paras harjoituspaikka on lähiluonto polkuineen ja vaihtelevine maastoineen. Myös iäkkäille tärkeä kognitiivinen toimintakyky saa luonnossa liikkuessa ja oleskellessa erinomaista harjoitusta ja ylläpitoa. Seniori-ikäisille lähiluonnon helppo saavutettavuus on avainasemassa.
Kaikilla ikäluokilla kaavoituksella turvataan ja mahdollistetaan virkistys-, ulkoilu- ja suojelualueiden olemassaolo ja niiden vaivaton saavutettavuus.
Vinkkejä
Lapset ja perheet
Ulkona olemisen mahdollistaminen ja lisääminen kaiken ikäisten lasten parissa.
Lapsiperheiden aktivoiminen luonnossa liikkumisen ja toimimisen pariin; pihapuuhat, retkeily, sienestys, marjastus jne.
Päiväkotien ja koulujen pihamaille luontoelementtejä
Lähialueiden luontokohteisiin laadukkaat reitistöt luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Isompien lasten kanssa metsät polkuineen ovat myös oiva seikkailukohde;
Lasten motoriset taidotkehittyvät luontoympäristössä liikuttaessa
Luonnon hyvinvointi- ja terveystietouden lisääminen perheille
Panostaminen koulumatkareitistöjen turvallisuuteen – liikkuessaan aktiivisesti koulumatkoja koululainen tulee myös nauttineeksi luonnon terveysvaikutuksista huomaamattaan.
Elämys- ja seikkailupedagogiikan osaamisen vahvistaminen ja mukaan otto koulujen ja päiväkotien arkeen.
Ja muistakaa eväät lapsien kanssa luonnossa liikuttaessa! Vinkkejä retkeilyevästen laittoon saa Luontoon.fi -sivustolta.
Oppimisympäristö-oppaasta vinkkejä ja ideoita uusien oppimisympäristöjen suunnitteluun ja käyttöönottoon ala- ja yläkouluissa.
Asuinalueilla kulkevat reitistöt ja niiden laadukas ylläpito mahdollistavat myös lapsille ympärivuotiset turvalliset liikkumismahdollisuudet sekä vapaa-ajalla että koulumatkoilla.
Nuoret
Kiinnostuksen lisääminen lähiluontoa kohtaan pelillisin keinoin (esim. Seek-sovellus ja ja Tile hunting)
Lajit.fi -sivuston kautta pääsee tutustumaan oman kotiseudun lajistoon ja osallistumaan kansalaistieteen tekoon.
Erilaisten harrastusten mahdollistaminen (esim. frisbeegolf, Mobo-suunnistus, maastopyöräily, luontoparkour, geokätköily, luontokuvaus (#lähiluonto)…)
Lähiliikuntapaikkojen tarjonta oltava nuorten tarpeita ja toiveita vastaavia
Kouluilla luontoretket ja luontoliikuntatunnit tärkeässä roolissa (Mappa-materiaalipankki)
Linturetkikoneen avulla voi seurata omassa asuin- tai kouluympäristössä esiintyviä lintulajeja, ja lähteä bongaamaan niitä.
Aktiiviset koulumatkat luontoalueiden kautta tai runsasluontoisissa ympäristöissä.
Työikäiset
Lähiluonnon monipuoliset ja helposti saavutettavat ulkoilumahdollisuudet – tietoisuuden ja mahdollisuuksien lisääminen.
Lähiluonnon tarjoamien liikuntamahdollisuuksien esilletuonti ja tiedonsaannin lisääminen.
Liikkumisvälineiden (sähkömaastopyörät, kanootit, retkeilyvälineet jne) vuokraamis- ja lainaamismahdollisuuksien lisääminen ja tuominen lähelle asukkaita.
Lähiluonnon tuominen ruokapöytään (villiyrtit, sienet, marjat, pihaviljely…)
Iäkkäät
Iäkkäät hyötyvät monella tapaa lähiluonnossa oleskelusta ja liikkumisesta.
Iäkkäät hyötyvät varsinkin liikkumiskyvyn heikentyessä hyvälaatuisista ja helposti kuljettavista reitistöistä lähiluonnossa ja lähiluontoon. Pimeämpinä vuodenaikoina kunnollisella valaistuksella on suuri merkitys liikkumismahdollisuuksiin.
Reitistöjen varrelle ja luontokohteisiin tulee järjestää helposti saavutettavia lepopaikkoja, esimerkiksi penkkejä.
Iäkkäiden kanssa myös puutarhanhoitomahdollisuuksilla voi olla suuri vaikutus paitsi liikkumiskykyyn, mutta ennen kaikkea rentoutumiseen ja positiivisempaan mielentilaan. Jos osallistuminen puutarhan hoitoon ei enää onnistu, puutarha toimii myös hyvänä oleskeluympäristönä.
Ryhmätoiminnot ovat myös hyvä keino mahdollistaa iäkkäiden luontoliikkuminen; asuinalueiden ryhmätoimintojen merkitys suuri, kun pitkät siirtymät usein haastavia.
Iäkkäät hyötyvät myös hyvin toimivasta julkisesta liikenteestä, joka mahdollistaa luontokohteisiin pääsyn. Esimerkkinä Jyväskylän Luontopysäkit.
Lähialueiden reitistöt tarjoavat helposti saavutettavia ja nautinnollisia luontoliikkumiskokemuksia vuoden ympäri.
Kulunut pandemia-aika on viimeistään osoittanut lähiluonnon merkityksellisyyden. Osa on löytänyt luonnosta itselleen uuden pysyvän harrastuksen, osaa on puolestaan harmittanut lisääntynyt väenpaljous vanhoilla reiteillä. Lähiluonnon säästäminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä teko.
Ihmiset etsivät tietoa luontoalueista netistä ja suuntaavat sinne mistä tietoa löytyy. Näin ollen onkin tärkeää, että jo olemassa olevista, ja uusista reiteistä kerrotaan selkeästi kuntien sivuilla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luonto ja reitit olisivat ihan kaikkien suomalaisten saavutettavissa, jotta kynnys lähteä luontoon pysyisi mahdollisimman matalana.
Lahden kaupunki on yksi edelläkävijöistä, jossa luontolähtöisen hyvinvoinnin tuominen osaksi asukkaiden arkea on otettu vakavasti. Kaupunki on seurannut tarkkaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lähtenyt viemään tuloksia käytäntöön. Voin sanoa näin, koska olen itse siirtynyt tutkijan tehtävistä Lahden kaupungille vasta toista kuukautta sitten, ja Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 ympärillä vallinnutta positiivista ”pöhinää” ei ole voinut olla huomaamatta myös muualta käsin.
Lahti mukana GoGreenRoutes -hankkeessa
Lahti lähti rohkeasti hakemaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja laajan eurooppalaisen tutkimuskonsortion kanssa Euroopan unionin yhtä merkittävintä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta GoGreenRoutes -hankkeelle. Rahoitus saatiin ja Lahden kaupunki on nyt yksi kuudesta hankkeen eurooppalaisesta kehittäjäkaupungista, jonka tavoitteena on olla suunnannäyttäjänä matalan kynnyksen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta.
Hyvinvointia laadukkaasta luonnosta
Miksi sitten luontosuhde ja ylipäätään luonto tai metsät ovat urbaaneilla alueilla niin tärkeitä? Tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että luonnolla on hyvinvointia edistävä vaikutus. Parhaiten luonto toimii erilaisten sairauksien ehkäisijänä.
Erityisen merkitseväksi kuitenkin nousee laadukas urbaani luonto, jonka havaittiin tanskalaisessa tutkimuksessa suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä erilaisiin mielenterveyssairauksiin kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2020). Laadukkaalla luonnolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tarpeeksi luonnonmukaisen kaltaisia metsäalueita.
Myös Suomesta on uutta tutkimusnäyttöä aiheesta. Kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, lasten elimistön mikrobisto monipuolistui ja immuunijärjestelmän säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021). Tutkin myös itse väitöskirjassani metsän laadun vaikutusta ihmisen mielen hyvinvoinnille. Vein ihmisiä pienryhmissä eri tavoin hoidettuihin metsiin heidän työpäivänsä jälkeen. Jokainen metsä toimi tehokkaasti työstressistä palautumiseen. Yhdeksi merkitseväksi selittäväksi elpymisen tekijäksi nousi metsän koettu biodiversiteetti (Simkin ym. 2021). Näin ollen, ei voida ajatella niin, että luonto ja metsät kaupunkien ulkopuolella riittävät monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Myös Ihminen tarvitsee rikasta biodiversiteettiä ympärilleen voidakseen hyvin. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lähiluonto toimii monipuolisena hyvinvoinnin ylläpitäjänä, jonka arvo osataan usein nähdä vasta sitten kun se on menetetty.
Mielen rentoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten ympäröivä melu ja koettu luonnon kauneus mutta myös luonnon monimuotoisuus. Erityisesti vilkkaan työpäivän jälkeen ihminen elpyykin tehokkaasti metsässä, joka on tarpeeksi laaja ja puusto iäkästä (Simkin ym. 2020). Sen ei tarvitse olla hyvin hoidetun näköinen ja harmoninen. Ympäristöpsykologiassa tunnistetun ”tarkkaavuuden elpymisen teorian” mukaan ihminen elpyy, kun tahdonalainen tarkkaavuus saa hellittää (Kaplan 1995). Teorian mukaan näin tapahtuu, kun ihminen kokee lumoutumista. Monipuolisessa luonnossa tämä tapahtuu kuin itsestään.
Vaikka osa meistä on hyvinkin erähenkisiä, monelle metsään meno ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin (LVVI 2) mukaan viidennes ulkoilijoista on niin sanottuja passiivisia ulkoilijoita, jotka ulkoilevat vain harvoin. Heitä on kaikissa ihmisryhmissä sukupuoleen katsomatta.
Retkelle tai lähimetsäänkin lähdön esteenä on tavallisesti pelko eksymisestä tai metsä voi yksin kulkiessa tuntua turvattomaltakin. Tarvitsemme myös esteettömiä reittejä, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Erilaisten asukaskyselyiden myötä tiedetään, että moni haluaisi mennä metsään, jos sinne lähteminen olisi ylipäätään mahdollista.
Terveysmetsä rakentuu osana GoGreenRoutes -hanketta
GoGreenRoutes -hankkeen yksi tärkeä tavoite on luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan viereiseen metsään niin sanottu Terveysmetsä. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Terveyspolun toivotaan tukevan sairaalan asiakkaita hoidon yhteydessä sekä toimivan virkistävänä taukopaikkana myös kiireiselle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. Metsää ei aiota sen ihmeemmin rakentaa, vaan tarkoitus on mahdollistaa sinne helpompi pääsy uusilla pitkospuilla ja levähdyspaikoilla. Ohjattu reitistö säästää myös alueen luontoa. Terveyspolku yhdistyy aivan sairaalan nurkalta lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun. Yhdessä kokonaisuus muodostaa monikäyttöisen Terveysmetsän.
Lähdetään luontoretkelle yhdessä
Luontoretkien ympärille rakennetut yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia aktivoida ja rohkaista ihmisiä lähtemään luontoon. Luonnossa yhteisöllisyyden kokemus voimistuu ja tutkimustulostenkin kautta tiedetään, että luonnossa on helpompi jutella vaikeistakin asioista. Yksi oivallinen esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Keski-Suomessa meneillään oleva reitistöviikko, joka huipentuu perjantain Luontotyöpäivään. Tavoite on kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ja löytämään uusia liikuntapolkuja omaan arkeen. Jospa jokainen meistä ottaisi tavoitteekseen mennä perjantain työpäivän aikana luontoon, jos ei ihan metsätyöpisteeseen niin kuin meillä Lahdessa, niin ainakin happihyppelylle. Se kannattaa varmasti!
Jenni Simkin projektipäällikkö, Lahden kaupunki, GoGreenRoutes -hanke
Lähteet:
Engemann, K., Svenning, J. C., Arge, L., Brandt, J., Geels, C., Mortensen, P. B., Plana-Ripoll, O., Tsirogiannis, C., & Pedersen, C. B. (2020). Natural surroundings in childhood are associated with lower schizophrenia rates. Schizophrenia Research, 216, 488–495. https://doi.org/10.1016/j.schres.2019.10.012
Kaplan, S. (1995). The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, 15(3), 169–182. https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H. K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O. H., Hyöty, H., & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. In Sci. Adv(Vol. 6). https://www.science.org
Roslund, M. I., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M., Cinek, O., Kramná, L., Jumpponen, A., Laitinen, O. H., Rajaniemi, J., Hyöty, H., Sinkkonen, A., Cerrone, D., Hui, N., Mäkelä, I., Parajuli, A., Saarenpää, M., Soininen, L., … Vari, H. K. (2021). Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International, 157. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry and Urban Greening, 48. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2021). The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Journal of Environmental Research and Public Health,18(2). https://doi.org/10.3390/ijerph18020422
Luontokokemuksilla on todettu olevan lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Tutkimuksissa ollaan alettu kiinnostua myös virtuaalisen luontokokemisen mahdollisuuksista.
Luonnossa liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin välillä on tutkitusti selkeä yhteys.
Työsuojelurahaston toteuttamalla videolla lyhyesti tietoa luontotaukojen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Virtuaalisilla luontokokemuksilla on todettu olevan samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin oikeillakin luontokokemuksilla. Esimerkiksi digitaaliset luontotauot työpäivän aikana edistävät palautumista stressistä ja rentouttavat mieltä, jolloin tunnetilatkin tasaantuvat.
Luontoa sisältävien videoiden katselu tai virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvat luontokokemukset laskevat sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkön johtavuutta, eli niin sanottu ”taistele ja pakene”-tila vaimenee. Psyykkistä elpymistä tukee mielialan nousu ja negatiivisten tunteiden lieventyminen.
Alle olemme koonneet listaukseen videoita, joita voi hyödyntää digitaalisina luontotaukoina tietokoneella työskennellessä sekä kokouksien ja seminaarien taukoina.
Kun haluat käyttää luontotaukoja osana etäkokouksia, kannattaa kokousalustassa testata etukäteen että tietokoneen äänet kuuluvat muille osallistujille. Luontotauon voi jakaa myös linkkinä osallistujille ja kukin voi tutustua siihen omalta tietokoneelta käsin.
Syksyinen meri Ensimmäiset pakkasyöt ovat jäädyttäneet rantavedet jotka päivän mittaan aaltoilevat hilekasoiksi rantakiville. Laskeva aurinko valaisee maisemaa.
Syksyinen metsä Kevyt lumivaippa on laskeutunut syksyiseen metsään. Meren jatkuva humina kantautuu taustalta tuulen heilutellessa kevyesti oksistoa.
Tekijä: Meijän polku Kesto: 4:02
Soivat maisemat
Soivat maisemat -projektin aikana vuosina 2023-2024 toteuttiin luontoretkiä keskisuomalaisiin luonotkohteisiin senioriryhmien kanssa. Vierailujen aikana toteutettiin myös luontovideoita, joihin tehtiin musikaalisia äänimaisemia yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin ammattilaisten kanssa.
Muita luontoaiheisia videoita
Keväinen puro I
Tekijä: Meijän polku
Kesto: 0:45 min.
Luontokuvia Keski-Suomen kansallispuistoista.
Tekijä: Meijänpolku yhteistyössä
Kesto: 4:03 min.
Virtuaalisia luontotaukoja -sivu on osa Meijän polun Luontotyöpäivä-konseptia. Luontotyöpäivä-sivustolta saat vinkkejä luonnon tuomiseksi osaksi työpäiviä ja työpäivien siirtämistä osaksi luontoa. Itse Luontotyöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta innostamme ihmisiä työskentelemään luontoon myös muina aikoina. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Syksy on tunnetusti värikäs vuodenaika, joka hiljalleen varistelee värejään talven lähestyesssä. Tähän sivulle on kerätty muutama värikentiksi muutettu syksyinen luontokuva, joiden kanssa voi tarkkailla ympäröivää luontoa uusin silmin.
Valitse siis alta yksi kuva ja lähde etsimään ympäröivästä luonnosta vastaavia värejä. Kuvat ovat sivulla järjestetty värikkäämmistä hiljallee kohden loppusyksyn ruskeaan ja harmaaseen skaalautuvia kuvia. Eli ensimmäiseksi voi pikaisesti katsoa, että millä kuvalla juuri sinun ympäristöstä voisi tulla eniten väriosumia. Kun sopiva kuva löytyy, niin sitten vain tarkempaa vertailua tekemään. Voit suurentaa kuvaa kännykän näytöllä niin, että näet kerrallaan vain muutama värikentän, näin vertailu luonnon värien kanssa helpottuu. Löydätkö ympäröivästä luonnosta esimerkiksi kymmenen kuvassa olevaa väriä tai sävyä? Entä kaksikymmentä?
Syksyn edetessä ja värien vähentyessä voit lähteä luontoretkille uusien kuvien kera ja tutkailla, miten tilanne on muuttunut kuluneen viikon aikana. Voit myös käyttää samaa kuvaa koko syksyn ajan ja seurata kuinka väriosumat vähenevät hiljalleen.
Talven koittaessa keräämme sivuillemme myös talvisen väripaletin, joka kalpenee näiden syksyisten värien rinnalla. Jatkossa väripaletit tulevat kattamaan koko vuoden ja olemaan osa Vuosikellomme valikoimaa. Mutta nyt siis liikkeelle syksyisin värein!
Kuvat voi myös ladata tiedostoina omalle mobiililaitteelle alta, jolloin niiden katselu on helpompaa.
Alla on esitelty kuinka tämän sivuston kuvat ovat toteutettu. Kaikki värimallit on tehty syksyisistä luontomaisemista, joita löytyy suomalaisesta luonnosta runsaasti näin syksyisin.
Kuvista on vähennetty informaatiota muuttamalla kuvat värikentiksi. Suomessa tämänkaltaista tekniikkaa on käyttänyt maalauksissaan esimerkiksi kuvataiteilija Sami Lukkarinen.Kuvat Juho Jäppinen.
Kaikki syyt, jotka saavat meidät luontoon liikkumaan, ovat hyviä syitä!
Tämän sivu on luotu luonnossa liikkumisen innostamiseksi ja lisäämiseksi. Kun olet havainnoinnut aikasi ympäristön värejä näiden mallikuvien avulla suosittelemme jättämään kännykän pois ja vain nauttimaan syksyn upeista värimaailmoista ja uppoutumaan syysluontoon.
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia saat kerättyä viettämällä aikaa luonnossa. Lyhytkin aika riittää, mutta parhaan vasteen saavuttamiseksi luonnossa olisi hyvä pyrkiä viettämään 2–3 tuntia viikossa. Parhaita kohteita ovat monimuotoiset luonto-alueet, joissa on runsaasti erilaista kasvustoa ja esimerkiksi vanhaa metsää. Kuitenkin luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä pääsee nauttimaan myös esimerkiksi puistomaisilla kaupunkialueilla. Tärkeintä onkin liikkeelle lähteminen!
Juho Jäppinen Fysioterapeutti Meijän polku/JAMK
Tämän tehtävän voi ottaa myös osaksi Luontotyöpäivän viettoa. Värien etsiminen luontoympäristöstä auttaa siirtymään arkisista ajatuksista ympäröivän luonnon tarkkailuun.
Viettäessämme mittaushistorian kuuminta kesää ja seuratessamme ilmastonmuutoksen vauhdikasta etenemistä huomaamme olevamme monenlaisten kuumottavien haasteiden edessä.
Yksi merkittävimmistä syistä meneillään olevaan ilmastonmuutokseen on nykyinen elämäntapamme ja siihen vahvasti liittyvä kulutusvimma; muokkaudumme omaksi kuvaksemme ostamalla ja kuluttamalla. Ja usein ostamme asioita, joita emme tarvitse. Dave Ramseytä lainatakseni ostamme tarpeettomia tavaroita rahalla, jota meillä ei ole tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä. Kuluttamisesta itsestään onkin tullut meille viihdettä, eli tapa kuluttaa aikaa. Ostamme, jotta meillä ei olisi tylsää tai kokisimme saavamme tarkoituksen ja sisältöä elämäämme. Samalla ostamiemme ja kuluttamiemme tuotteiden materiaali- ja hiilinjalanjälki lisäävät ympäristömme taakkaa ja vauhdittavat ilmastonmuutosta.
meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Voisimmeko kääntää tämän ilmaston ja ympäristömme kannalta haitallisen ajankäyttötavan, kuluttamisen, kohden itsellemme sekä ympäristölle hyödyllisempää toimintaa, eli luonnossa liikkumista ja luonnossa oleskelua? Pieni muutos tähän suuntaan on jo käynnistynyt koronavuoden myötä, kun yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä lähimetsiin, retkeilyreitistöille sekä kansallispuistoihin. Välillä jopa ruuhkiksikin asti. Valmiudet ovat siis olemassa. Nyt pitää vain vahvistaa muokkautumassa olevaa luonnossa liikkumisen ja oleskelun trendiä.
Suomalainen luonto tarjoaa paitsi upeita luontokokemuksia, mutta myös mahdollisuuden viilentyä kuumina kesäpäivinä.
Tämä vahvistaminen toteutuu ennen kaikkea mahdollistamalla kaikille vaivaton luonnossa liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien lähiluontokohteiden ja -reitistöjen suunnittelua ja toteutusta sekä vanhojen kunnossapitoa sekä luontoliikuntamahdollisuuksien tietoisuuden lisäämistä. Ajankohtaista on myös uusien laajempien luontoalueiden käyttöönotto luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Järki (ja esimerkiksi tulevat metsiensuojelutavoitteet) ainakin tyrkkivät meitä kovaa vauhtia tähän suuntaan. Ja jos ei halua olla tyrkittävänä, niin on liikuttava tyrkkijöitä nopeammin. Tässä Suomella olisi upea mahdollisuus olla edelläkävijänä luonnossa liikkumisen ja oleskelun edistäjänä.
Tähän suuntaan meitä patisti myös Jyväskylän Kesän paneelissa yhteiskuntapolitiikan professori Janne Hukkinen todetessaan, että yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että kansalainen ilman sen kummempaa ajattelemista tulee helposti tehneeksi kestäviä valintoja. Liikunnan ja liikkumisen suhteen tällaisia kestäviä valintoja tehdään kotiovella, josta lähdetään lähiluontoon liikkumaan ja kerämään elämänsisältöä sekä myös sitä luonnosta löytyvää hyvinvointia ja sen mukanaan tuomaa onnellisuutta.
Kaiken kattavaa hyvinvointia saadaksemme meidän tulee muuttua luonnon kuluttajista luonnossa kulukijoiksi.
Juho Jäppinen fysioterapeutti, Meijän polku, JAMK
Vinkkejä kuumille kesäpäiville
lähde liikkeelle aikaisin aamulla, jolloin on viileämpää
valitse reittejä, joilla on varjoisia alueita, tai jotka tiedät ennestään viileämmiksi
valitse reittejä, joiden varrella pääset vesien äärelle ja voi käydä esimerkiksi pulahtamassa tai uittamassa jalkoja purossa
pukeudu kevyesti mutta auringolta suojaavasti
kuljeta aina mukana juotavaa. Jos mahdollista, pidä juoma viileänä
jos olet tottunut ulkoilemaan paljon, niin varaudu tekemään lyhyempiä retkiä kuumilla ilmoilla
jos et halua lähteä pidemmille reissuille, niin etsiydy varjoisaan paikkaan pihamaalle tai lähiluontoon. Juomaa ja hyvä kirja mukaan!
Vuosikellomme kesäosiosta löytyy näille keleille sopivaa tekemistä. Vesistöhaasteessatavoitteena vierailla vesistöjen äärellä mahdollisimman usein. Lukuhaasteessa taasen nautitaan kirjoista. JaPoljinhaaste on juuri sinulle, joka haluat kuumilla ilmoilla liikkua paikasta toiseen hieman vauhdikkaammin.
Jyväskylän Latu ideoi Ladun Majan alueelle noin 900 metrin mittaisen Tossu- ja tassupolun lapsiperheiden käyttöön. Polun ajatuksena on madaltaa kynnystä lähteä pientenkin lasten kanssa ihmettelemään ja nauttimaan suomalaisesta metsäluonnosta.
– Olemme miettineet jo pidempään, kuinka voisi Ladun Majan kaltaiseen ympäristöön toteuttaa jotain, joka loisi myös mahdollisuuden lapsille ja lapsiperheille liikkua metsissä helposti hahmotettavalla ja sopivanmittaisella metsäreitillä, toteaa toteutustyössä mukana ollut Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen. – Aluehan tunnetaan ennestään aktiivisten jyväskyläläisten luontoliikuntakohteena laajoine kuntoratoineen, reitistöineen sekä nuotiopaikkoineen. Jonkin aikaa siten saimme ajatuksen, että voisimme toteuttaa lapsille oman polun, joka kulkisi selkeäkulkuisessa ja helpossa maastossa, mutta kuitenkin aidossa taianomaisessa metsäympäristössä.
– mieleemme tuli, että yksi mukava tapa tutustuttaa lapsia metsään, olisi tuoda lasten mielikuvitusta myös osaksi reitin opastusta. Käännyimme meijänpolkulaisten suuntaan ideoinemme ja pian meillä olikin jo yhden reitin verran 7–8.-vuotiaiden lasten upeita piirustuksia. Piirustukset ovat toteuttaneet Jyväskylän steinerkoulun toppuluokkalaiset. Heiltä pyydettiin piirustuksia ja maalauksia aiheesta ’havumetsän kätköissä’, ja saimmekin upeita teoksia polun varrelle laitettavaksi. Lapset ovat kuvittaneet metsään niin lintuja, puita kuin polkujakin, mutta myös erilaisia satuhahmoja. Ehkäpä tällaisia näkyy myös oikeasti polkumme varrella, jos oikein tarkkaan katselee, Viljanen toteaa pilke silmäkulmassa.
Jyväskylän Ladun Heikki Viljanen ja Mauri Pitkänen istuttivat Jyväskylän Steinerkoulun oppilaiden taideteokset polun varrelle. Kylttien suunnittelussa on huomioitu lapset laittamalla kyltit heille sopivalle korkeudelle. Aikuiset pääsevät harjoittelemaan liikkuvuutta ja lihasvoimaa kyykistymällä taiteen äärellä.
– Samalla polun toteutus on ollut mukavaa puuhaa hankeeseen osallistuneille, sekä antanut tärkeää kokemusta pidempienkin reittien toteutukseen. Yhdestä tällaisesta pidemmästä reitistä Ladun Majan alueella kuullaan myöhemmin kesällä lisää, Viljanen jatkaa.
Meijän polun Juho Jäppinen toteutti esittelytaulun suunnittelun ja Janne Laitinen laati kohdeyleisölle sopivat tekstit. – Ajatuksena on herättää lasten mielenkiinto ympäröivää luontoa kohtaan. Katselemme polulla ympärillemme etsien pisintä puuta sekä myös sammalten tasolta puunkaltaisia sammalia. Pääsemme siis tarkkailemaan luontoa niin mikro- kuin makrotasollakin. Ja todennäköisesti myös vanhemmat pääsevät osallistumaan ihmettelyyn ja tutkintaan. Luonto tarjoileekin ihmettelyn aiheita ja mielikuvituksen ravintoa kaikenikäisille. Siitä syystä tämä Jyväskylän Ladun idea on erinomaista luontokasvatusta sekä lapsille että myös heidän seurassaan liikkuville aikuisille, Laitinen toteaa.
Tossu- ja tassupolun esittelytaulun taustakuvan on piirtänyt Jyväskylän Steinerkoulun 2.-luokkalainen Viivi Harvilahti. Yhteensä polun varrelta löytyy kolmisenkymmentä oppilaiden tekemää taideteosta.
Tossu- ja tassupolku aukeaa Juhannusta edeltävällä viikolla. Tämän jälkeen polku on perheiden käytössä ainakin lumen tuloon saakka. Talvellakin polulla on mahdollisuus kulkea, mutta taideteokset laitetaan talviunille hankien ajaksi.
Varmista Luontotyöpäivän sujuminen varustautumalla oikein. Hyvin valmisteltu Luontotyöpäivä sujuu hyvin!
Pukeutuminen
Pukeudu sään mukaan ja huomio luontotyöpäivän aktiivisuustaso. Onko tarkoitus kävellä pidempiä matkoja vai istuskella järven rannassa ajatuksia liplattelemassa? Enemmän liikkuessa valitse hyvät kengät ja rennot mukavat vaatteet. Voit ottaa mukaan repun, jossa voi olla varavaatteita, tai johon voi laittaa ylimääräisiä vaatteita, jos tulee kuuma. Repussa kulkee mukavasti myös eväät ja tarvittavat työvälineet.
Sään mukaan pukeutuminen on onnistuneen luontotyöpäivän tae. Tällaisia ovat esim. sateella hyvät sadevarusteet ja auringon paahtaessa ultraviolettisäteilyltä suojaavat varusteet.Talvella lämmin pukeutuminen on ulkona työskentelyn a ja o. Jos tarvitset tekniikkaa, niin huomioi akkujen nopeampi tyhjeneminen kylmillä ilmoilla.
Jos suunnittelet pidempiä paikallaanoloja, esimerkiksi kirjoitus- tai lukuhommissa, niin ota mukaan istumiseen tai rentoutumiseen sopivia välineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi istuinalusta, retkituoli tai riippumatto. Voit tarvittaessa ottaa mukaan myös taittuvan retkipöydän, mutta testaa sen käyttöä ensin kotosalla. Ylimääräisten tavaroiden mukana kantaminen on ylimääräistä työtä, ja työn lisääminen ei ole luontotyöpäivien tarkoitus.
Eväät
Tie täydelliseen luontotyöpäivään käy vatsan kautta. Pakkaa siis mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää. Kahvin tai teen ystävien kannattaa ottaa termospullossa lämmintä juomaa mukaan. Kesäkuumalla kylmää juotavaa on hyvä olla runsaasti mukana, kun taas syysvilpoisilla ja talvella lämmin juoma kruunaa ulkoilun. Muutaman tunnin retkille voit pakata mukaan pientä naposteltavaa, esimerkiksi eväsleivän tai hedelmiä. Koko päivän työseikkailuille kannattaa pakata mukaan jo ravitseva lounaskin.
Jos vietät pidemmän työpäivän luonnon helmassa, niin ota mukaan myös lounaspaketti tai ruuan tekovälineet. Kokemuksena mikään ei voita itse tehtyä luontolounasta!
Jos retkipaikalla on mahdollisuus tehdä tulet, niin ruokatunnista tulee samalla mieleenpainuva elämys! Myös erilaiset retkikeittimet ovat usein luonnossa työskentelevän vakiovarusteita. Vinkkejä retkiruokailuun löytyy Luontoon.fi-sivustolta. Huolehdithan roskistasi ja huomioit ruohikko-/metsäpalovaroituksen. Retkeilyetiketti-vinkkejä löytyy täältä.
Työskentely, tekniikka
Jos aiot tehdä työtä esim kannettavalla tai mobiililaitteilla, niin lataa laitteiden akut ja ota mukaan tarvittaessa varavirtalähde sekä huomioi säätila laitteiden käytön kannalta.
Luontotyöpalavereihin voi osallistua myös etänä. Helpoimmillaan tämä onnistuu kännykän avustuksella. Huomioi sääolosuhteet, kun mietit teknologian käyttöä luonnossa.
Jos tarvitset internettiä, niin varmista luontokohteen verkkoyhteydet, sillä puhelin- ja internet-yhteyksien toimivuus matkaviestinverkoissa vaihtelee verkon kuuluvuuden mukaan. Kuuluvuuksia voi haarukoida esim alla olevista linkeistä. Jos järjestää isompaa kokousta, tai yhteydet ovat muutoin ’elintärkeät’, niin kannattaa käydä etukäteen paikan päällä myös testaamassa verkon saatavuus.
Mukaan kannattaa aina ottaa myös ne perinteiset muistiinpanovälineet, eli vihko ja kyniä. Joskus kiven nokassa onkin mukavampaa laitella ideoita muistiin kynällä ja paperilla.
Varaudu myös tekniikan osalta sään muutoksiin, varsinkin jos säätiedotus on lupaillut epävakaista ilmaa.
Muuta
Vaikka luontoympäristö itsessään tuo hyvinvointia työpäivään, niin muista myös luonnossa pitää taukoja ja vaihdella työasentoa, jos istut pidempiä aikoja. Tauoilla voit nauttia luonnosta ja vaikka ottaa valokuvia. Jos jaat kuviasi somessa, niin käytä #luontotyöpäivä -hästägiä. Kansainvälisesti käytössä on #outdoorofficeday -tunniste. Jos rönsyilet luontotyöpäivinä tai työmatkoilla, niin sitten #työmatkarönsyily -tunniste käyttöön.
Luontotyöpäivä luo puitteet myös ympäristön tarkkailulle ja oman luovuuden ruokkimiselle. Miten olisi vaikka leikkimielinen luontovalokuvauskilpailu työporukan kesken?Myös lajien tunnistus saa harhailevan mielen keskittymään nykyhetkeen.Tunnistuksen apuna kasvien kanssa voi käyttää Seek by iNaturalist -sovellusta ja lintujen äänien kanssa Muuttolintujen kevät -sovellusta.
Muista myös esim allergialääkkeet ja aurinkorasva, jos liikut aikana, jolloin näitä voi luonnossa ollessa tarvita. Muista myös varautua esimerkiksi hyttysten varalta, jos liikut alueella, jossa hyttysiä voi esiintyä.
Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.
Virikkeellinen ja luova ympäristö
Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovat käyttäneet tätä luonnon suomaa ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää? Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.
Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.
Yksi luonnossa työskentelyn eduista on lisäksi työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luonnossa saat helposti vaihtelua arkeen. Ja vaikka luontotyöpäivän työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi ei ole täysin samanlainen yhtenäkään vuoden päivänä!
Päivänvalo piristää
Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito lisää unen pituutta ja parantaa unen laatua.
Kun yhdistämme nämä luonnon terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia.
Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruokatunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä.
Viikottainen ulkonaoloaika tulisi luonnon tarjoamien terveyshyötyjen saannin kannalta olla vähintään 2–3 tuntia. Tämän ajan voi kerätä yhdellä kertaa, tai sitten useammassa pienemmässä osasessa viikon mittaan. Viikottainen luontotyöpäivä, eli esimerkiksi yhden aamupäivän vietto luontoympäristössä kerran viikossa takaa tämän viikoittaisen luontokontaktin. Kaikki muu ulkonaoloaika tämän päälle on pelkkää terveellistä plussaa!
Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet
Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivääsi. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikuntaa, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.
VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan…
Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten.
Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.
Voit myös ottaa osaksi Luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa kumipatjalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily!
Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö
Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.
Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?
Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä. Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.
Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.
Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…
Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!
Janne Laitinen Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK
