Kategoria: Terveysmetsä

Kohti kestävämpää arkea päiväkodeissa

Kohti kestävämpää arkea päiväkodeissa

Kesä on taittunut syksyyn ja päiväkodeille suunnatuissa Meijän luonto -ulkoilmatyöpajoissa olemme pureutuneet kestävien elämäntapojen teemaan. Mutta mitä on kestävä elämä?

Kun elämme kestävästi, elämme maapallon kantokyvyn rajoissa. Näin ei kuitenkaan vielä tapahdu. Sitran tekemän selvityksen mukaan meidän tulisi vähentää elintavoistamme johtuvia kasvihuonepäästöjä yli 90 % vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme saavuttaa 1,5 asteen elämäntavat (Kaitosalmi, Tuomisto, & Saarikoski 2021). Tällä hetkellä me ihmiset olemme käynnistäneet maapallon historian kuudennen sukupuuttoaallon, muokanneet 75 % elinympäristöistä, kolmasosa planeetan maapinta-alasta on ruoantuotannon käytössä ja meret roskaantuvat muovista (Pelli 2022). Muutokset tämänhetkisissä elintavoissamme ovat siis välttämättömiä. Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen määrittelee kestävän elämän näin: ”Kestävä elämä tarkoittaa aineellisen kuluttamisen vähentymistä, mutta vastapainona tyytyväisyyden lisääntymistä. Kyse ei ole luopumisesta vaan paremman elämän löytämisestä (Salonen 2021).”

Lähiluonto toimii oppimisympäristönä Meijän luonto -työpajoissa.

Suunnitellessani työpajojen sisältöä pohdin ”paremman elämän” merkitystä, ja mitä se kenellekin tarkoittaa. Minulle parempaa elämää on viettää aikaa luonnossa, ja tämän ajatuksen pohjalta lähdin rakentamaan työpajojen sisältöä luontosuhteen kautta; olemme kaikki riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Siksi on tärkeää lisätä tietoa siitä, mitä kaikkea luonnosta saamme ja kuinka paljon kulutamme maapallomme luonnonvaroja.

Yksi työpajan tehtävistä alkaa sillä, että lapset etsivät luontoympäristöstä erilaisia esineitä (muovilelu, puulelu, lasipurkki, lusikka, kirja ja t-paita). Esineiden löydyttyä keskustelemme yhdessä, mitä kaikkea näiden esineiden tekemiseen on tarvittu ja mistä nämä ainesosat on saatu. Olemme pohtineet mistä saamme muovia, lasia, paperia tai metalleja, kuinka monta puusta tai muovista tehtyä lelua kotoa löytyy, ja mistä saamme lankaa vaatteidemme tekemiseen. Kun pääsemme esineiden alkuperien lähteille, herättää se ihmetystä. Olemme listanneet kotoa löytyviä materiaaleja ymmärtäen, että ne kaikki ovat alun perin luonnosta peräisin. Työpajan lopuksi mietimme erilaisten kuvien avulla, mitä on energia ja mistä sitä saadaan. Liikkumiseen, lämmitykseen, valaistukseen, tavaroiden valmistukseen, ja mihin tahansa toimintaan tarvitaan energiaa jostain energianlähteestä. Nämäkin lähteet meille tarjoilee luonto.

Kun pysähdymme miettimään itsellemme tärkeitä asioita, ja tekoja niiden säilyttämiseksi, otamme askeleen kohti kestävämpää elämää. Kestävien elämäntapojen arkipäiväistäminen on tärkeää, ja ymmärtääksemme sen, on meidän tiedostettava riippuvuutemme luontoa kohtaan. Arto O. Salosen (2021) sanoja lainaten: Oman elämän mieltäminen luonnon osaksi saa aikaan vastuuta, sillä ihminen ottaa tyypillisesti vastuuta siitä, minkä osa hän kokee olevansa.”

 

Johanna Huovila
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.


Lähteet

Kaitosalmi, K., Tuomisto, T., & Saarikoski, E. (2021) Kestävän elämäntavan motivaatioprofiilit. Sitra. Julkaisut. https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavan-elamantavan-motivaatioprofiilit/#miksi-motivaatioprofiilit

Pelli, P. (2022) Ihminen on suuri, luonto pieni. Helsingin Sanomat. Ympäristö. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008856792.html

Salonen, Arto. O. (2021) Kestävää elämää valtavirtaistamaan. Blogiteksti. https://artosalonen.com/kestavaa-elamaa-valtavirtaistamaan/

Suomalaista työtä jälleen lähemmäksi luontoa!

Suomalaista työtä jälleen lähemmäksi luontoa!

Kolmatta kansallista Luontotyöpäivää vietettiin perjantaina 20.5. aurinkoisissa tunnelmissa eri puolilla Suomea. Aiempiin Luontotyöpäiviin verrattuna oltiinkin liikkeelle isommalla porukalla, kun myös korkeakouluja, peruskouluja ja päiväkoteja saatiin luontoon töihin, opiskelemaan, leikkimään ja vain nautiskelemaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Korkeakoulujen päivä käynnistyi aistikävelyillä aurinkoisessa säässä. Aistien herättely toimii loistavana tapana aloittaa työpäivä.

Merkittävimpänä uutena avauksena oli keskisuomalaisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen lähteminen mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Eikä suotta, sillä korkeakouluopiskelijat kokevat korona-ajan jälkeen kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Näihin molempiin luonnossa oleskelu, ja luonnossa opiskelu tarjoaa loisteliaan oppimis-  ja palautumisympäristön. Tapahtumapäivänä Jyväskylässä järjestettiin korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle luontopalaverien ohella myös aistikävelyjä ja metsäjoogaa ryhmille. 

Meijänpolkulaisia (Jamk) suunnittelemassa tulevia luontointerventioita. Ja luonnollisesti lähiluonnossa.

Peruskoulussa ja päiväkodeissa lähdettiin myös luontoa kohden. Lasten ja nuorten luontosuhten muodostumisen kannalta luonnossa vietetyn ajan lisääminen onkin avainasemassa. Kaikki syyt lähteä luontoon leikkimään, liikkumaan ja oppimaan ovat tehosyitä.

Seuraavan kerran kansallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 23.9. Päivä toimii loistavana strattina syyskauden luonnossa vietettävien kokousten, palaverien ja innovointi- ja palautumishetkien uudelleenkäynnistämiseen kesäkauden jälkeen. Samalla viikolla järjestetään myös Keski-Suomen reitistöviikko, joten Keski-Suomessa riittää hyviä syitä siirtää toimisto luontoon ja reitistöille!

Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan päivä päättyi Juurikkasaareen Päijänteen rannalle palauttavaan tyhy-illanviettoon.

Mutta sitä ennen, eli 16.6., vietetään myös kansainvälistä Outdoor Office Daytä, jolloin Meijän polku yhdessä kansainvälisen organisaation kanssa suunnittelee hauskan tempauksen työporukoiden luontoseikkailuihin innostamiseksi. Lisää tietoa tästä kesäkuun alussa, mutta laittakaa jo nyt päivä kalenteriin ja luontotyöpäivän suunnittelumyssy päähän. Vinkkejä suunnitteluun löytyy täältä.

Mutta sitä ennen suomalaista työtä päivittäin kohden luontoa. Kun menette, niin #luontotyöpäivä #outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön, niin pääsemme nauttimaan ja jakamaan ilosanomaa omilla somekanavillamme.



Työpäivä metsässä – Mitä? Miksi? Kenelle?

Työpäivä metsässä – Mitä? Miksi? Kenelle?

Työpäivä metsässä tarkoittaa lähes tulkoon minkä tahansa työn tekemistä ulkona luonnossa. Se on konkreettinen esimerkki työnmurroksesta ja työn tulevaisuudesta – väitän että jokaisesta työtehtävästä löytyy palasia jotka itseasiassa toteutuvat ajattelemalla, toisten ihmisten kanssa keskustelemalla, heidän ajatuksiaan kuuntelemalla. On aika haastaa ajattelua ja tapoja sen osalta missä kaikkialla työtä voi tehdä ja ennen kaikkea – missä mitäkin asiaa on paras tehdä. (Eikä nyt siis tarkoiteta vain keskustelua työajan jakautumisesta työpaikan ja kotitoimiston välillä…)

Totteleeko aivomme niille annettua työaikaa?

Ajatus työajasta on vanhentunut. Ajattelumme ja aivomme ei varsinaisesti noudata niille ulkoapäin annettua “kahdeksasta neljään” aikataulua. Kuinka moni tunnistaa tilanteen jossa idea tai ajatus on pulpahtanut mieleen lenkkipolulla tai uimahallin saunassa? Todennäköisesti moni. Ympäristöt joissa meidän oletetaan tekevän töitä, eivät useinkaan ole niitä jotka ruokkivat ajatteluamme tai luovuuttamme, ainakaan toistuvasti. Nuo samat ympäristöt myös uhkaavat terveyttämme – puhutaan sitten liiallisesta istumisesta, raittiin ilman puutteesta, huonoista työasennoista, päivien yksipuolisuudesta tai liikunnan vähyydestä. Toisaalta taas parhaat ideat saattavat syntyä paikoissa joissa emme varsinaisesti haluaisi ajatella töitä tai koe olevamme töissä. Kenties paikoissa joista emme haluaisi tulla “pomon yllättämäksi” keskellä päivää. (Rehellisesti käsi ylös kuinka moni lenkkeilee tai lähtee uimahalliin niin sanotusti työajalla?)

Metsäfasilitointi yhdistää asioita ja ihmisiä uudelleen ja uudella tavalla

Metsätyöpäivä-konseptissa yhdistyvät asiat joita olemme tähän asti lokeroineet omiksi osa-alueiksi tai tarkoituksellakin pitäneet erillään. Nyt on aika kysyä miksi? Mielemme, ajattelumme ja ajatuksemme eivät kuitenkaan toimi näin. Tähän liittyy olennaisesti myös hyvinvointiasiat – niitä ei saa liiaksi ulkoistaa yksilöille tai nähdä työajasta irrallisena. Ratkaisu asiaan ei ole kehotus henkilöstölle pitää huolta itsestään vapaa-ajalla tai tarjota siihen liittyen kannusteita (liikuntaedut jne.). On aika miettiä miten hyvinvointia lisääviä elementtejä voi selkeämmin yhdistää osaksi itse työtä ja sen sisältöä.

Hetkinen, oliko tässä sittenkään mitään uutta?

Työpäivä metsässä konsepti perustuu metsäfasilitointiin eli työkaluihin ja menetelmiin joiden avulla työnteko ja ryhmätyöt onnistuvat luonnossa, ilman laitteita, erilaisia teknologioita tai varsinaisia muistiinpanovälineitä. Menetelmät ovat samoja joiden avulla toteutamme työpajoja, kokouksia ja yhteisiä tilaisuuksia toimistoissa, rakennuksissa ja etäyhteyksin mutta sovellettuna erilaiseen ympäristöön.

Menetelmä on ennen kaikkea kehitetty tietotyön parissa työskenteleville ihmisille mutta kukapa ei näinä päivinä olisi ainakin osittain myös tietotyöläinen? Metsäfasilitoinnin ajatuksena on haastaa totutut tavat siihen missä ja miten työtä kannattaisi tehdä jotta ihmisten koko potentiaali saataisiin houkuteltua esiin. Tähän liittyy kysymys työelämään liittyen yleisesti – ovatko työt nykyisellään suunniteltu ja toteutettu niin? Tulisiko työpäiviä ajatella ja muotoilla uudelleen? Entä jos jokaisen työyhteisön toimintatapoihin kuuluisi muutama  metsätyöpäivä vuodessa? Tai vaikka yksi päivä jokaista vuodenaikaa kohden. Tiimi lähtisi yhdessä ulos keskustellen työstämään etukäteen tunnistettuja ja valittuja aiheita.

Luovuus asuu luonnossa

Työpäivät metsässä yhdistävät liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden. Levolla tässä tapauksessa tarkoitetaan rauhallisempaa rytmiä mikä luonnossa työskennellessä löytyy usein ihan itsestään, häiriötekijöiden karsimista sekä elpymistä mitä esimerkiksi työpäivään yhdistetty metsäkylpy tai nokipannukahvien lomassa tapahtuva tuleen tuijottelu tarjoaa. Tai ylipäätään jo oleskelu luonnossa. Usein aikaansaannosten määrä metsätyöpäivien osalta yllättää positiivisesti. Luovuus asuu luonnossa ja sitä tarvitsevat kaikki jotka kohtaavat työssään muita ihmisiä tai ratkovat ongelmia, joihin odotetaan ratkaisuja ja uusia ideoita.

Teki ihminen sitten tietotyötä tai ei, joidenkin meidän työmme on enemmän paikkaan sidottuja. Toisilla taas vähemmän ja “siteet” saattavat usein olla enemmän seurausta vanhentuneesta ajattelusta. Niin tai näin, suurimman osan meistä töihin liittyy mm. erilaisia suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Usein näitä on toteutettu kutsumalla ihmiset silloin tällöin yhteisesti koolle, eikö vain? Tällaisten tehtävien toteuttaminen metsäfasilitoinnin avulla ulkona luonnossa on tietoinen askel kohti tulevaisuutta ja parempaa työelämää.

Lähdetäänkö kokeilemaan? 20.5. vietetään kansallista Luontotyöpäivää! Olisiko tuolloin sopiva ajankohta mahdollistaa metsätyöpäivä omalle työyhteisöllesi?

Aino-Maija Vaskelainen ohjaamassa työyhteisöä luonnossa. Kuvat Susanna Mikander.

Aino-Maija Vaskelainen
Metsäfasilitointi, liiketoiminnan ja työyhteisöjen kehittäminen
@tyopaivametsassa
www.linkedin.com/in/aino-maija-vaskelainen/
ainomaija.vaskelainen@gmail.com

********************************************************************

Kirjoittaja on metsäfasilitointi-menetelmän kehittänyt tietotyöläinen – liiketoiminnan kehittäjä jolla on pitkä kokemus fasilitoinnista, projektityöskentelystä ja IT maailmasta rakennetuissa ympäristöissä ja etäkulttuurissa. Metsäfasilitointi syntyi tarpeesta tuoda työelämään vastapainoa ja auttaa ihmisiä – kehittää työelämää inhimillisempään ja ihmislähtöisempään suuntaan. “Nykyisellään ihmisten potentaalista jää iso osa käyttämättä. Työpäivät saattavat usein viedä enemmän energiaa kuin antaa ja monet kokevat työstä palautumisen yhtenä suurimmista haasteista. Päivät kuluvat ruudun äärellä ja niin myös illat. Digitaalisessa maailmassa ei ole mitään vikaa mutta siihen on myös hyvä ottaa välillä etäisyyttä.”

Päiväkodit Luontotyöpäivän viettoon!

Päiväkodit Luontotyöpäivän viettoon!

Meijän luonto -hanke ja Meijän polku haastaa kaikki Suomen päiväkodit luontoon nauttimaan Luontotyöpäivästä perjantaina 20.5.!

Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.

Lisää vinkkejä Luontotyöpäivän sivuilta.

Back to the Nature!

Back to the Nature!

20.5. suomalainen työ palaa luontoon kolmannen luontotyöpäivän merkeissä!

Luontotyöpäivän aikana työtä voi viedä luontoon lukemattomilla tavoilla; voitte pitää esimerkiksi kävelypalaverin, soittaa työpuhelun luonnon helmassa, suunnitella työyhteisön tai firman tulevaisuutta, tai vain muistella aikoja, jolloin töitä piti tehdä toimistolla istuen. Nämä ajat ovat kuitenkin ohi, ja suomalaisen työn suuntana ulkoilma! Jos työnkuvasi on sellainen, että ulos ei kertakaikkiaan pääse, niin sivustoltamme löytyy vinkkejä myös luonnon tuomisesta sisätiloihin.

Tägit käyttöön

Työskennellessäsi luonnossa ja ulkona työskentelyn iloa maailmalle jakaessasi ota käyttöön kaksi tunnistetta, eli #luontotyöpäivä ja #outdoorofficeday, niin pääsemme myös muualla nauttimaan kokemuksistanne luonnossa ja ulkona.

20.5. vietettävän Luontotyöpäivän kokemuksista rikastuneena otamme innolla osaa myös 16.6. vietettävään kansainväliseen Outdoor Office Day:hin. Tästä tapahtumasta ja työelämähauskanpidosta lisää toukokuun lopulla.

Kohden lähireitistöjä – Keski-Suomen reitistöviikko

Kohden lähireitistöjä – Keski-Suomen reitistöviikko

Kohden lähiluontoa!

Keski-Suomen reitistöviikkolla syyskuussa liikutaan Keski-Suomen lähiluonnossa ja -reitistöillä! Ja jotta liikkuminen olisi helposti kaikkien saavutettavissa, otamme suunnaksemme lähireitistöt, joita polkujen, kävely- ja pyöräteiden, kuntoratojen ja luontopolkujen luvatussa maakunnassa Keski-Suomessa riittää.

Reitistöt toimivat keskisuomalaisen luontoliikunnan sekä luonnossa liikkumisen ja oleilun elämänrikkaana suonistona. Reitistöillä on suuri merkitys myös alueen mielikuville ja näkyvyydelle. Lisäksi reitistöt toimivat alueen asukkaille hyvinvoinnin ja terveyden ympärivuotisena lähteenä.

Lähtekäähän mukaan tekemään tulevaisuuden Keski-Suomea järjestämällä tapahtumia, retkiä, luontokohteiden esittelyjä, koulutuksia tai vain liikkumalla Keski-Suomen reitistöillä syyskuussa!


Lähiluonto-sivustolta vinkkejä lähiluonnossa liikkumisen lisäämiseen ja lähiluontoalueiden ja -reitistöjen kehittämiseen.

Meijän Keski-Suomi -julkaisussa taustoitusta keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista alueen tulevaisuudelle.

Luontoaskel taaperon tahdissa

Luontoaskel taaperon tahdissa

Turun ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja liikunnan integraation YAMK-tutkinnossa toteutettu kehittämisprojekti Luontoaskel taaperon tahdissa – Luontosuhteen vahvistaminen perhekeskuskontekstissa selvitti, miten liikunta, luonnossa vietetty aika ja uni vaikuttavat taaperoikäisen kehitykseen. Työn tavoitteena oli lisätä perheiden, perheohjaajien ja terveydenhoitajien ymmärrystä taaperoikäisen lapsen kehityksestä sekä luontokontaktien, fyysisen aktiivisuuden ja unen vaikutuksista pienen lapsen hyvinvointiin. Tavoitteena oli myös kehittää uudenlaista tapaa lähestyä pikkulapsiperheiden arjen haasteita neuvolassa sekä perheneuvonnassa.

Taaperoikä on merkittävä vaihe fyysisen ja motorisen kehityksen, tunnesäätelytaitojen ja oppimisen kannalta ja fyysisellä aktiivisuudella näitten kehittymistä voidaan tukea. Tähän kun lisätään luontoelementit, ollaan jo hyvällä polulla! Taaperoikäisen kehitys on hyvin kokonaisvaltaista ja kaikki aistit ovat jatkuvasti valppaina. Mikä olisikaan siis parempi paikka mahdollistaa taaperolle monipuolisia ärsykkeitä kuin luonnossa liikkuminen?

Luontoaskel perhekeskuskontekstissa

Muuramen kunnassa taaperoiden luontosuhteen vahvistaminen on otettu huomioon osana Liikkuva Muurame-strategiaa. Luontoaskel taaperon tahdissa – Luontosuhteen vahvistaminen perhekeskuskontekstissa-kehittämisprojektissa neuvolan ja perhetyön välille kehitettiin Luontoaskel-lähetemalli. Sen tavoitteena on ottaa taaperoikäisten perheissä ulkoilua ja luonnossa oleilua aktiivisemmin puheeksi ja pohtia, voisiko ulkoilua ja luontokontakteja lisätä arkeen ja näiden avulla vaikuttaa taaperoperheissä yleisiin haasteisiin kuten vuorovaikutuspulmiin, uniongelmiin ja tahtoikäisen tunteenpurkauksiin. Kehittämistä tehtiin yhteistyössä neuvolan ja TOIVO-perheohjauksen kanssa. Menetelminä käytettiin palvelumuotoilusta tuttuja asiakasprofiilin ja empatiakartan luomista sekä palvelupolun pohtimista, jotta pystyttiin asettumaan asiakasperheen rooliin. Terveydenhoitajille ja perheohjaajille jaettiin tietoa kehittämisprojektissa tehdyn kirjallisuuskatsauksen pohjalta unen ja fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan vaikutuksista taaperoikäisen kehitykselle.

Luontoaskel-toimintamalli käsittää neuvolan ja perheohjauksen uuden näkökulman ja lähetemallin lisäksi neuvolan verkkosivuille kootun Luontoaskel taaperon tahdissa-tietosivun perheille. Sivustolle on kerätty tutkittua tietoa taaperon unen ja liikkumisen vaikutuksista taaperon kehitykselle, vinkkejä miten ja missä voi Muuramen alueella taaperon kanssa liikkua luonnossa sekä linkkilista, josta löytyy tukea ja neuvoja taaperon kehityksen tueksi. Muuramelaisia taaperoikäisten lasten vanhempia oli mukana ideoimassa luontosuhteen vahvistamiseen liittyviä aktiviteetteja. Kehittämisprojekti tuo näkyväksi eri toimijoiden yhteisen tavoitteen: tukea perheitä ja vahvistaa fyysistä aktiivisuutta jo varhaisista vuosista alkaen.

Luontoaskel-lähetemalli antaa vinkkejä erilaisista ulkoiluaktiviteeteista eri vuodenaikoina. Lisäksi tietoa löytyy esimerksi Muuramen lähialueen luontokohteista.

Taaperon askel pihalle tuo hyvinvointia ja tukee kehitystä

Luonto on lähes kaikkien saavutettavissa. Metsät, niityt ja rantakalliot tuovat rajattomat mahdollisuudet taaperon tutkimusmatkoille ja urbaaneimmistakin ympäristöistä löytyy runsaasti mahdollisuuksia kokea luontoa. Luonto mahdollistaa tekemistä ympäri vuoden: keväiset purot, kesän puutarhatyöt, syksyiset marjastusretket ja talviset lumileikit ovat omiaan lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja luontokontakteja.

Taaperon karkeamotoriset taidot vahvistuvat epätasaisilla alustoilla liikkuessa; kantojen ja lumikasojen päälle kiivetessä tai kuusen oksien alle mönkiessä. Kodin fyysiseen aktiivisuuteen kannustava ilmapiiri tukee lapsen liikkumista ja etenkin ulkoilulla on todettu olevan merkitystä liikkumistaitojen kehittymiselle. Ulkoillessa vanhempien rooli ei näyttäydy yhtä rajoittavana kuin sisätiloissa toimittaessa ja jo 9kk ikäisenä ulkoilu tukee liikkumistaitojen kehittymistä. Taaperoikäisenä motoristen taitojen kehityksen tukeminen vahvistaa motorista kompetenssia myöhemmin lapsuudessa ja voidaan olettaa, että paremmat liikkumistaidot omaavan lapsen on mielekkäämpää olla fyysisesti aktiivinen ja näin oppia uusia taitoja helpommin myöhemmälläkin iällä. Ulkoilun on todettu myös lisäävän sosiaalisia taitoja leikki-iässä sekä monipuolistavan leikkejä.

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu tukee monella tavalla lasten kasvua ja hyvinvointia. Kuvat Lotta Katajapuu-Rutanen.

Lapsen vastustuskyky lisääntyy, kun pienet sormet tutkivat hiekkaa ja poimivat marjoja suoraan metsästä. Luonnossa ja eläinten parissa enemmän aikaa viettävillä ihmisillä on pienempi riski mm. astmaan ja allergioihin. Luonnossa oleilu kohentaa mielialaa, laskee verenpainetta ja syketasoa ja fyysisen aktiivisuuden on todettu lisääntyvän. Fyysinen aktiivisuus puolestaan vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan sekä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Ulkona liikkuminen ja oleilu rytmittää päivää ja pidentää yöunta. Tutkimusten mukaan riittävä yhtäjaksoinen uni tukee taaperoikäisen kognitiivisten, sosioemotionaalisten sekä tunnesäätelytaitojen kehittymistä, kun taas ruutuaika lisää paikallaanoloa, voi lisätä uniongelmia ja haitata sosioemotionaalista kehitystä.

Pienten lasten kohdalla WHO suosittaa, ettei alle 2-vuotiailla olisi ruutuaikaa laisinkaan ja 2–3-vuotiailla korkeintaan 60 minuuttia vuorokaudessa. Kuitenkin 22,7 % puolitoistavuotiaista suomalaislapsista viettää ruudun ääressä yli tunnin. Tv:n ja muiden näyttöjen sinisen valon tiedetään vähentävän endogeenisen melatoniinin määrää ja näin ollen viivästävän nukahtamista. Myöhäinen ajankohta ja ruutuajan sisältö vaikuttavat nukahtamiseen. Kun nukahtaminen viivästyy, jää unen määrä usein lyhyemmäksi. Ruutuajan vaikutus unen laatuun on kytköksissä myös huonompaan ravitsemukseen, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymiseen ja ylipainon kehittymiseen.

Edellä todettuihin seikkoihin peilaten ulkoilu ja yhteisen ajan viettäminen olisi parempi vaihtoehto koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Meistä aikuisista varmasti moni tunnistaa itsessään seuraavan kierteen: uni jää syystä tai toisesta vähäiseksi, ulkoilu ja liikkuminen tuntuvat vaivalloisilta vaihtoehdoilta ja sohva, herkut ja TV-sarja houkuttelevat entistä enemmän. Huolehtikaamme siis myös omasta hyvinvoinnistamme, jotta jaksamme huolehtia jälkipolvestamme ja heidän oikeuksistaan terveeseen ja hyvinvoivaan tulevaisuuteen. Tehdään se yhdessä!

Lotta Katajapuu-Rutanen, terveydenhoitaja
lotta.katajapuu@gmail.com

Johanna Berg, lehtori
johanna.berg@turkuamk.fi

Turun ammattikorkeakoulu, Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio YAMK


Lasten motoristen taitojen harjoittaminen https://www.meijanpolku.fi/lasten-motoristen-taitojen-harjoittaminen/

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Päiväkodit mukaan ilmastotyöhön

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti antaa hälyttävän kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja alleviivaa ilmastotoimien edistämisen tärkeyttä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikeaa päästä nykytoimilla. Raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Monien eliölajien selviytyminen vaikeutuu, sillä ne eivät ehdi sopeutua ilmaston nopeaan muuttumiseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös yhteiskunnallista levottomuutta, epätasa-arvoa sekä puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ilmastotyössä on siis onnistuttava. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää: ”IPCC:n mukaan 30-50 prosenttia maapallon maasta ja meristä pitää suojella ja ennallistaa, jotta systeemi pysyy turvallisella tasolla.”

Ilmastotyöhön tulisi ottaa mukaan kaikki toimijat. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi ”Meijän luonto – ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin (MeLu)” -projekti, jonka parissa pääsin aloittamaan työt vuoden alussa.

Mistä on siis kyse?

Vuoden mittaisen projektin aikana päiväkotien henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Toiminnallisissa, ulkoilmatyöpajoissa hyödynnetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja tarjotaan uusia työkaluja varhaiskasvatukseen ekososiaalisesti kestävän elämäntavan teemoista:

  • Maaliskuu: Ilmastonmuutos + talvinen luonto
  • Toukokuu: Kestävä kehitys + keväinen luonto
  • Elokuu: Kestävä elämäntapa + kesäinen luonto
  • Lokakuu: Luonnon monimuotoisuus + syksyinen luonto

Kalenteri kääntyi maaliskuulle ja pian alkavissa työpajoissa seikkailemme päiväkotilaisten kanssa talvisessa luonnossa. Samalla syvennymme konkreettisesti siihen, kuinka ilmastokasvatus voi näkyä päiväkotien arjessa menemättä syvemmälle ilmastonmuutoksen monimutkaisuuteen. Päiväkodeissa ilmastokasvatus on hyvä rakentaa arkisiin tekoihin, aikuisten näyttämään malliin ja ohjaukseen sekä yhteiseen keskusteluun myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi kasvisruokien lisääminen, lämpimän veden säästäminen, turhien laitteiden ja valojen sammuttaminen, kasvien istuttaminen ja retkille liikkuminen lihasvoimin ovat tärkeitä arkisia tekoja.

Lähiluonto tarjoaa runsaasti hyviä ympärivuotisia kohteita myös päiväkotiryhmien luontoretkille. Kuva Johanna Sutinen, Jyväskylän Harju.

Seikkailullisten ulkoilmatyöpajojen aikana pohdimme lumen merkitystä ja ihmettelemme talvista luontoa. Mikä merkitys on eläinten valkoisilla talvipuvuilla ja miksi lumipeite on tärkeä pikkunisäkkäille? Saako karhu unta ilman talvipesäänsä? Entä mitä talvi tekee kasveille ja puille? Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, joka voi tulevaisuudessa aiheuttaa vähälumisia tai täysin lumettomia talvia. Lumettomuudella on suuri vaikutus luontoon.

Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja riekko erottuvat lumettomasta maisemasta ja ovat näin helppoa saalista. Pikkunisäkkäille lumipeite antaa piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu, sillä nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta. Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä ja lumi suojaa juuria paleltumiselta. Lumen alla on leutoa kaikkein kireimmälläkin pakkasella ja se toimii erinomaisena eristeenä myös hangen alla oleville kasveille.

Talvisen seikkailumme aikana käymme näitä asioita lasten kanssa läpi erilaisten tehtävien ja tarinoiden parissa. Kaivamme esiin vihreitä aarteita, joita tutkimme suurennuslaseilla, pohdimme eläinten talvehtimista ja etsimme piileksiviä metsäjäniksiä sekä rauhoitumme kuuntelemaan luonnon ääniä. Yksi tärkeä askel ilmastokasvatuksessa onkin viettää aikaa luonnonympäristöissä, sillä vahvan luontosuhteen ylläpitäminen auttaa meitä muistamaan, mikä on todella tärkeää.

Talvisia seikkailuja odottaen,

Johanna Sutinen 
Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Meijän luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin on Keski-Suomen Liiton rahoittama hanke, jonka toteuttajana on JAMK.


Lähteet:

Valtioneuvosto (2022): https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti

IPCC (Intergovernmental panel on climate change). Climate change 2022. Impacts, Adaptions and Vulnerability. (2022) https://report.ipcc.ch/ar6wg2/pdf/IPCC_AR6_WGII_FinalDraft_FullReport.pdf

Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas / luontosuhde: https://vakanilmasto-opas.fi/opetusmateriaalit/luontosuhteen-vahvistaminen/

Ilmastokasvatus | Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas (vakanilmasto-opas.fi)

WWF: https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2018/ilmastonmuutos-nakyy-jo-suomessa/

Yle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/jollei-jouluna-ole-lunta-luonto-parjaa-ilmankin-mutta-monelle-elaimelle

Syyslomilla lähiluontoon!

Syyslomilla lähiluontoon!

Keski-Suomessakin syyslomat lähestyvät ja lähiluonto kutsuu koko perhettä. Seitsemän päivän aikana ehtii käydä vaikka seitsemässä lähiluontokohteessa. Taatusti ei aika käy pitkäksi eikä tekeminen lopu kesken. Tähän on kerätty muutamia vinkkejä retkien viettoon Jyväskylässä.

Lähiluonto tarjoaa mieleenpainuvia kokemuksia kaikenikäisille. Varsinkin lapsille uudet luontoympäristöt ovat virikkeellisiä paikkoja, joissa riittää tekemistä ja kokemista.

Pukeutuminen lähiretkille

Suosittelemme pukeutumista. Ja säiden mukaan luonnollisesti. Ilman lämpötilan ja sateen huomioiminen on erityisen tärkeää varsinkin pidempiä retkiä suunniteltaessa. Sadeilmoilla kannattaa myös huomioida mahdollinen liukkaus, jos liikkuu esimerkiksi kallioisilla alueilla. Päivän mittaisille retkille kannattaa myös varata lamppuja mukaan, sillä hämärä hiipii tanhuville jo iltakuuden aikoihin.

Eväät vai valmis pöytä?

Omien herkullisten eväiden kanssa liikkelle lähdettäessä kohdemahdollisuudet ovat rajattomat. Useissa kohteissa löytyy erilaisia laavuja ja nuotiopaikkoja, joissa voi evästaukoja pitää. Ladun maja on yksi tällaisista kohteista, joissa voi vaikka koko päivän samoilla luonnossa ja sitten levähtää laavulla eväshetken. Lapsiperheen kanssa liikuttaessa eväitä on hyvä olla mukana riittävästi. Ja syyskeleillä myös lämmintä juomaa on hyvä ottaa mukaan.

Kaupungin lähiluontokohteiden yhtenä etuna on se, että useiden läheisyydestä löytyy kahviloita ja ruokaravintoloita, joissa luonnossa temmeltänyt keho ja mieli saavat ravintoa. Tällaisia kohteita Jyväskylässä ovat muun muassa Kanavuori (Naissaari), Laajavuori sekä Muuratsalo. Monen luontokohteen läheisyydessä on myös kauppoja, joissa voi käydä retkieväsosastoa täydentämässä.

Lähiluonto +

Läiluontoretken kanssa samalle päivälle voi ottaa myös esimerkiksi jonkin kulttuurikohteen tai uimahallin. Muutaman tunnin luontoretken, välipalan ja uimahallin jälkeen kotiin palaa niin rentoutunutta väkeä, että seuraavia aktiviteetteja kannattaa suunnitella vasta seuraaville päiville. Museoissa pääsee uppoutumaan pidemmiksi ajoiksi esimerkiksi luonnon, taiteen tai paikallishistorian mielenkiintoisiin maailmoihin. Tällaisena retkipäivänä voi Jyväskylässä seikkailla esimerkiksi Kehä Vihreällä, Harjulla ja Tourujoen luontopolulla ennen sisätiloihin siirtymistä.

Myös erilaiset luontoaktiviteetit ovat mainioita ajanvietteitä, joissa saa päivät kulumaan kuin siivillä. Tällaisia ovat esimerkiksi frisbeegolf ja maastopyöräilyretket. Näihinkin löytyy hyviä mahdollisuuksia sekä läheltä, että kauempaakin.

Jyväskylässä linkillä lähiluontoon

Luontopysäkit -kartasta näet Jyväskylän lähialueen luontokohteita ja niiden läheisyyteen kulkevia linkkejä. Päivän mittaisille seikkailuille suosittelemme laajempia luontokokonaisuuksia ja muutaman tunnin piipahduksille myös pienemmät kohteet ovat mukavia.

Jyväskylässä riittää retkeiltävää, ja linkeillä pääsee keskustasta kaikkiin kohteisiin.

Ja mitäs muuta retkelle lähtemiseen tarvitaan? Päätös lähteä. Siinäpä se. Viettäkää seikkailuntäyteinen lähiluontoloma upeissa lähiluontomaisemissa.

Vinkkejä perheen kanssa luonnossa liikkumiseen

Luonto ja retkeily Jyväskylän seudulla

Suomen Ladun perheliikuntavinkkejä

Luontoon – retkeilyn ABC

Luontoon – lasten kanssa retkeily

Myös blogistamme löytyy tekstejä sekä Keski-Suomen paikalliskohteista, että luonnossa liikkumisesta yleisemmin.

Lisää tietoa

Lisää tietoa

Tälle sivulle olemme keränneet tietoa ja lähdeaineistoa, joiden avulla voit syventää ymmärrystä lähiluonnosta ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä. Lähteistä löydät myös vinkkejä luonnon monimuotoisuudesta ja sen tukemisesta.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kunnissa. Kuntaliitto

Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Ympäristöministeriö

Luonnontila-verkkosivusto

Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luke

Elämänmittainen lähivihreäpolku. Kestävä kaupunki

Suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. JYU.Wisdom

Polku luontoon! Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen. Luontopalvelut, Soveli ry.

Ikäturvallinen asuinalue. Ikäinstituutti.

Inklusiivisen matkailun opas. Visit Finland.

Vaellusreittien suunnitteluopas. Outdoors Finland

Maastossa olevien ulkoilureittien monikäyttö: nykytila, esteet ja mahdollisuudet. Suomen Latu

Miten monimuotoista luontoa voisi kierrättää? Keinoja biodiversiteetin vaalimiseen kuntien kiertotaloudessa. Kestävä kaupunki

Retkeilyn ABC. Metsähallitus

Retkikartta.fi. Metsähallitus

Retkieväät kruunavat lähiluontoretket. Luontoon.fi

Lasten ja nuorten ulkoiluvinkit. Suomen Latu

Lasten motoristen taitojen harjoittaminen. Meijän polku

Green Care Finland

• Luonnossa. Martat

Luontoliikunta. UKK-instituutti

Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. TTS

Lähiluonnossa liikkuminen ja oleskelu on helppoa ja turvallista, kun huomioi vallitsevat olosuhteet. Tärkeintä on lähteä liikkeelle.