Terveysmetsä – Sivu 4 – Meijän polku

Kohden sinisiä ympäristöjä!

Suomi on tuhansien järvien maa. Tai jos hiukan tarkempia halutaan olla, niin 168 000 yli 0,05 hehtaarin, eli vähintään 500 neliömetrin kokoisen järven maa.¹ Tähän kun lisätään lammet, joet, purot, suot ja muut kosteikot, niin voidaan ymmärtää, kuinka merkittävän sinisen hyvinvoinnin alkulähteillä saammekaan olla.

Siniset ympäristöt

Vesistöt ja niiden äärellä eläminen, oleskelu ja liikkuminen ovat suomalaisen hyvinvoinnin yksi tukijaloista. Suomalaisista 87 prosenttia pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana omaa elinympäristöä ja arkea.² Keskiverto suomalainen asuu noin 2,7 kilometrin päässä vesialueesta.³ Mutta esimerkiksi järvien läheisyyteen rakennettujen kaupunkien asukkaat asuvat usein huomattavasti lähempänä vesistöjä. Suomalaisten arjen luontoympäristöihin kuuluvat luonnollisena osana siis vesistöt, eli siniset ympäristöt.

Suuri osa suomalaisista asuu vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

Suomalaisten eniten luonnosta hakemia asioita Luonnonvarakeskuksen tekemän kyselyn mukaan ovat fyysisen kunnon ylläpito, stressistä palautuminen ja rentoutuminen, luonnon rauha ja hiljaisuus, oma aika ja rauha, sekä kauniit luonnon maisemat.⁴

Sinisten ympäristöjen terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat pitkälti samoja kuin luonnon suomat terveys- ja hyvinvointihyödyt yleisestikin. Vesistöjen läheisyydessä liikkuessa ja oleskellessa usein mieliala kohenee ja stressi vähenee, ja ihmiset kokevat itsensä onnellisemmaksi. Vesistöjen äärellä ja äärelle liikuttaessa myös fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja sitä myöten liikkumisen tuomat terveyshyödyt myös. Vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia myös haltioitumiselle; esimerkiksi näin syksyllä aamu-usva järven yllä voi luoda taianomaisen maailman katselijan ympärille, ja tilaa haltioitumiselle. Ja maisemat, ne on vesistöjen antia parhaimmillaan. Laajempien vesialueiden äärellä ihminen saavuttaa myös jo varhaisihmisille kehittyneen turvallisuuden kokemuksen hänen ollessaan katseilta suojassa, mutta nähdessään itse pitkien matkojen päähän.

Useat upeat luontopolkumme liikkuvat vesistöjen äärellä.

Sinisten ympäristöjen suomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat alkaneet myös kiinnostamaan yhä enemmän niin meillä⁵ kuin maailmallakin⁶. Tietoa vesistöjen lähellä asumisen, oleskelun ja liikkumisesen terveyshyödyistä tulee jatkuvasti lisää, mutta tiedon siirto käytännön teoiksi on vielä sangen hidasta. Tästä syystä Keski-Suomessa lähdetään nyt tietoisesti kohden sinisiä ympäristöjä!

Keski-Suomen reitistöviikolla kohden sinistä hyvinvointia

16.-22.9. järjestettävän Keski-Suomen reitistöviikon teemana on Reitistöt vesistöjen äärelle. Lähdemme siis koko Keski-Suomen voimin kohden sinisiä ympäristöjä ja niiden suomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Ja sinisiä ympäristöjä Keski-Suomessa riittää. Meiltä löytyy muun muassa 3 700 yli hehtaarin kokoista järveä, upeita jokia ja koskia, laajoja soita ja jos jonkinlaista lampea, puroa ja noroa. Ja näiden luokse johtavia reitistöjä. Viikon mittaan voit esimerkiksi:

• vierailla mahdollisimman monessa lähialueen sinisessä ympäristössä (purot, lammet, joet, järvet, suot jne).
• ottaa tavoitteeksi vierailla vesistöjen äärellä jokaisena reitistöviikon päivänä.
• kiertää reitistöjä, jotka liikkuvat vesistöjen äärellä
• lähteä aamu- tai iltapäiväkahville vesistöjen äärelle
• käydä uimassa, soutelemassa tai kalalla luonnon vesissä
• käydä kuuntelemassa aaltojen liplatusta rantakivissä tai tuulen suhinaa kaislikossa. Ota tavoitteeksi myös käydä kuuntelemassa sateen ropinaa veden pinnalla
• vierailla alueen kansallispuistoissa vesistöjen äärellä
• käydä kuvaamassa upeita luontokohteitamme ja reitistöjämme. Jos innostut somettamaan kuvia, niin #keskisuomi ja #reitistöviikko -tunnisteet mukaan, niin jaamme kuvia eteenpäin.

Reitistöviikon kuluessa voit ottaa tavoitteeksi vaikkapa lähialueen koskilla vierailun.

Töitä ja opintoja kohden sinisiä ympäristöjä

Jotta luonnossa liikkuminen ei jäisi vain vapaa-ajalle, niin otetaan tavoitteeksi aktiivisesti hakeutua sinisiin ympäristöihin myös opiskelu- ja työmatkoilla ja työpäivien aikana. Vinkkejä töiden ulkoilutukseen saat enemmän Luontotyöpäivät-sivustolta, mutta alle koottu myös muutama vinkki:

• siirrä oppitunti tai opiskelupalaveri sinisiin ympäristöihin; luonnossa liikkuessa ja liikkuvaa vettä seuraillessa ajatukset juoksevat ja ideat pulppuavat
• pidä palaveri tai etäkokous sinisissä ympäristöissä (#luontotyöpäivä, #outdoorofficeday)
• kulje työ- ja opiskelumatkat vesistöjen kautta kulkevilla reitistöillä. Äläkä tyydy siihen tavanomaiseen reittiin, vaan lähde rohkeasti kohden uusia reitistöjä (#työmatkarönsyily)

Meijän polun Vesistöhaaste

Jos kaipaat pidempikestoista vesistöjen äärelle hakeutumista, niin voit aloittaa myös Meijän polun Vesistöhaasteen, jossa tavoitteena on oleskella ja liikkua vesistöjen äärellä mahdollisimman monta kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Vesistöhaastetta voi halutessaan toteuttaa kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen onkin luontevaa siirtyä valkeisiin ympäristöihin, ja lähteä nauttimaan vesistöympäristöistä vaikkapa suksien tai luistinten kera.

Ja sitten kohden sinisiä ympäristöjä. Reitistöt olkoot kanssanne!

Juho Jäppinen
Liikkumisen edistäjä, fysioterapeutti
Meijän polku

Kuvat Leivonmäen kansallispuistosta Rutalahdesta, Jyväsjärveltä, Joutsan Myllykoskelta sekä Laukaan Kuusaankoskelta. Kuvat Juho Jäppinen.

Kysely ikääntyvien luontosuhteesta

IkiOma ArkiLuonto -hanke on julkaissut kyselyn, jonka ajatuksena on nostaa esille ikääntyvien itsensä ääntä liittyen luonnon merkitykseen, luontoon lähtemiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä luontoon liittyvän tiedon saavutettavuuteen.

Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään ikääntyville suunnattua monipuolista hyvinvointia edistävää toimintaa. Kyselyn vastauksien avulla välitetään myös ikääntyvien ääntä eteenpäin muun muassa erilaisia luontokohteita ylläpitäville sekä ikääntyvien parissa toimiville tahoille.

Internetissä sijaitsevaan kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Lisätietoja kyselystä, ja itse kysely löytyvät täältä.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu

Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään kolmannen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.

Valokuvakilpailun järjestää Meijän polku, Keskisuomalainen ja Luovan valokuvauksen keskus.

Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 10.9.2023 saakka.

Valokuvakilpailun säännöt

Kilpailu on avoin kaikille. Lähetä kuvasi 10.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com. Kuvaaja voi lähettää kilpailuun 1–3 kuvaa. Laita mukaan kuvaajan nimi ja yhteystiedot, sekä kuvan ottopaikka. Kuvien tulee olla kuvaajan itse ottamia ja kuvattu Keski-Suomessa kuluneen vuoden aikana. Jos kuvissa näkyy tunnistettavia henkilöitä, pitää näiltä henkilöiltä olla lupa mahdolliseen julkaisemiseen.

Kuinka kilpailu etenee?

Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.

10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.

Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon.

Kiireetön luonnossa oleskelu tarjoaa elämyksiä ja mahdollistaa haltioitumisen

Keski-Suomen vaihteleva luonto on tutustumisen arvoinen. Soivat maisemat -hankkeen retkillä olemme rauhassa havainnoineet lähiluontoa ikäihmisten kanssa, ja olemme huomanneet muutoksia retkeläisten toiminnassa.

Kun metsään haluat mennä nyt – niin todella yllätyt

Tutussa lähiluonnossa usein vain pistäydytään koiran kanssa tai hyödynnetään oikopolkua, jotta säästetään muutama minuutti matka-ajasta. Kun malttaa ottaa itselleen aikaa, lähteä ulos ja havainnoida tuttua lähiluontoa kaikin aistein, voi todella yllättyä. Näin on käynyt myös retkillämme – lähiluonto on avautunut uudella tavalla ja tarjonnut retkiläisille uusia elämyksiä.

Käenkaalin, eli ketunleivän, maistamisen jälkeen monille retkeläisille on noussut nuoruudesta mieleen myös muistoja kallioimarteen juuren makeasta mausta. Mämminiemen retkellä kallioimarteita tyydyttiin vain katselemaan.

Kevään edetessä on retkille osallistujien kiinnostus herännyt jo entuudestaan tuttujen kasvien lisäksi myös uusiin kasveihin. On alettu havainnoimaan vihreän värisävyjen valtavaa kirjoa ja tarkasteltu ajan kanssa vaatimattomiakin kukintoja yksityiskohtaisesti. Ollaan maisteltu tuoreita ketunleipiä ja taivasteltu tulevaa mustikkasatoa. Tutut metsien ”sirittäjät” tunnistetaan jo Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla todellakin sirittäjän, kirjosiepon ja vihervarpusen ääniksi.

Retkille osallistujien kiinnostus oppia lisää luonnosta on ihailtavan aitoa ja pyyteetöntä. Osallistujat ovat alkaneet ottaa valokuvia aiempien maisemakuvien lisäksi myös ympäröivän luonnon yksityiskohdista, kuten isojen kivien sammalista ja jäkälistä, kosken kuohuista, kasvien lehtien yksityiskohdista ja kukinnoista. Olisivatko retkeläiset päässeet jopa haltioitumaan?

*Västäräkin helskyvää visertelyä päästiin seuraamaan Äänekosken Kapeenkoskella.*

Keruuretkiä Lönnrotin malliin

Tarinoiden merkitys luontoretkillä on suuri. Tai paremminkin osallistujien toisilleen jakamien tarinoiden. Hankkeen retkille osallistuu erilaisista seniorijärjestöistä ihmisiä, jotka eivät aina tunne ennalta toisiaan. Luonnossa kiireettömästi liikkuen osallistujat havainnoivat ympäristöään, pysähtelevät ihmettelemään, ottamaan valokuvia sekä jakamaan kokemuksiaan avoimesti, muistellen eri elämänvaiheiden tapahtumia ja ikimuistettavia matkojaan ja luontokokemuksiaan eri puolilta Suomea. Keruuretkien aikana syntyy ryhmäläisille myös uusia, yhteisiä kokemuksia.

*Vehreät moni-ikäiset sekametsät ovat nousseet hankkeen tekemissä kyselyissä yhdeksi suosikkiympäristöistä. Kuvan sekametsä löytyy Äänekosken Kapeenkoskelta.*

Keruuretkien lähiluontokohteet on valikoitu yhdessä osallistujien kanssa. Olemme vierailleet seniorijärjestöjen tilaisuuksissa keskustellen ja kysellen luontokokemuksista ja moninaisista toiveista. Palautteita on kertynyt runsaasti ja näissä suosikiksi ovat nousseet Keski-Suomen luontoon luontevasti kuuluvat järvimaisemat, veden äären rentouttavat äänimaisemat, lintujen laulu ja vehreät moni-ikäiset sekametsät. Näitä elementtejä me keruuretkillä tallennamme ja hyödynnämme järjestöjen käyttöön jaettavissa luontovideoissa, joista osaan sävelletään myös musiikkia.

Luonnossa haltioituminen

Suomalaisessa kansanperinteessä luonnolla on erityisen tärkeä asema. Luonto merkitsi aikoinaan myös ihmisen luonnetta. Omaa luontoaan pystyi kehittämään havainnoimalla ympäröivää luontoa, olemaan läsnä ja käyttämällä kaikkia aistejaan. Näin toimiessa herää kiinnostus ymmärtää asioita, oppia uutta ja kokea aitoja elämyksiä.

Runsas lumisade toukokuussa yllätti retkeläisten lisäksi myös telkkäpariskunnan. Telkkä tunnetaan Kalevalan sotkana, jonka munimista munan kuorista syntyi maankamara ja taivaankansi. Pääsimme siirtymään ajassa esi-aikaan. Kohtaaminen tarujen kanssa jää upeaksi muistoksi retkeläisille.

Filosofiassa ja taidemaailmassa subliimi-käsite tarkoittaa jotain erityisen vahvaa, ihmisen käsityksen ylittävää asiaa tai ilmiötä. Luonnossa tällaisia subliimi-ilmiöitä kohtaa usein. Keruuretkillä olemme kokeneet jääkauden muovaaman luonnon uudella tavalla ja ihmetelleet kaikessa rauhassa harjuja ja siirtolohkareita. Myös sään erilaiset ääri-ilmiöt tarjoavat vahvoja kokemuksia, kuten retkillämme toukokuinen lumisade ja sen myötä joulukorttimaiset maisemat Kapeenkoskella, tai myrskytuulet Päijänteen rantakallioilla.

Vahvoista ja positiivisista tunteista käytetään nykyajan psykologiassakin termiä haltioituminen. Sanan etymologia on suomalaisessa kansaperinteessä. Keruuretkien osallistujista ei ole vielä kukaan niin haltioitunut, että olisi havainnut keruuretkillä alisen väkeä; maahisia, metsänneitoja tai haltijoita. Tai ainakaan jakanut näitä kokemuksia vielä meille muille.

Mutta retkiähän on vielä edessä…

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

Soivat maisemat -hankkeesta kirjoitettiin aiemmin keväällä blogissamme.

Kuinka viedä työtä kohden luontoa -juliste julkaistu!

Keräsimme lähestyvän Luontotyöpäivän ja Työmatkarönsyilyn erikoisviikon kunniaksi ja muistin virkistykseksi julisteen erilaisista tavoista viedä työtä kohden luontoa. Julisteen voi tulostaa työpaikan, työpisteen tai vaikkapa oman kotitoimiston seinälle muistuttamaan niistä monista tavoista, joilla omaa, tai työtovereiden, työtä ja hyvinvointia voi kohentaa helposti ja luonnollisesti. A3-kokoisen julisteen voi ladata tästä.

Luontotyöpäivää vietetään taas 19.5. ja kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 15.6. Kaksi upeaa mahdollisuutta lisätä luontoa omaan työarkeen. Lähtekäähän mukaan molempiin tapahtumiin.

Ja muistutukseksi: Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Luontotyöpäivä-aiheisen kilpailun kaupunkilaisille. Kilpailussa etsitään hauskoja, hurmaavia, uudenlaisia tai vain luonnollisia tapoja tehdä työtä ulkona ja luonnossa. Käykäähän osallistumassa!

Kohden soivia maisemia

Auringon valo ja lämpö hellii jo meitä ja luonto on heräilemässä. Nyt onkin oikea aika lähteä lähiluontoa aistimaan ja kevään vauhdikasta etenemistä tarkkailemaan.

Luontoympäristöt ja luontokokemusten moniaistisuus

Luontoympäristöt ja niiden kokeminen vaikuttavat myönteisesti terveyteen monin tavoin; luonnossa mm. verenpaine laskee ja stressi helpottaa. Sekä omaehtoinen luontoretki että ohjattu luontokokemus vaikuttavat myönteisesti mielialaan. Ihminen on yhteydessä ympäröivään maailmaan viiden aistin kautta. Näitä ovat haju-, maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaisti. Keskeistä luontokokemuksille onkin niiden moniaistisuus: äänimaisema, visuaalinen maisema sekä kinesteettinen kokemus eli itse luonnossa liikkuen ja kokien, tuottavat hyväksyvän läsnäolon ja luontoyhteyden kokemuksia. (Salonen, 2020.)

Luontoelämys hyvinvointivaikutuksineen voidaan välittää myös valokuvan keinoin. Luontokuvien katselun on havaittu alentavan verenpainetta ja sydämen sykettä, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja tervehtymisen kokemuksia. Luontokuvaamista on luonnehdittu mm. terapeuttiseksi, meditatiiviseksi ja eheyttäväksi kokemukseksi. (Meuronen & Penttinen, 2017.)

Myös äänimaisemalla on merkittävä rooli luonnonrauhan kokemisessa, ja luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan välittää myös luonnonääniä sisältävällä nauhoitteella. Luonnossa tallennettujen äänien avulla voidaan rentouttaa ja rauhoittaa, peittää häiritsevää perusääntä, tai vaikkapa muuttaa kokemus sisätilasta avarammaksi (Anttila, 2010).

Soivat maisemat

Jyväskylässä keväällä käynnistyneessä Soivat maisemat (Soima) -hankkeessa yhdistetään luonnossa liikkuminen ja oleskelu, valokuvaus, luonnon äänimaisemat sekä musiikki ikäihmisten hyvinvoinnin välineiksi. Yhdessä luonnossa liikkuessa havainnoidaan ja valokuvataan ympäröivää luontoa sekä lumoudutaan luonnon moniaistisesta kokemisesta. Retkillä biologian, valokuvauksen ja luontomatkailun asiantuntijat opastavat retkeläiset lähiluonnon saloihin ja keinoihin tallentaa näitä kokemuksia. Musiikin asiantuntijat nauhoittavat retkillä luonnon ääniä, säveltävät niiden lomaan musiikkia ja valmistavat studiossa äänimaisematallenteita. Tuloksena retkistä ja niillä tapahtuvasta luonnon tallentamisesta syntyy keskisuomalaista lähiluontoa sisältäviä audiovisuaalisia (AV) tuotteita, joiden avulla osallistujat voivat jatkaa luontokokemustaan kotona, tai jakaa sen vaikkapa sairaalan vuoteella olevalle omaiselleen. Hankkeen lopuksi retkiltä kootuista tallenteista ja niiden pohjalta tehdyistä teoksista kootaan näyttely Jyväskylän kaupunginkirjastolle maaliskuussa 2024.

Osallistujia Vanhusneuvostosta ja Jaso-asunnoista

Soima-hankkeen retkille on kutsuttu osallistujiksi hyvinvoinnista kiinnostuneiden senioriyhdistysten jäseniä. Olemme vierailleet alkuvuodesta kertomassa hankkeesta mm. Jaso-asuntojen tapaamisissa sekä Jyväskylän vanhusneuvoston kokouksessa. Vastaanotto on ollut innostunutta ja hanke onkin edennyt nyt ensimmäisiin luontoretkiin, joista ensimmäisellä suuntasimme Jyväskylän Haukanniemeen kokemaan ja tallentamaan alkukeväistä luontoa. Lisää retkiä eri kohteisiin on luvassa kevään, kesän ja syksyn aikana.

Hankkeen toteuttavat Jamkin musiikin, luontomatkailun, valokuvauksen ja hanketyön asiantuntijat. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kehittämisrahastosta.

Ota yhteyttä ja lähde mukaan!

Nina Loimusalo-Lipiäinen
Nina.Loimusalo-Lipiainen@jamk.fi

Kuvat otettu Soivat maisemat -hankkeen ensimmäiseltä retkeltä Jyväskylän Haukanniemestä huhtikuun alkupuoliskolla. Kuvat Juho Jäppinen.

Anttila, J. (2010). Luonnon ja musiikin fuusio – Äänimaiseman suunnittelu tilaan. Kulttuurialan opinnäytetyö, media-ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

Meuronen, P, & Penttinen, M. (2015). Luontokuva hyvinvoinnin lähteenä. Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö,Saimaan ammattikorkeakoulu.

Salonen, K. (2020). Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Menisitkö metsään vai virtuaalimetsään?

Hybridiluonto-hanke järjestää tutkimuksen etä- ja hybridityötä tekeville. Tutkimukseen haetaan nyt osallistujia.

Hybridiluonto-hankkeessa tutkitaan työstä palautumista luonto- ja virtuaaliympäristöissä. Osallistujat pääsevät testaamaan, kuinka oma keho ja mieli palautuvat luontokäynneillä ja luontoon sijoittuvilla virtuaalikäynneillä.

Saat osallistumalla hyvinvointisi tueksi tietoa omasta stressistä, palautumisesta, unesta ja liikunnasta. Aineisto kerätään, käsitellään ja säilytetään luottamuksellisesti.

Tutkimuksessa osallistut maanantaina 8.5. alkavalle kuukauden mittaiselle jaksolle, jossa palautumistasi seurataan Firstbeat Life -analyysien, kyselyjen ja haastattelujen avulla. Tutkimusjakson ensimmäisellä viikolla palautumistasi seurataan tyypillisen arkiviikkosi aikana. Toisella ja kolmannella viikolla pääset kokeilemaan virtuaalimatkoja VR-lasien avulla ja ulkoilemaan lähiluonnossa. Neljännellä viikolla osallistut ryhmähaastatteluun, jossa jaetaan kokemuksia palautumisesta. Lähiluonto ja virtuaaliluontokäynnit suoritetaan itsenäisesti. Tutkimuksen rahoittajana toimii Työsuojelurahasto.

Jos haluat mukaan tutkimukseen, voit jättää yhteystietosi tämän linkin kautta 28.4.2023 mennessä: https://link.webropol.com/ep/HybridiluontoJKL

Lisätietoja tutkimukseen osallistumisesta hankkeen www-sivuilta ja sähköpostitse (hybridiluonto@jamk.fi)

Kummi-toiminnalla uusia oppimisympäristöjä

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen yhtenä tavoitteena on toteuttaa uusia oppimisympäristöjä Jyväskylän steinerkoulun ympäristöön. Yhtenä uutena oppimisympäristönä syntyy puulajipuisto, eli Arboretum. Arboretumin toteutuksena kokeillaan Puulajipuiston kummitoimintaa, jossa puulajipuiston perustamiseen voi osallistua rahalahjoituksella ja näin mahdollistaa monimuotoisen oppimis- ja kaupunkiympäristön syntymisen koulun lähialueelle.

Puulajipuiston tarkoituksena on luoda monimuotoista luontoa tukeva oppimisympäristö niin alueen oppilaiden, kuin myös alueen asukkaiden ja laajemmin kaupunkilaisten iloksi. Puupuistossa oppilaat pääsevät seuraamaan pitkällä ajanjaksolla alueen ja sen kasviston, hyönteisten ja eläinpopulaatioiden muutosta ympärivuotisesti. Puulajipuistoston alueesta on tehty hoitosopimus alueen omistajan Jyväskylän kaupungin kanssa, ja kaupunki osallistuu alueen suunnitteluun.

Puupuiston kummiksi voi lähteä 50 euron summalla. Keräyksellä kerätään varoja alueelle tulevien puiden ja pensaiden taimien hankintaan ja toissijaiseksi alueen toteutukseen tarvittavien muiden materiaalien, kuten kasvien suojaverkkojen, hakkeen ja mullan hankintaan. Kummiksi voi lähteä esimerkiksi oppilaiden vanhemmat, isovanhemmat ja sukulaiset sekä yhdistykset ja yritykset. Puukummeiksi lähtevien nimet tulevat esille Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen puulajipuistoa esitteleville sivuille.

Puukummikäytännöllä testataan myös tapoja mahdollistaa erilaisten oppimisympäristöjen toteutusta muilla kouluilla, jotta koulujen lähiluonnon monimuotoistaminen ei olisi riippuvainen koulujen omasta rahatilanteesta.

Oivalluksia oppimisympäristöissä hanke on saanut rahoituksen Opetushallitukselta, ja hankkeessa oivalluksia oppimisympäristöissä edistää Meijän polun aktiiveista seikkailukasvattaja Johanna Huovila, viestijä Juho Jäppinen sekä biologi Janne Laitinen.

Työmatkarönsyillen työhyvinvointia!

Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia. Samalla rönsyilijä kerää ulkona ja luonnossa liikkumisen suomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä tutustuu kotiseutuunsa paremmin.

*Tiesitkö, että sinunkin työmatkallasi on tällaisia maisemia, kun hiukan laajentaa kulkureviiriä ja poikkeaa siltä tavanomaiselta reitiltä?*

Helpoin tapa lähteä työmatkarönsyilemään on välttää työmatkareittiä, jota kuljet päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Huoh. Jo pelkkä ajatus samojen reittien tallaamisesta läpi työelämän lannistaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä ihmisen kulkemat reitit voivat muuttua ihan vain kehoa kääntämällä!

Työmatkoilla voi kerätä monien aktiiviseen liikkumiseen ja luontoympäristöissä oleskeluun liittyvien hyvinvointihyötyjen ohella myös paljon uusia ideoita ja ajatuksia rikastuttamaan omaa elämää ja myös sitä työelämää. Tarvitsee vain poiketa tavanomaisilta reitistöiltä.

*Pitkospuita pitkin parhaisiin työpäiviin tai palautumaan työpäivän kiireistä? Onnistuu lähiluonnossa lähelläsi.*

Vinkkejä työmatkarönsyilyyn

anna uteliaisuuden viedä mennessään; valitse reittejä, joita et kulje usein tai joita et ole kulkenut aiemmin. ’Pääsisiköhän tuota reittiä perille’, on loistelias tapa aloittaa! Jos olet hieman enemmän varmuutta kaipaava luonne, niin tarkista ensiksi kartasta, että valitsemaasi reittiä varmasti pääsee haluamaasi kohteeseen.
töihin päin mentäessä huomioi mahdollinen pidempi matka-aika; kotia kohden rönsyillessä aikataulu on usein joustavampi
nauti lähiympäristöstäsi; katsele maisemia, kuuntele lintujen laulua, ja mikäs kukka se tuolla kukkii!
rönsyillä voi myös kävelykokousten, parityöskentelyn ja webinaarien aikana. Suunnistakaa kohden lähiluontoa!
pukeudu sään mukaan! Vaikka meitä ei ole tehty sokerista, niin säähän sopimattomat vaatteet ja varusteet vievät nopeasti makeuden liikkumisesta.
vinkkaile työkavereille hienoista reitistöistä ja liikkumismahdollisuuksista työpaikkasi ympäristössä. Jokainen luontoympäristöön saatettu työntekijä lisää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
etätoimistolla työmatkarönsyilyt sujuvat aamunavauksena ja päivän päätöksenä. Pieniä rönsyilyjä voi aina tehdä myös lounas- ja kahvitauoilla. Ja ne puhelinpalaverit tietenkin ulkoillen!
jos haluat jakaa työmatkarönsyilyn iloja laajemminkin, niin #työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday

Työmatkarönsyily voi olla myös osa esimerkiksi suunnittelupäivää tai pidempää palaveria. Näin voi rönsyillä esimerkiksi nuotiopaikalle eväitä nauttimaan ja kahvittelemaan. Voittaa työpaikan kahvikoneen ’sata-nolla’.

Työmatkarönsyily on osa Meijän polun käynnistämää Luontotyöpäivä -konseptia, jonka ajatuksena on viedä suomalaista työtä kohden luontoa. Luontotyöpäivästä voi lukea lisää täältä.

Elämyksellinen vuosi päiväkotien lähiluonnossa

”Ollaan lähdetty lasten kanssa pois tutuista ja turvallisista ympyröistä. Metsää leikkiympäristönä hyödynnetään nykyään enemmän.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

Niin vain hurahti vuosi 2022 seikkaillen ympäri Keski-Suomea päiväkotien lähiluonnossa. Meijän luonto ‑ulkoilmatyöpajojen aikana päiväkodin henkilöstölle tarjottiin uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen unohtamatta luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia. Hankkeessa mukana olleet 12 päiväkotia tutustuivat vuoden aikana neljään teemaan, joita käsiteltiin toiminnallisissa ulkoilmatyöpajoissa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä.

Talvikuukausien teemana oli ilmastonmuutos, jolloin tavoitteena oli lisätä tietämystä Suomen talvisesta luonnosta, lumen merkityksestä sekä eläinten ja kasvien talvehtimisesta. Keväällä aiheena oli Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteita, joita käytiin läpi tarinallisen tehtäväradan avulla. Kesällä käsiteltiin kestävien elämäntapojen teemaa, ja tutustuttiin siihen, mistä erilaiset tavarat tulevat. Syksyllä teemana oli luonnon monimuotoisuus ja tavoitteena oli lisätä ymmärrystä eri lajeista ja niiden elinympäristöistä. Ulkoilmatyöpajojen lisäksi päiväkodeille koostettiin jokaista teemaa käsittelevät tietopaketit, joista löytyy teeman mukaisesti ajankohtaista tietoa, vinkkejä kyseisen teeman käsittelyyn lasten kanssa sekä ideoita ulkona toimimiseen ja leikkimiseen.

”Lapset saivat positiivisia kokemuksia luonnossa oppimisesta. Hyödyllisintä oli tiimityöskentelyn vahvistaminen sekä luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen vahvistaminen lapsille.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

”Lapset saivat uutta tietoa sopivissa määrin ja saivat myös jakaa omia tietojaan ja kokemuksiaan. Ja tietenkin metsässä oleminen on aina parasta.”
– Päiväkodin työntekijän palaute

Päiväkodeilla toteutettujen ulkoilmatyöpajojen toteutuksen, havainnoinnin ja saadun palautteen perusteella voi todeta, että päiväkotien lähiluonto toimii erinomaisena ympäristönä toiminnallisten menetelmien toteuttamiseen. Kaiken kaikkiaan työpajojen jälkeen saatu palaute oli positiivista. Mukana olevien päiväkotien työntekijöiden antaman palautteen perusteella parasta oli ulkoilmatyöpajojen monipuolisuus, luonnossa toimiminen sekä uusien ideoiden saaminen myös kirjallisessa muodossa, jolloin menetelmien pariin on ollut helppoa palata. Luonnossa toimiminen tarjosi hyvinvointivaikutuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Jokaisen päiväkodin lapsiryhmät olivat aina innostuneita lähtemään luontoon ja välitön palaute näkyi ilona ja nauruna lasten kasvoilta työpajojen aikana.

Työpajojen pohjalta koottiin Meijän Luonto -työkirja, jossa käydään läpi työpajojen aikana toteutetut teeman mukaiset tehtävät ja teemoihin liittyvää ajankohtaista tietoa. Työkirjaan on koottu myös työntekijöiden antamia palautteita ja hankkeen tuloksia. Pääset tutustumaan työkirjaan täältä.

Hienoa on, että tämän elämyksellisen ja antoisan vuoden jälkeen työskentely luonto- ja kestävyysasioiden parissa saa jatkoa. Jyväskylän Steinerkoululla käynnistyneessä Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa edistetään vastuullisen kestävyyskasvatuksen toteutumista käytännön kouluarjessa sekä kartoitetaan ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä ja lisätään ulko-opetusta. Tulevaisuudessa siintää siis uusia seikkailuja ja elämyksiä luonnon äärellä!

Nyt on aika rauhoittua hetkeksi nauttimaan luonnon rauhasta, hiljaisuudesta ja pimeydestä.

Tunnelmallista joulunaikaa,

Johanna Huovila

Projektityöntekijä
Hyvinvointiyksikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kategoria: Terveysmetsä