Helmikuun alussa käynnistyy jo kuudennen kerran suomalaisten kävelyaktiivisuutta lisäävä Miljoonan askeleen haaste. No tarkemmin sanottuna niiden suomalaisten, jotka haasteeseen osallistuvat. Muut voivat hyötyä osallistuvien askelluksesta lisääntyneiden hyvinvointi- ja terveyshyötyjen kautta, jotka taasen vähentävät terveydenhoitoalan kuormitusta ja ennen kaikkea lisäävät kävelijöiden mielen hyvinvointia. Hyväntuulinen kanssakulkija on kultaakin arvokkaampi.
Kävelyhaasteen tarkoituksena on lisätä askeleita arkeemme, ja näin tuntuu joka vuosi myös käyvän. Kyseessä ei ole ihme, vaan selkeä tavoitteiden asettelu ja oman etenemisen seuranta. Tämä näkyy myös haasteeseen aiemmin osallistuneiden kommenteista:
”Päivittäisen aktiivisuuden ja ulkoilun lisääntyminen. Ulkoiluaika lisääntyi melkein tunnin päivässä aiempaan verrattuna.”
”Haaste kiinnittää huomion arkiaktiivisuuteen. Pienillä muutoksilla on merkitystä!”
”Se, että tavoite oli niin suuri, etten voinut yrittää tehdä sitä heti ja nopeasti. Mulla on usein käynyt hyvienkin ideoiden kohdalla niin, et olen aloittanut liian rankasti ja lopettanut siihen.”
No, lisääntyykö ne askeleet?
Kyllä! Miljoonan askeleen haasteessa oma askeltavoite asetellaan ennen haasteen alkua mitattuun aktiivisuuteen verrattuna, ja oman innostuksen mukaisesti. Päivittäisen askelmäärän lisäämistavoite voi olla esimerkiksi tuhat askelta, joka vastaa noin 700 metrin lisäkävelyä, tai sitten se voi olla 5 000 askelta, joka vastaa noin tunnin reipasta lisäkävelyä päivittäin. Jokainen omalla tavallaan, tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Alla vuoden 2024 kävelyryhmän palautekyselyyn osallistuneiden kävelymäärien lisääntyminen.
Kuinka paljon Miljoonan askeleen haasteeseen osallistuminen lisää osallistujien päivittäisiä askeleita? Keskimäärin noin puolella haasteeseen osallistujista askelmäärä nousee noin 2 000 – 4 000 askeleellahaasteen ajaksi (noin 3-5 kuukautta).’Ei yhtään’ -vastauksen antaneet kävelivät jo ennen haastetta reilusti yli askeltavoitteiden ja osallistuivat haassteen tuoman vaihtelun (ryhmä) vuoksi.
Omin päin vai isommalla porukalla?
Meitä askeltajia on moneen lähtöön. Jotkut nauttivat yksin liikkumisesta ja toiset tarvitsevat kävelyseuraa. Seuraa kaipaavat voivat osallistua haasteeseen perheenjäsenten, tuttavien, naapureiden tai vaikkapa työporukan kanssa. Sekä yksinkävelijöiden, että ryhmäliikkujien on mahdollista osallistua myös perinteiseen Miljoonan askeleen haasteen Facebook-ryhmään, jossa askellusta seurataan isommalla porukalla viikkotasolla. Tämä positiivinen porukka auttaa pitämään askellusta yllä myös harmaampina päivinä:
”Tulee käveltyä ja harrastettua muutenkin liikuntaa enemmän ja mahtavaa kun on niin paljon kanssakulkijoita!”
”Oli yllättävän tsemppaavaa.”
”Yhteisö kiritti mukavasti.”
Jääkö haasteen aikana opittu uusi aktiivisempi liikkuminen sitten päälle? Kävelyhaaste päättyy kävelyvauhdista riippuen useimmilla huhtikuun ja kesäkuun välillä. Tällöin useita kävelijöitä kutsuu pyöräretket ja kesäisten ympäristöjen monet mahdollisuudet. Mutta kevään mittaan opittu hyvinvointiaktiivisuus kantaa useimmilla pidemmällekin:
”Kävely vaan jatkuu ja kunto pysyy parempana.”
”Tuli ihan ’sairaus’ hankkia niitä askeleita, ja se jatkuu vaikka milli tuli jo täyteen.”
Tervetuloa siis mukaan vuoden 2025 askelrikkaimpaan hyvinvointihaasteeseen. Pääset keräämään itsellesi miljoonan askeleen verran hyvinvointi- ja terveyshyötyjä!
Vuosi 2024 tuli ja meni. Meillä Keski-Suomessa vuosi kului luonnollisesti lisääntyneenä liikkeenä ja oleskeluna lähiluonnossa ja reitistöillä. Myös blogifääriimme ilmestyi vuoden mittaan runsaasti luettavaa, ja meijänpolkulaisia oli esillä tärkeiden aiheiden äärellä kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa. Lokakuussa ylittyi myös kotisivumme 200 000 katselukerran raja. Alle on kerätty jotain nostoja vuoden varrelta.
Soivat maisemat
Vuoden 2024 alussa saatiin soiteltua loppuun Jyväskylän ammattikorkeakoululla toteutettu Soivat maisemat -hanke, jonka puitteissa järjestettiin senioriryhmille luontoretkiä. Retkien aikana myös taltioitiin luontoääniä, valokuvia sekä videoita. Retket inspiroivat myös muusikoita säveltämään ääni- ja musiikkimaisemia keskisuomalaisesta luonnosta. Sävellyksistä ja retkillä kuvatuista videoista koottiin tallenteita, joiden avulla retkeläiset ja kaikki muutkin pääsevät piipahtamaan upeassa luonnossamme.
Miljoonan askeleen haaste
Keväällä 2024 käveltiin viidettä kertaa haasteeseen osallistujien kävelyaktiivisuutta lisäävä Miljoonan askeleen haaste. Arkisten kävelymäärien lisäämisestä on tullut vuosien mittaan niin hyvää palautetta, että askelia lähdetään keräämään myös helmikuussa 2025. Mukaan lähteäkseen tarvitsee vain lähteä liikkeelle!
Meijän metsät
Vuosi 2024 jää mieleen keskisuomalaisen terveysmetsän, tai ystävällisemmin Meijän metsien, vuotena. Alkuvuodesta saimme ilouutisen, että Meijän metsät -konsepti oli hyväksytty osaksi Sitra Labin Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta, jonka puitteissa eri puolilla Suomea lähdettiin madaltamaan ihmisten luontoyhteyden kynnystä. Labin puitteissa järjestettiin Keski-Suomessa viisi lähiluonto-aiheista työpajaa ja julkaistiin Meijän metsät – hyvinvointia ja elinvoimaa lähiluonnosta -opas sekä terveysmetsäpolku kaikkien käyttöön.
Luontotyöpäiväviikko
Luontotyöpäiväviikkoa vietettiin 27.–31.5.2024 eri puolilla Suomea. Suurimmillaan luontotyöpäiväjuhlat olivat Hämeenlinnassa, jossa koko kaupungin organisaatio osallistui viikon viettoon. Viikolta iloksemme jäi muun muassa Luontotyöpäiväbingo, jota voi käyttää omassa organisaatiossa seuraavalla Luontotyöpäiväviikolla toukokuussa 2025.
Outdoor Office BarCamp, Helsingborg
Kansainvälisen Outdoorofficeday -konseptin edelläkävijät kokoontuivat syyskuun alussa Helsingborgissa Ruotsissa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa jaettiin eurooppalaisia kokemuksia töiden siirtämisestä ulko- ja luontoympäristöihin mielenkiintoisten alustusten ja työpajojen avulla. Suomalaista luontotyöpäiväosaamista tapahtumassa edusti Meijän polku.
Keski-Suomen reitistöviikko innosti taasen alueen asukkaita liikkumaan lähiluonnon upeille luontoreitistöille. Viikon teemana olikin ’reitistöt lähiluontoon’. Lähiluonnon reitistöjen valinta liikkumiskohteeksi onkin loogista, koska me keskisuomalaiset asumme luonnon keskellä ja 85% ulkoilukerroistamme tapahtuu alle 10 kilometrin päässä kotoa. Siis lähiluonnossamme ja reitistöillämme. Viikolla äänestettiin myös perinteisen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun voittajista. Tänä vuonna voittajaksi äänestettiin kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään.
Wold Wide Wandering
Meijän polku kutsui suomalaiset rönsyilemään lähiympäristöönsä osana kansainvälistä World Wide Wandering -päivää. Rönsyily sopiikin mainiosti eetokseemme työmatkarönsyilyn ja lähiluonnon reitistöillä liikkumisen puitteissa.
Kohden vuotta 2025
Vuosi 2025 käynnistyy kansallisen luontohyvinvoinnin ja -terveyden merkeissä, kun Meijän polulla julkaistaan tammikuussa Luontosuositus. Helmikuussa käynnistyy järjestyksessään kuudes Miljoonan askeleen haaste. Toukokuun kolmannella viikolla ulkoilutetaan taas suomalaista työelämää Luontotyöpäiväviikon merkeissä ja syyskuussa liikutaan keskisuomalaisilla reitistöillä Keski-Suomen reitistöviikon innoittamana. Reitistöviikolla lähdetään kohden uusia ympäristöjä ja järjestetään myös kadonneen maakuntauran metsästystä.
Yleisvireenä tekemisessä on luonnollisesti luontopositiivinen Keski-Suomi ja luontopositiivinen tulevaisuus. Sinne meillä onkin runsaasti matkaa ja tuhansia tapoja vaikuttaa positiivisesti. Tarvitsee vain lähteä liikkeelle!
Upea ja toimelias vuosi siis edessä! Ottakaahan kotisivumme ja somekanavamme Instagramissa ja Facebookissa seurantaan (@meijanpolku), niin ette pääsee harhautumaan poluilta.
Mitenkäs vuosi 2023 sujui? Sitä voi muisteloida täällä.
Tänään on julkaistu Metsähallituksen uusi Luontoon.fi-palvelu, joka kokoaa valtakunnallisesti yhteen ulkoilukohteet, reitit ja palvelut.
Palvelusta löytyy tällä hetkellä jo yli 3 000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä. Kunnat voivat nostaa palveluun omia luontoreitistöjään ja kohteitaan Jyväskylän yliopistossa kehitetyn Lipas-palvelun kautta. Kehoitammekin kaikkia keskisuomalaisia kuntia tutustumaan palveluun ja lisäämään mahdollisesti puuttuvat luontoreitistöt ja -kohteet palveluun.
Keski-Suomessa löytyy hulppeita retkeily- ja luontokohteita. Luontoon.fi -palvelun kautta niistä voi nyt vaivattomasti kertoa kaikille suomalaisille. Kuva Joutsan Myllykosken rauhoitusalueelta. Kuva Juho Jäppinen.
Luontoon palvelun keskeiset ominaisuudet
Karttapohjaisuus: Löydä helposti lähialueesi ulkoilukohteet, kuten kansallispuistot, retkeilyalueet ja muut nähtävyydet. Skaalautuva ja interaktiivinen kartta auttaa hahmottamaan kokonaisuudet ja yksityiskohdat yhdellä kertaa.
Aktiviteetti- ja reittilähtöisyys: Löydä juuri sinulle ja juuri tähän hetkeen sopiva reitti. Alkuvaiheessa palvelusta löytyy reitit ulkoiluun, pyöräilyyn, melontaan sekä kalastuskohteet. Jatkossa palveluun lisätään muita aktiviteetteja.
Oikea-aikaisuus: Saat tarvitsemasi tiedon vastuullisen retken onnistumiseen, kohteiden luonnosta kiinnostumiseen sekä aktiviteettimahdollisuuksista ja palveluista. Kaikki tiedot löytyvät samasta paikasta.
Lähiluonnon ja reitistöjen merkityksestä alueellisesti voit saada lisätietoa muun muassa Meijän metsät -julkaisusta, sekä Meijän Keski-Suomi -julkaisusta.
Kohden tulevaisuuden Keski-Suomea – luonnonsuojelu
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat. Ah, polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen. Vuorien huippujen kauneus ylhä; ah, kotiseutua muistoineen. – san. Martti Korpilahti
Vaikka Keski-Suomen kotiseutulaulun luontoympäristöistä onkin pitkälti tullut, no, muistoja, voisimme vielä löytää polkumme takaisin monimuotoisen ja hyvinvoivan luonnon äärelle. Olisiko monimuotoisessa ja hyvinvointia lisäävästä luonnosta taas Keski-Suomen arvoksi? Täällä ois kaikki mi kallista on!
Monimuotoisessa lähiluonnossa liikkumisesta ja oleskelusta voisi tulla Keski-Suomen valttikortti. Siis jos pelaamme korttimme oikein. Kuvassa koululaisia luontoretkellä Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Juho Jäppinen.
Kuinka tähän jouduimme?
Ihmisen toimista johtuva vauhdikkaasti kiihtyvä ilmastonmuutos, luontokato ja luontoympäristöjen pilaantuminen ovat jo muuttaneet myös meidän keskisuomalaisten luontoympäristöjä, ja muutos sen kuin kiihtyy. Emmekä ole suinkaan matkustajina tässä muutoksessa, vaan olemme toimineet aktiivisena muutoksen tekijöinä varsinkin viimeisten sadan vuoden ajan.
Suomessa 76 prosenttia metsäluontotyypeistä on uhanalaisia.(1) Keski-Suomessa esimerkiksi vanhoja metsiä on jäljellä enää muutamia läikkiä siellä-täällä, ja maakuntalaulun lehtoluontotyypeistä 77 prosenttia on uhanalaisia. Avohakkuita Keski-Suomessa tehdään vuosittain reilun 100 neliökilometrin kokoisilla alueilla.(2) Soilla ei mene sen paremmin ja 80 prosenttia suotyypeistämme on uhanalaisia.(3) Sattumalta samainen prosenttiluku, 80, kuvastaa ojitettujen keskisuomalaisten soiden pinta-alaa.
Pinta-aloina vertailtuna Keski-Suomessa vuositasolla tehtävät avohakkuut ja luonnonsuojeluun otettavat alueet (vuosi 2023). Tällä vauhdilla saavutamme YK:n biodiversiteettisopimuksen 30 prosentin luonnonsuojelutavoiteen 800 vuodessa. 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseenkin menee useampi sata vuotta. Oikealla malli, jossa suurin osa vuosittain avohakattavista määrä-aloista siirrettäisiin jatkuvan kasvatuksen malliin, ja vuositasolla uusien suojelukohteiden pinta-ala nostettaisiin noin 30 neliökilometriin. Myös avohakkuita voitaisiin edelleen paikoitellen käyttää. Ero luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta olisi huima, ja pääsisimme EU:n asettamaan tavoitteeseen lähes yhden ihmissukupolven aikana.
Ilmastonmuutoksen taustalla suurin uhka keskisuomalaiselle luonnolle ollaankin me keskisuomalaiset.
Takaisin maakuntalaulun maisemiin
Maakuntalaulun maisemiin ja niihin arvokkaisiin luontoympäristöihin onkin meillä Keski-Suomessa matkaa. Ja useat tiemme johtavat vielä tällä hetkellä väärään suuntaan. Nykyisellä menolla järvien kirkkaus, kukkivat kunnaat ja koivikkohaat ovat nekin pian muistoja vain.
Vuonna 2023 suojeltiin Keski-Suomessa hiukan alle 600 hehtaaria, eli 6 neliökilometriä, luonto-alueita. Vuonna 2022 vastaava luku oli 5,5 neliökilometriä. Nämä suojelualueet sisältä myös suojellut vesistöalueet. Tätä 5-6 neliökilometrin vuosittaista suojelua voi verrata Keski-Suomessa vuosittain avohakattaviin metsäalueisiin, joita kertyy siis reilu sata neliökilometriä vuodessa.
Tällaisella vuosivauhdilla, ja nykyisellä, jo suojelussa olevien alueiden määrällä YK:n biodiversiteettisopimuksen 30 prosentin suojelutavoitteeseen (4) pääseminen kestää Keski-Suomessa noin 800 vuotta – tai 25 ihmissukupolvea. Nykyisellä menolla Keski-Suomi on myös muuttumassa hiilidioksidipäästöjen nielusta päästöjen lähteeksi.(5) Hiilinielujen vähenemä on tuomassa jo tällä hetkellä Suomelle miljardiluokan laskun.(6) Me keskisuomalaiset osallistumme tämän laskun maksuun.
Keski-Suomella 30 prosentin suojeluvoitteeseen pääseminen nykyisellä suojeluvauhdilla kestäisi noin 800 vuotta. Siinä on luonnon sekä ihmiskunnan (keskisuomalaiset kuuluvat tähän viiteryhmään) kannalta noin 800 vuotta liikaa. Toisaalta mittavat suojelu- ja ennallistamistoimet ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen lopettaminen seuraavien muutamien vuosien aikana voisi mahdollistaa elämän vielä tulevillakin sukupolvilla. Se olisi keskisuomalaisten arvoinen perintö seuraaville sukupolville. Jopa 25 sukupolven päähän.
Seitsemän sukupolven periaate
Seitsemän sukupolven periaate perustuu muinaiseen Haudenosaunee-filosofiaan, jonka mukaan tänään tekemiemme päätösten pitäisi mahdollistaa kestävä maailma seitsemän sukupolven kuluttua.(7)
Jos ilmastonmuutoksen eteneminen ja lajikadon jatkuminen saadaan pysäytettyä, tai merkittävästi hidastettua, niin 25 sukupolven päästä tämän ajan ratkaisuja muistellaan Kalevalaan verrattavissa olevina sankaritekoina. Jos taas ilmastonmuutosta ja lajikatoa ei saada pysäytettyä, niin suurella todennäköisyydellä muistelijoita ei enää 25 sukupolven päästä ole. Näin isoista asioista meidän nyt tekemissä – tai tekemättä jättämissä – ratkaisuissa on kysymys.
Voisimmekin Keski-Suomessa alkaa pohtimaan asiaa 25 sukupolven näkökulmasta. Millä tavalla meidän tekemisemme, tai tekemättä jättämisemme, vaikuttaa seuraaviin sukupolviin, jopa useiden kymmenien sukupolvien päähän? Tästä näkökulmasta jokainen asteen kymmenyksen lämpeneminen, tai jokaisen uuden lajin sukupuutto on tapahtuma, joka meidän tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä estämään.
Juho Jäppinen Luontopositiivisesta Keski-Suomesta viestijä, Meijän polku
Nyt käynnistyvä Kohden tulevaisuuden Keski-Suomea -blogisarja katsahtaa maakuntaamme luontopositiivisten silmälasien lävitse. Lisää Keski-Suomen luontopositiivisesta tulevaisuudesta löytyy Meijän metsät -julkaisusta sekä Kohden luontopositiivista Keski-Suomea -blogista. Tervetuloa mukaan matkalle kohden parempaa tulevaisuutta!
”Keskisuomalainen terveysmetsä on luonto ympärillämme. Vaikka lähiluonto on kaikkialla ympärillämme, täytyy meidän pystyä lisäämään luonnossa oleskelua ja liikkumista merkittävästi, jotta pystymme hyödyntämään hyvinvoinnille ja terveydelle merkityksellisen potentiaalin täysimääräisesti. Samoin meidän tulee edistää lähiluonnon saavutettavuutta monitasoisesti ja olla aktiivisesti lisäämässä luonnon monimuotoisuutta ympärillämme.”
Näin todetaan Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -oppaassa. Oppaassa esitellään lähiluonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä näiden soveltamista maakunnallisella ja kuntien tasolla huomioiden alueen asukkaat, yritykset, muut toimijat sekä matkailijat.
Oppaan ovat toteuttaneet Juho Jäppinen (Meijän polku), Janne Laitinen (Jamk) sekä Jani Huotari (Hyväks). Oppaan taustoitukseen ovat osallistuneet keväällä 2024 Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen opiskelijat Roosa Lindfors ja Marika Moilanen sekä Meijän polun verkosto.
Osana Meijän metsät -kokonaisuutta syntyi myös terveysmetsien pop-up -polku, jonka avulla moniaistista luontoyhteyttä voidaan helposti jalkauttaa jopa kylä- ja asuinaluetasolle, ja kaikkien suomalaisten käyttöön. Lisätietoa pop-up -polusta löytyy täältä.
Meijän metsät -malli valittiin keväällä 2024 osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä. Meijän metsät -mallia Meijän poluilta lähti Sitra Labiin toteuttamaan Janne Laitinen, Jani Huotari ja Juho Jäppinen.
Lisäksi työhön Keski-Suomessa osallistui Meijän polun ydintiimi vahvistettuna IkiomaIkä ry:n edustajilla. Meijän polun ydintiimissä on edustajia muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueelta, Keski-Suomen liikunnalta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta ja Metsähallituksesta. Lisäksi kehitystyöhön osallistuu Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen opiskelijoita.
Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen vierailivat Ikiomaikä ry:n Takapihalla-podcastissa keskustelemassa Meijän metsistä, eli keskisuomalaisista terveysmetsistä, senioreiden luontoyhteydestä ja paljosta muusta lähiluontoon liittyvästä. Haastattelijana toimi Ikiomaikä ry:n Salla Partanen.
Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -webinaari järjestetään tiistaina 26.11.2024 kello 14–15:30.
Keski-Suomessa luonto on lähellä, keskimäärin alle kilometrin päässä asukkaista, mutta useimmiten vielä huomattavasti lähempänä. Tällä lähiluonnollamme on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia: aktiivinen liikkuminen lisääntyy, stressikokemukset lievenevät, mieliala paranee ja elimistön vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan kehittyy. Myös lähiluonnon kansantaloudellisesta merkityksestä hyvinvoinnillemme on yhä enemmän tietoa.
Kaikesta tästä tiedosta huolimatta olemme arjessamme etääntyneet yhä kauemmaksi luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista hyvinvoinnin, elinvoiman ja matkailunkin tarjoaman näkökulmasta. Samaan aikaan tämän luonnosta etääntymisen kanssa luontoympäristömme jatkaa köyhtymistään vauhdikkaasti vähentäen myös meidän ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin ja hyvään elämään.
Hyvän elämän avaimia ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti kadotettu, vaan ne löytyvät lähiluonnostamme. Siis muutamien kymmenien, tai satojen metrien päästä kotioviltamme. Näiden avaimien löytämiseksi meidän tarvitsee vain lähteä liikkeelle.
Keski-Suomessa lähdettiin liikkeelle vuonna 2019, jolloin järjestettiin Suomen ensimmäinen maakuntatason terveysmetsäopaskoulutus. Tämän jälkeen meijän polut ovat johtaneet useilla rintamilla kohden alueellisen luontohyvinvoinnin ja -osaamisen kehittämistä ja kasvua.
Uusimpana maakunnallisena luontohyvinvointialoitteena toimii Meijän metsät -kokonaisuus, eli keskisuomalainen terveysmetsämalli, jossa luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjen sekä alueellisen elinvoiman mahdollistajana toimii monimuotoinen lähiluonto ja sen reitistöt.
Opas Meijän metsiin
Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -webinaarissa julkaistaan myös samanniminen opas, jossa esitellään ja perustellaan lähiluonnon merkitys kunta- ja maakuntatason hyvinvoinnin ja elinvoiman näkökulmasta. Malli on suunniteltu Keski-Suomea ajatellen, mutta on helposti siirettävissä myös muualle Suomeen.
Webinaarissa julkaistaan myös Keskisuomalaisen terveysmetsän pop-up -polku, jonka idea syntyi Meijän metsät -työpajassa Viitasaarella syyskuussa 2024. Niin meijän metsä vastaa, kun sinne huutaa.
Ilmoittaudu mukaan webinaarin alla olevan linkin kautta. Webinaarilinkki lähetetään ilmoittautuneille.
Meijän metsät on Meijän polun aloite, joka kehitettiin osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta sekä IkiOma Ikä ry.
Keskisuomalaiset terveysmetsät ovat lähiluonnossa. Hyvinvointia sekä terveyttä lisäävät polut myös.
Keskisuomalaisesta lähiluonnosta löytyy miljoonia mahdollisuuksia moniaistiseen luonnosta nauttimiseen. Terveymetsien pop-up -polun tauluilla voi luonnossa liikkujaa opastaa hidastamaan ja ottamaan aistejaan aktiiviseen käyttöön.
Alta voit tulostaa A4-kokoiset Meijän metsät -taulut. Taulut voi halutessaan laminoida, pohjustaa ja laittaa oman lähialueen polun tai reitistön varteen lisäämään reitistön kulkijoille vinkkejä moniaistisen luontokemuksen mahdollistamiseksi. Lyhytaikaiseen käyttöön (esim. tapahtuma) taulut voi myös laittaa esille vaikkapa muovitaskuissa.
Kokonaisuuteen kuuluu yhdeksän taulua, mutta sijoituspaikasta ja reitin suomista mahdollisuuksista riippuen reitille voi asettaa myös vain osan tauluista. Taulut tulee asettaa niin, että taulussa oleva vinkki on mahdollista suorittaa siinä kohdalla. Esimerkiksi maiseman katseluun ohjaava taulu paikalle, josta on mahdollista nähdä pidemmälle, esimerkiksi mäen päälle, järven rannalle, tai niityn laitamille.
Taulut tulee poistaa luonnosta, kun niitä ei enää käytetä, tai niiden kunto huononee ajan saatossa. Taulujen asentamisesta pitää sopia alueen omistajan kanssa etukäteen.
Terveysmetsäpolkujen toteutuksesta ja käytöstä voitte halutessanne viestittää omilla sosiaalisen median kanavilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi tiensä luonnon äärelle. Viestinnässä voitte hyödyntää #meijänmetsät aihetunnistetta.
Terveysmetsien pop-up -polku on toteutettu osana Meijän metsät -kokonaisuutta. Tietoa Meijän metsistä löydät täältä. Ja Meijän metsät -oppaan löydät täältä.
Luuvuoren pop-up -terveysmetsäpolku
Lokakuussa 2024 toteutettiin kokeeksi ensimmäinen Meijän metsät -pop-up -terveysmetsäpolku Viitasaaren Ilmolahden Luuvuoren luontopolulle. Polun toteutuksesta vastasi Ilmolahden kylän kyläaktiivit. Talkoissa mukana muun muassa luontopolun viitoittanut ja reitin suunnitellut Lauri Pietiläinen, Seppo Pietiläinen, Tapio Puranen sekä kyläseuran pj. Maria Kaisa Aula. Alla tunnelmia polun pystytystalkoista. Kuvat MKA.
Mä näitä pop-up -polkuja tallaan kai…
Jyväskylässä toteutettiin Jyväskylän kaupungin toimesta kesällä 2019 kolme väliaikaista pop-up -polkua asutuskeskusten ympäristöön. Väliaikaisin opastein toteutettujen polkujen tarkoituksena oli lisätä alueiden asukkaiden luonnossa liikkumista ja oman asuinseutunsa tuntemusta ilman, että niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat kustannuksia. Polut sijaitsivat Kuokkalassa, Kaunisharjussa sekä Keltinmäessä ja niiden avulla saatiinkin lisättyä alueiden asukkaiden kiinnostusta omasta lähiluonnosta.
Jo tuolloin ymmärrys luontoympäristöjen merkityksestä oli oikeilla poluilla, ja markkinointi kohdillaan: ”Jätä katujen pölyt ja autojen mölyt taaksesi ja kipaise Kuokkalan Pop-up Polulle!”
Polut Jyväskylän kaupungille toteutti Viivi Kuusiaho.
Lisää ideoita terveysmetsäpolkujen toteutukseen
Lisää ideoita terveysmetsäpolkujen toteutukseen löytyy Terveysmetsä.fi -sivustolta.
Kansainvälistä maisemapäivää vietetään 20. lokakuuta. Maisemapäivän kunniaksi ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestävät valokuvakilpailun, jonka teemana on tänä vuonna ”Minun maisemani”. Kilpailukuvat tulee kuvata 14.–20.10.2024 välisenä aikana.
Kuvia voi jakaa osana arkimaisema-kampanjaa myös Instagaramissa #arkimaisema -tunnisteen kanssa. Ja kun keskisuomalaisia arkimaisemia jaetaan, niin mukaan luonnollisesti myös #keskisuomi ja oma asuinkunta.
Suomalaiset tykkäävät arkimaisemistaan ja lähiluonnostaan
Lähiluonto ja sen helppo saavutettavuus nousi pinnalla Suomen ympäristökeskuksen kyselyissä vuosina 2022–2023. Arkimaisemissa suomalaiset arvostavat samaisen kyselyn mukaan luontoelementejä, kuten metsiä, vesistöjä ja puistoja. 97 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maisemat vaikuttavat arjen hyvinvointiin, ja reilu 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maisemat ovat tärkeä osa paikallista identiteettiä.
Millainen on sinun keskisuomalainen arkimaisema? Lähetä kuvasi kilpailuun, tai jaa kuvia omista arkimaisemistasi Instagramissa!
Syksy on luontokuvaajalle ihanaa aikaa. Sumuiset ja kuuraiset aamut luovat tunnelmaa kuviin. Muuttolintuja kokoontuu pelloille ja soille.Auringon nousua ja laskua pääsee kuvaamaan yöunien kärsimättä. Syksyn lehdet vaihtavat väriä ja aamun ja illan matalalta paistava aurinko luo pehmeitä sävyjä kuviin. Älä myöskään pelästy syksyn myrskyjä ja sateita: usein sadekuuron jälkeen pääsee kuvaamaan usvan leikkiä metsien ja niittyjen yllä ja pisaroiden helmeilyä kasveilla.
Usvaa Kirveslammen kierroksen varrella Leivonmäen kansallispuistossa.
Lähiluonnon monien mahdollisuuksien lisäksi Keski-Suomen kansallispuistot ovat hienoja kuvauskohteita. Etelä-Konneveden kansallispuistossa pääsee kuvaamaan hienoja maisemia Kalajanvuoren laelta. Lisäksi Kalajan kierroksen varrella on vanhoja jättiläishaapoja, joiden lehtien sävyt vaihtelevat keltaisesta kirkkaan oranssiin ja syvän punaiseen. Yhdessä puussa saattaa näkyä useampia näistä sävyistä samaan aikaan, mikä luo kauniita värikontrasteja, tutummin liikennevaloskaalan. Vanhojen haapojen pinnalla elää satoja erilaisia päällyskasveja (epifyyttejä) ja lähikuvauksella pääsee ihan uuteen valokuvauksen näkökulmaan. Voit myös kurkata kaatuneiden runkojen alle ja ihmetellä erilaisia kääpiä. Ylempänä näiden haapojen rungolta löytyy myös perinteinen puhtaan ilman indikaattorilaji, raidankeuhkojäkälä.
Leivonmäen kansallispuistossa Kirveslammen kierroksella pääsee kuvaamaan hienoja syysmaisemia Haapasuon luontotornista. Suoalueet ovat usein sumuisia syysaamuisin, mikä luo pehmeän, unenomaisen tunnelman kuviin. Auringonvalo ja usva avoimien harjumaisemien männiköissä on myös ainutlaatuinen. Harjujärven esteettömältä taukopaikalta avautuu syksyinen väriloisto järven yli ja Luupään 2,2 km lenkillä voi ihastella suoluonnon aluskasvillisuuden okransävyjä ja tietysti suopursujen tuoksuja.
Pyhä-Häkin kansallispuiston metsissä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Aarniometsässä kulkeva Mastomäen polku on 3,2 kilometrin mittainen. Kelopuiden rungoilla on jälkiä vanhoista metsäpaloista ja hienoja kuvia saa myös korkeuksiin kurottavista puiden latvoista. Vanhoissa metsissä on myös paljon mahdollisuuksia lähikuvauksiin, esimerkiksi syvänvihreitä sammalia ja kasteisia hämähäkinverkkoja.
Salamajärven kansallispuiston kivikkoiset kankaat, laajat suot ja aamu-usvaiset järvet tarjoavat monipuolisia kuvauskohteita. Tunnelmallisia kuvia voi ottaa myös syysillan hämärässä loimuavilta retkitulilta. Pilvettömällä säällä tähtitaivas on kansallispuistossa kuvattavissa ilman valosaastetta ja voit jopa kuvata ilman erikoislaitteita Linnunrataa, kännykän kamera riittää.
Luontoa kuvaillessa on hyvä pitää muutama perusasia mielessä. Näitä on listattu alle. Tärkeintä on kuitenkin lähteä liikkeelle, ja ottaa kamera mukaan. Luonto tarjoilee kaiken muun.
Mieti, miten voit kuvata häiritsemättä kuvattavaa
Pidä huolta luonnosta ja vältä tarpeetonta maaston kuluttamista. Pysy merkityillä poluilla. Kasvien tallautuminen valokuvatessa on ongelma monissa paikoissa.
Kun kuvaat eläimiä, muista, ettet kuvaamisella saa häiritä niitä. Teleobjektiivit ja uudemmat kännykät mahdollistavat kuvaamisen etäältä, jolloin voit tallentaa eläimiä ilman, että häiritset niiden luonnollista käyttäytymistä.
Jos kuvaat ihmisiä, pyydä aina ennen kuvaamista lupa kuvan ottamiseen ja mahdolliseen julkaisuun.
Ole vastuullinen sosiaalisen median kanavissa ja verkossa. Varmista, että jakamasi GPS-jäljet ja sosiaalisen median sisällöt noudattavat retkietikettiä ja suojelualueen sääntöjä.
Droonien lennättäminen on kielletty kansallispuistojen liikkumisrajoitusalueilla sekä lintujen tärkeillä pesimäalueilla (esimerkiksi saarilla, luodoilla ja rantakosteikoissa, joilla pesii lintuyhdyskuntia) ja tärkeillä levähdyspaikoilla. Muista myös, että koirien tulee olla aina kansallispuistoissa kytkettyinä.
Tiina Hakkarainen yhteyspäällikkö, Metsähallitus Janne Laitinen vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuvat erä- ja luonto-opas Sanna Eskelinen. Kuvat on kuvattu Salamajärven ja Leivonmäen kansallispuistoissa Keski-Suomessa.
Kun kuvaatte upeaa keskisuomalaista luontoa, niin somessa käyttöön #keskisuomi -tunniste, niin jaetaan luontopositiivista mielentilaa muillekin.Lisää aiheesta voi lukea Meijän Keski-Suomi -raportista.
Kansallispuistojen esitteet/ kartat
Alta löydät keskisuomalaisten kansallispuistojen esitteet, joissa myös alueiden kartat. Kuvauksellisia retkiä kaikille!
