Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.
Luovan valokuvauksen keskuksen raadin kymmenen kärki keskisuomalaisen äänestyksessä. Voittajaksi tänä vuonna yleisöäänestyksessä äänestettiin Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta metsästä.
Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021).
Kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! Ja kamerat mukaan luonnossa liikkuessa. Ensi syksynä kisataan taas!
Lähiluonnon tutkiminen ja matalan kynnyksen toimien etsiminen voi viedä ihmisen vähän pysyvämminkin metsään. Toimikoon tämä tarina ajatuksia herättävänä esimerkkinä aiheesta.
Kaikki alkoi harmittomasta kokeilusta reilu vuosi sitten, eikä mikään ole sen koommin palannut ennalleen. Tai no on, mutta on pari asiaa muuttunutkin. Päädyin vuosi sitten kokeilemaan riippumatossa nukkumista hieman skeptisin mielin. Mökillä maistettu resepti tuntui kuitenkin toimivan niin hyvin, että kokeilu sai pian jatkoa kotipihan takametsässä. Unenlaatu parani, illat pimeni ja jutun juoni tuli hiljalleen tutummaksi. Marraskuussa yllätin itseni talvimakuupussikaupoilta ja näin riippuvuudesta oli tulossa niin sanotusti vakavaa. Hyvää uniputkea ei edes talventulo voinut estää.
Leikittelin vuodenvaihteessa ajatuksella saada sata riippumattoyötä täyteen vuoden 2024 aikana. Miltähän tuo tuntuisi? Eräänä syyskuisena maanantainaamuna totesin, että aika mukavalta. Nyt Reitistöviikolle tultaessa öitä on tullut vielä jokunen lisääkin ja ne kenties parhaat kelit ovat vielä edessäpäin.
Taajan ulkona nukkumisen takeena on ollut mahdollisuus ripustaa leiri kodin takametsän rauhaan. Toki joukkoon on mahtunut useampia öitä vähän kauempanakin ja paikoissa, jotka ovat jo pidempään houkutelleet luokseen leiriytymään. Näin arkinen riippuminen on saanut rinnalleen sopivaa lisäväriä vaihtuvien maisemien muodossa. Ja kyllähän tuo tuore pannukahvi riippumatossa loikoillen on jotain aivan erityistä hyvin nukutun ulkoyön jälkeen. Parasta tässä kaikessa lienee kuitenkin se, että myös jälkikasvu on innostunut aiheesta ja vanhempi lapsemme riippuikin viereisissä puissa useamman kesäyön hyvillä mielin.
Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään!
Riippumaton virittämisen helppous mahdollistaa ulkoilun hyvin matalalla kynnyksellä. Vaivattomuus sopii hyvin arkeen, jossa ”on aina muka jotain” ja riippumaton kanssa voi kömpiä metsään melko vähäisin valmisteluin. Fiiliksen mukaan siis, eikä sadankaan yön rupeamaa ole hampaat irvessä suoritettu. Matosta on tullut myös päiväretkien vakiovaruste, josta tuntuu nykyisellään olevan hyvin hankala luopua.
Nyt syksyn tullen saamme nauttia suosikkivuodenajan rauhasta. Pimeät, viilenevät ilmat ovat myös otollista aikaa ulkona nukkumiseen. Pimeys luo tunnelmaa, luonto humisee hiljaisuuttaan ja ilma on raikasta. Makuupussin lämmössä on hyvä olla ympäröivän koleuden keskellä ja aamulla voi hyvässä lykyssä herätä sankan sumun ympäröimänä.
Vinkkejä positiiviseen riippuvaisuuteen
Öiden hiljalleen viiletessä kesän peruspaketilla pärjää melko pitkälle merinokerrastoa säätämällä ja lisäviltin tai tuplamakuupussin taktiikalla. Otsalamppu on näin syksyllä jo ehdoton apuväline, eikä ilman kuivia villasukkia voisi kuvitellakaan matkaan lähtevänsä. Kun kuusen alla näkee tarvittavan ja tarkenee, voi keskittyä itse olennaiseen: hyviin yöuniin ja hiljaisuudesta nauttimiseen.
Netistä löytyy paljon hyviä koonteja harrastuksen aloittamisesta haaveileville (esim. Endorfiinikoukussa-blogi), joten jätän alle vain muutaman mielestäni huomionarvoisen vinkin täydennykseksi:
Valitse nukkumiskäyttöön riippumatto, jossa on kantava, hyttysverkon sisäpuolelle jäävä harjanaru. Harjanaru pitää hyttysverkon riittävän ylhäällä ja siihen voi ripustaa tavaraa käden ulottuville roikkumaan.
Harjoittele varusteiden käyttöä ennen metsään menoa. Majoitteen kasaaminen ei ole rakettitiedettä, mutta rutiinista on hyötyä. Näin retkellä jää enemmän aika (ja hermoja) luonnosta nauttimiseen.
Opettele ainakin pari solmua mm. tarpin harjanarun kiinnitystä varten. Tarpin maanaruja saa myös kiristyssoljellisina, jotka ovat näppäriä etenkin kohmeisilla käsillä operoidessa
Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään, päätyi sitten minkälaiseen majoitukseen, retkimuotoon tai ulkoaktiviteettiin tahansa.
Meijän polku on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on luonnossa liikkumisen luontopositiivinen mallialue vuonna 2030. Ja nimenomaan alueen asukkaiden luonnossa liikkumisella mitattuna. No kuinka sitten saavutamme tällaisen kovan luokan tavoitteen, saatat kysyä. Yksinkertaisesti vain lähtemällä liikkeelle.
Ratkaiseva tekijä olet sinä.
Maanantaina 16.9. käynnistyvä Keski-Suomen reitistöviikko kannustaa kaikkia keskisuomalaisia liikkumaan lähiluonnon reitistöille. Samalla reitistöviikkoa käytetään mahdollisuutena nostaa esille alueen luonnossa liikkumisen ja oleskelun monia upeita mahdollisuuksia. Viikon teemana on reitistöt lähiluontoon. Lähiluonnon reitistöjen valinta liikkumiskohteeksi on loogista, koska me keskisuomalaiset asumme luonnon keskellä ja 85% suomalaisten ulkoilukerroista tapahtuu alle 10 kilometrin päässä kotoa. Siis lähiluonnossamme ja reitistöillämme.
Kohden Suomen suurinta ulkoilutapahtumaa!
Ja miten on tuon Suomen suurimman ulkoilutapahtuman kanssa? Suomen Ladun upea Nuku yö ulkona -tapahtuma lienee suurimpia ulkoilutapahtumia Suomessa ja hakee vertaisiaan maailmallakin. Tänä kesänä tapahtumaan otti osaa huikeat 100 000 suomalaista. Jos saamme 35 prosenttia keskisuomalaisista liikkumaan lähiluontoon, niin saavutamme Nuku yö ulkona -tapahtuman osallistujamäärät. Mutta koska olemme luonnossa liikkumisen maakunnassa Keski-Suomessa, ja Meijän poluilla, niin tavoitteenamme on luonnollisesti saada liikkeelle kaikki keskisuomalaiset. Viikon mittaan lähiluontoon voisi parhaimillaan löytää polkunsa siis reilut 270 000 ihmistä (+ alueella vierailevat matkailijat). Kuinka tämä sitten onnistuisi?
Ratkaiseva tekijä olet sinä. Keskisuomalaiset saadaan ulos liikkumaan, kun keskisuomalaiset lähtevät ulos liikkumaan. Alla muutama idea siitä, miten meitä keskisuomalaisia voi innostaa lähiluonnon reitistöille:
lapsiperheet löytävät luonnossa liikkumisen yhteisen ilon lähiluonnossa seikkailemalla ja retkeilemällä. Seuratkaa eläinten ja lintujen toimintaa, etsikää puolukoita ja sieniä, ja tarkkailkaa etanoiden ja kotiloiden puuhasteluja. Myös vetten äärelle sinisiin ympäristöihin kannattaa syysilmoilla hakeutua ihmettelemään.
päiväkoti- ja alakouluikäiset; retkelle päiväkodin tai koulun lähiluontoon. Voitte ottaa matkaan vaikkapa tulostettavan syksyn värien tunnistustehtävän, josta riittää hauskaa tutkittavaa ja etsittävää pidemmäksikin aikaa. Myös luupit ja suurennuslasit auttavat uppoutumaan lähiluonnon ihmeisiin.
yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille voi tarjoilla luontoliikuntaa vaikkapa frispeegolffin, tai polkujuoksun muodossa, tai erilaisia suunnistus- ja etsintätehtäviä. Myös patikointiretket nuotiohetkineen tekevät viikosta unohtumattoman. Koulun ympäristöä voi myös pohtia esimerkiksi kävelyreitistöjen tai liikkumisympäristöjen näkökulmasta.
peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoilla myös opetussisältöjä on helppo viedä koulujen lähiympäristöön.
korkeakoluissa opiskelumatkarönsyily ja luontotyöpäivät kovaan käyttöön; kävelypalaverit ja ulkoluokat muotiin. Luontoympäristöissä myös lukeminen ja kirjoitushommat luistavat.
työikäisille työmatkarönsyily ja luontotyöpäivien kaikki keinot käyttöön. Ja tietysti perheen tai vaikkapa naapurin kanssa retkeilemään lähiluontoon. Myös Retkihaasteen voi napata mukaan innoittamaan luontoon siirtymistä.
senioreille syksy on mitä parhainta ulkoiluaikaa kesän lämmön hellittäessä. Samaan aikaan reitistöviikon kanssa vietetään myös Vie vanhus ulos -tapahtumaa, eli käydäänpäs hakemassa vanhimmatkin meistä mukaan ulkoilemaan!
työikäiset ja seniorit voivat ammentaa pidempikestoisen liikkumisen lisäämistä Vuosikellomme syys-osiosta.
Ja luonnossa liikkuessa tietenkin #keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu -tunnisteet käyttöön, niin saadaan levitettyä keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ilosanomaa laajemmallekin!
Aktiivisen liikkumisen lisääminen on myös osa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaa ja sopii myös mitä parhaiten Euroopan liikkujan viikolle, joka järjestetään samaan aikaan Keski-Suomen reitistöviikon kanssa. Lähtekäähän siis liikkumaan keskisuomalaiseen lähiluontoon!
#keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu syyskuussa!
Oletko ollut liikkeellä keskisuomalaisilla reitistöillä ja lähiluonnossa kuluneen vuoden aikana ja kuvannut upean luontomme ihmeitä?
Nyt näillä kuvilla voi taas osallistua perinteiseen Keski-Suomen reitistöt-valokuvakilpailuun, jonka järjestää Meijän polku yhdessä Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.
Kilpailuun voi osallistua 1-3 kuvalla sunnuntaihin 8.9.2024 saakka.
Aivan huikea syksy edessä lähiluonnossa ja reitistöillä!
Keräsimme alle muutamia nostoja luonnossa liikkumisen ja luontohyvinvoinnin tiimoilta tulevilta kuukausilta.
Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena -webinaari 27.8.
Luonto ja terveys -tutkimusverkosto ja Luontolähete-hanke järjestävät elokuussa yhteisen webinaarin teemalla Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Webinaari järjestetään 27.8. klo 10–11:30. Keskisuomalaisen terveysmetsän polkua webinaarissa esittelee Meijän polun viestijä, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Outdoor office BarCamp Helsingborgissa 7.–8.9.
Kansainvälisen Outdoorofficeday -konseptin edelläkävijät kokoontuvat syyskuun alussa Helsingborgissa Ruotsissa osana kaksipäiväistä Outdooroffice BarCamp -tapahtumaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa jaetaan eurooppalaisia kokemuksia töiden siirtämisestä ulko- ja luontoympäristöihin mielenkiintoisten alustusten ja työpajojen avulla. Suomesta mukana Meijän polku sekä #luontotyöpäivä ja #työmatkarönsyily.
Meijän metsät -työpajat
Millä tavalla luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voi hyödyntää omassa työssä, harrastuksissa, alueellisen matkailun edistämisessä, kunnan veto-, pito-, ja elinvoiman edistäjänä sekä keskisuomalaisen identiteetin rakentajana?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia syyskuussa viidessä eri puolilla Keski-Suomea järjestettävässä Meijän metsät -työpajailtapäivissä, joissa ”retkeillään” keskisuomalaisen lähiluonnon ja reitistöjen moniin mahdollisuuksiin. Ilmoittaudu mukaan:
Ajankohtainen Kaupunkien luontoforumi järjestetään Tampereella 11.9. Mielenkiintoisen seminaaripäivän Kaupunkiluonto ja ihmisen hyvinvointi -osiossa mukana Meijän polun Janne Laitinen (Jamk).
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu
Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään neljännen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä, lähiluonnosta ja lähimetsistä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.
Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 8.9.2024 saakka.
Keski-Suomen reitistöviikko 16.–22.9.
Keski-Suomen reitistöviikolla juhlistetaan taas keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen lukemattomia mahdollisuuksia aktiivisen liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tervetuloa mukaan liikkumaan ja nauttimaan keskisuomalaisille reitistöille!
World Wide Wander -tapahtumapäivä 27.9.
Syyskuun 27. päivä pääsee rönsyilemään, tai vaeltelemaan, omaan elinympäristöönsä osana kansainvälistä World Wide Wander-tapahtumapäivää! Tapahtumapäivän ajatuksena on vaellella omassa kotiympäristössään uusia reittejä pitkin, ja yllättyä sekä inspiroitua oman kotiseudun monista mahdollisuuksista. Meijän polku kutsuu kaikki suomalaiset mukaan rönsyilemään!
Vuosikellon syksy
Hyvinvointiklassikkomme, Vuosikellon, syksyiset liikunta- ja hyvinvointihaasteet kutsuvat sinut luonnon ja hyvinvoinnin äärelle. Syyskaudelle on tarjolla lisääntynyttä luonnossa liikkumisen ja oleskelun aikaa, terveyttä edistävää saunomista sekä aina hyödyllistä tasapainoharjoittelua. Syksy on myös oivaa aikaa aloittaa Miljoonan askeleen haaste, jossa jokainen askel vie sinut lähemmäksi parempivointista talvea ja kevättä.
SOIMA – Soivat maisemat -hankkeen luontoretket hankkeeseen osallistuneiden senioreiden ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tarjosivat mahdollisuuden syvempään kohtaamiseen, pysähtymiseen ja virkistymiseen. Luonto osana hyvinvointia ja senioreita osallistava taiteen luominen tuntui merkitykselliseltä. Toimin hankkeessa mm. luontoäänien nauhoittajana ja säveltä-sanoittajana sekä osallistuin yhteisille luontoretkille.
Heidi Ilves äänityskaluston kanssa Soiman kevätretkellä Jyväskylän Haukanniemessä. Kuva Juho Jäppinen.
Alkukyselyn, retkillä osallistuneiden kanssa käytyjen keskustelujen ja osallistujien retkillä ottamien valokuvien avulla kävi ilmi, että moni koki mieleisiksi ranta-maisemat, kukkaniityt, koivikot sekä lintujen ja veden äänet. Retkien jälkeen kunkin hankkeeseen osallistuneen asiantuntijan työpöydällä olikin runsaasti tärkeitä kohtaamisia, hetkiä, muistoja, valokuvia, videoita ja nauhoitettuja luonnon äänimaisemia. Retkien ja luonnon äänimaisemien taltioinnin jälkeen myös minun oli tarkoitus säveltää näyttelyyn laulu, jossa pyrin ottamaan huomioon sekä mainitut osallistujien mieltymykset luonnon äänimaisemista, retkikokemukseni että musiikillisen estetiikkani. Minulla oli myös mahdollisuus osallistua Juha Kujanpään musiikin luomisprosessiin laulajan ja sanoittajan roolissa, yhä osallistujien ja luonnon tarjoamat näkökulmat ja äänimaisemat huomioiden.
Retkien jälkeen alkoi Jamkin Musiikin asiantuntijoiden erityinen työvaihe: Sami Lehto käsitteli studiossaan keräämiämme luonnon äänimaisemia sekä miksasi minun ja Juha Kujanpään yhdessä ja erikseen luomaa musiikkia. Haastavinta oli varmaankin saada taltioitua ja muokattua sellaisia äänimaisemia, joissa ei kuuluisi autojen jylinää. Yhteistyössä oli kuitenkin voimaa, taitoa, vuoropuhelua ja joustavuutta. Yhdessä saimme paljon materiaalia aikaan; luonto tarjosi yhteistyölle mainion lähtökohdan ja puitteet. Sävellykset ja yhteistyö ikään kuin hengittivät yhteen rytmiin metsän ja luonnon tarjoamien äänimaisemien ja retkimuistojen kanssa. Retkien suoma rauhaisa ja syvälle luotaava mielenmaisema säilyi sävellyksiä työstäessä.
Säveltämäni kappaleen sanoitus syntyi istahtaessa retkellä rantaan ja kirjoittaessa sen, mitä luonnossa senioreiden kanssa kävely ja rauhoittuminen nosti esiin. Sanoitus sopi tunnelmaltaan ja syntyhetkeltään kahteen luonnon äänimaisemaan lintujen lauluineen, jotka toimivatkin prosessin ajan inspiraationa sekä säveltämiselle että improvisoinnille ja näiden väliselle vuoropuhelulle. Hain sävellykseltä nimenomaan vuoropuhelua luonnon äänimaiseman kanssa, ja tuo vuoropuhelu tuntui ja vaikutti valintoihin läpi säveltämisen, sanoittamisen ja osin ääniteknisten työvaiheiden. Olen tosin aiemmin säveltänyt akustisille instrumenteille, joten musiikin työstäminen pääosin ohjelmoimalla ja itseäni nauhoittamalla oli minulle uuden oppimisen mahdollisuus. Onneksi ihminen oppii läpi elämän.
Jo säveltämisen alkumetreillä lähetin sanoitukseni Juho Jäppiselle, joka alkoi visioimaan sen pohjalta videota retkillä kuvaamastaan materiaalista. Nähdessäni Juhon lopullisen videon yhdistettynä säveltämääni ja Samin miksaamaan musiikkiin ja lintujen laulun täyteisiin äänimaisemiin, tuli näkyväksi se, joka oli koko työprosessin ajan ollut aavistettavissa: luonnossa ihmisen on helppo olla itsensä, totta toiveineen ja tarpeineen. Luonto mahdollistaa syvää vuoropuhelua itsensä ja muiden kanssa. Luonnossa kulkiessaan ihmisen on helppo olla totta, läpinäkyvä, osa jotain, pieni, heikko ja vahva. Luonnossa asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Luonto halaa ihmistä missä vain elämäntilanteessa saaden sydämen kuuntelemaan ja myöntämään jotain rehellistä. Laulun mittainen matka senioreiden ja itseni kohtaamisesta poluilla oli valmis:
Kaipasin vapautta, hiljaisuutta, voimaa. Jotain muuta kuin arkeni, itseni, kivut.
Löysin polun metsään, joille, soille ja vaarojen rinteille. Löysin rantakoivikkoon, sun kanssa uudelleen.
Taivuin, vaivuin kuuntelemaan tuulta, vettä, sinuakin, hiipuvia voimiani ilman pelkoa.
Löysin polun metsään, joille, soille ja vaarojen rinteille. Löysin rantakoivikkoon, sun kanssa uudelleen.
Millä tavalla luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voi hyödyntää omassa työssä, harrastuksissa, alueellisen matkailun edistämisessä, kunnan veto-, pito-, ja elinvoiman edistäjänä sekä keskisuomalaisen identiteetin rakentajana?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia syyskuussa viidessä eri puolilla Keski-Suomea järjestettävässä Meijän metsät -työpajailtapäivässä, joissa ”retkeillään” keskisuomalaisen lähiluonnon ja reitistöjen moniin mahdollisuuksiin.
Meijän metsät -mallissa tunnistetut luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyt, sekä alueellisen kehittämisen ja liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet tuodaan kuntatasolle kattavasti eri käyttäjäryhmät ja -segmentit huomioiden. Työpajoihin toivotaan mukaan laaja-alaisesti toimijoita eri sektoreilta terveydenhuollosta koulutukseen, matkailusta urheiluseuroihin, järjestöihin sekä villeihin ja vapaisiin yksilöihin.
Työpajat sisältävät sekä teoriaosuuden, että koulutuspaikan lähiluonnossa toteutettavan luontoretken. Työpajoja järjestetään kaikkiaan viisi eri puolilla Keski-Suomea, ja ne kestävät reilun kolme tuntia (12:00-15:30), sisältäen kahvitarjoilun. Kuhunkin työpajaan mahtuu mukaan 25 ennakkoilmoittautunutta. Työpajat ovat maksuttomia osallistujille.
Ohjelma
klo 12-13 Meijän metsät – keskisuomalaisen luonnon monet mahdollisuudet
klo 13-14 Lähiluonto – keskisuomalaisten terveysmetsä
klo 14–14:30 Kahvit – elinvoimaa ja vetovoimaa
klo 14:30-15:30 Meijän metsät palveluna – hyvinvointia ja kumppanuutta
Meijän metsät on Meijän polun aloite, jota kehitetään osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta, IkiOma Ikä ry.
Kohden keskisuomalaista luontoa
Alle on kerätty muutamia vinkkejä keskisuomalaisen luonnon näkyvyyden lisäämiseen ja osallistamiseen.
Keski-Suomen reitistöviikko järjestetään 16.–22.9.2024. Reitistöviikon ideana on nostaa keskisuomalaiset reitistöt ja laajemmin luonnossa liikkuminen laajemman yleisön tietoisuuteen. Keski-Suomen reitistöviikkoa on vietetty vuodesta 2020 lähtien.
Luontotyöpäiväviikkoa vietetään vuosittain toukokuun viimeisellä viikolla. Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt kampanja vie suomalaista työtä kohden luontoympäristöjä. Luontotyöpäiviä ja työmatkarönsyilyä voi kuitenkin harrastaa vuoden jokaisena työpäivänä. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena -webinaari 27.8.
Luonto ja terveys -tutkimusverkosto ja Luontolähete-hanke järjestävät elokuussa yhteisen webinaarin teemalla Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Webinaari järjestetään 27.8. klo 10–11:30. Keskisuomalaisen terveysmetsän polkua webinaarissa esittelee Meijän polun viestijä, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Ohjelma ja puhujat 10.00 Luonto ja terveys -verkoston alkusanat, Maija Lipponen, tutkija, Luke 10.05 Mitä on terveysmetsätoiminta? Adela Pajunen, biologi, Luonnontie 10.20 Kommenttipuheenvuoro terveysmetsätoiminnasta Keski-Suomessa, Juho Jäppinen, fysioterapeutti, Meijän polku 10.30 Kenelle luontolähete? Sipoon terveysmetsähankkeen vaikutukset osallistujien hyvinvointiin, Annika Kolster, yleislääketieteen erikoislääkäri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, väitöstutkija Helsingin Yliopisto 10.45 Kajaanin sairaalanrinteen terveysmetsän toteutus ja käyttö, Maija Lipponen, tutkija, Luke sekä Hanna Pasula, hortonomi, Kajaanin kaupunki 11.05 Terveysmetsän hyödyntäminen kuntoutuksessa/terapiassa, Hanna Huttunen, toimintaterapeutti, Kainuun hyvinvointialue 11.15-11.30 Kysymyksiä ja keskustelu
Webinaarin kohderyhminä ovat Luonto ja terveys -aihepiirin käytännön toimijat kunnissa ja hyvinvointialueilla, sekä tutkijat. Webinaarissa kuullaan puheenvuoroja terveysmetsiin liittyvästä tutkimuksesta sekä siitä, miten aiheen tutkimustietoa on sovellettu käytännön toimintaan eri paikkakunnilla.
Luontopysäkkien pääkartta on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2024 käyttöön otettuja linjastouudistuksia. Merkittävimpänä muutoksena ovat Linkin uudet super-Linkit, joiden linjoilla liikenne lisääntyy huomattavasti aiempaan verrattuna. Luontopysäkkien hengessä tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että Jyväskylän lähiluontokohteisiin pääsee aiempaa helpommin ja Super-Linkkien linjoilla kyyti lähiluontoon ja sieltä pois on aina juuri nurkan takana.
Uuteen karttaan on merkitty myös sinisissä ympäristöissä kulkevia helposti kuljettavia reitistöjä, joihin myös pääsee kätevästi Linkillä.
Lähtekäähän Linkillä lähiluontoon!
Myös yksittäisiä linjakohtaisia karttoja ollaan päivittämässä, ja ne lisätään Luontopysäkkien sivuille valmistuessaan.
Hämeenlinnan kaupungin väki viettää Luontotyöpäiväviikkoa bingoillen. Luontotyöpäiväviikon iloa jakaakseen myös muille organisaatioille bingosta toteutettiin myös yleinen versio kaikkien käyttöön. Luontotyöpäiväviikon bingon voi tulostaa tästä. Ja sitten vain rakseja keräilemään!
Hämeenlinnan kaupungin Luontotyöpäiväviikon bingon on suunnitellut Jaana Santanen.
Jos haluatte inspiroida muitakin osallistumaan, jakakaa luontotyöpäivähetkiäsi somessa: #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday. Hyviä luontotyöhetkiä!
