Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen tiimoilta on julkaistu Oppimisympäristö-opas, jossa on lähdetty tutkailemaan mahdollisuuksia ja syitä lähteä siirtämään oppitunteja kohden luonnollisempia ympäristöjä.
Luonnon ja sen monimuotoisuuden merkitys hyvinvoinnillemme ja terveydellemme, sekä luontoympäristöjen ja liikkumisen merkitys oppimiselle korostuvat ajassamme, jossa luonnon monimuotoisuus vähenee ja meidän ihmisten aktiivinen liikkuminen on yhä satunnaisempaa. Molempiin näihin jättimäisiin haasteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa suhteellisen helpoin keinoin, ja ne keinot löytyvät koulujemme lähiympäristöstä.
Muutoksen täytyy lähteä liikkeelle meistä aikuisista, ja sen tulee koskettaa koko yhteiskuntaa. Koulujen osalta se voi lähteä liikkeelle uusien oppimisympäristöjen löytämisen ja käyttöönoton kautta. Ja tämän muutoksen aikaansaamiseksi Oppimisympäristö-opas antaa käytännön vinkkejä ja ideoita. Miltä kuulostaisi vaikkapa nurmikkojen villiinnyttäminen, harmaiden alueiden viherryttäminen tai yhdeksänvuotissuunnitelma koululle? Nämä ja muita ideoita löydät oppaasta.
Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke toteutettiin Jyväskylän steinerkoululla. Hankkeen toteutukseen osallistui Katri Willmanin kanssa Meijän poluilta Juho Jäppinen ja Johanna Huovila.
Vuoden viimeiset päiväkodeilla toteutetut Meijän luonto -ulkoilmatyöpajat keskittyivät monimuotoisen luonnon tutkimiseen syksyisessä säässä. Kävimme lasten kanssa monia mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä monimuotoinen luonto heille tarkoittaa ja miten voisimme toimia sen säilyttämiseksi.
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa koko maailmassa, ja me ihmiset olemme siitä täysin riippuvaisia: saamme ruokaa ja puhdasta juomavettä, sekä voimme hengittää puhdasta ilmaa. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvalla köyhtymisellä on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisten hyvinvointiin. Köyhtymisen taustalla on tutkittu olevan viisi välitöntä aiheuttajaa: ilmastonmuutos, saastuminen, haitalliset vieraslajit, muutokset maan ja meren käytössä sekä niiden liiallinen hyödyntäminen. Ihmisten toiminnan vuoksi maailman luonnonvaraisten kasviston ja eläimistön määrä on pienentynyt 60 prosenttia. (Euroopan komissio 2022.) Luontoa hävitetään maatalouden, teiden, asutuksen ja muun rakennetun ympäristön tieltä. Myös salametsästys ja ylikalastus ajavat lajeja sukupuuton partaalle. (WWF 2022.) On siis selvää, että toiminnallamme on ikäviä seurauksia. Euroopan tasolla luonnon monimuotoisuutta yritetään elvyttää EU:n biodiversiteettistrategialla, jonka tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi. Tämä edellyttää koko maailmalta kunnianhimoista suhtautumista luonnon ennallistamiseen. (Euroopan komissio 2020.)
Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia.
Edellä mainittujen suojelutoimien lisäksi tarvitsemme ymmärryksen lisäämistä luonnon monimuotoisuudesta. Hyvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt runsaine kasvi- ja eläinlajeineen ovat kaiken elämän edellytys, ja on tärkeää muistaa, että jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Näitä asioita lähdimme yhdessä pohtimaan myös viimeisissä työpajoissa. Yksi työpajan tehtävistä eteni niin, että lähiluontoon piilotettiin erilaisia lajikortteja, joita lapset saivat lähteä etsimään parin kanssa. Kaikkien lajikorttien löydyttyä kävimme keskustelua eri lajien kotipaikoista ja ravinnosta. Lisäksi katsoimme kuvia luonnontilaisesta metsästä, ihmisen muokkaamasta metsästä sekä talousmetsästä. Pohdimme muun muassa sitä, mitä kävisi, jos luonnosta häviäisi erilaiset sienet ja ötökät. Mietimme, viihtyykö metsiemme villieläimet talousmetsässä, ja kuinka monelle lajille luonnontilainen vanha metsä toimii kotina. Entä jos ei olisi mehiläisiä ja kimalaisia, mistä saisimme esimerkiksi mustikoita? Ja mitä voisimme kaupungissa tehdä toisin, jotta se palvelisi myös muita lajeja kuin ihmisiä? Nämä ovat kysymyksiä, joita meidän jokaisen olisi hyvä pohtia.
Työpajojen jälkeen oloni tuntui aiheesta huolimatta toiveikkaalta. Ilokseni kuulin, että monet lapsista olivat rakentaneet linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja sekä huolehtineet talvehtiville siileille risu- ja lehtikasoja. Yhteinen keskustelu ja asioiden pohtiminen herätti lapset miettimään erilaisia mahdollisuuksia monimuotoisen luonnon ylläpitämiseksi. Heidän mielikuvituksensa toi ikimetsät kaupunkeihin, linnuilla ja hyönteisillä oli paljon koteja, ja pölyttäjät kulkivat kukkateitä pitkin ympäri kaupunkia. Ei hassumman kuuloista.
Johanna Huovila Projektityöntekijä Hyvinvointiyksikkö Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Johanna Huovila aloittaa marraskuussa Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia tapoja havainnoida ja käyttää lähiluontoa osana kouluopintoja. Hänen aiemmat Meijän luonto -aiehiset blogit löytyvät Meijän polun blogeista.
Lähteet
Euroopan komissio (2020) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia. Luonto takaisin osaksi elämäämme. resource.html (europa.eu)
Meijän luonto -hanke ja Meijän polku haastaa kaikki Suomen päiväkodit luontoon nauttimaan Luontotyöpäivästä perjantaina 20.5.!
Pohja luontosuhteelle rakentuu jo varhain lapsuudessa. Usein ajatellaan, että luontosuhteen vaaliminen on jotain isoa, ja vaatii todellista ”metsäytymistä”, mutta yhteyden voi kokea myös omalla pihalla tai esimerkiksi lähirannalla. Luontosuhteen ylläpitäminen on tärkeää, että voimme nauttia luonnon terveysvaikutuksista. Lähiluonto voi tarjota luontokokemuksia, jotka jäävät pysyvästi mieleen. Siksi onkin tärkeää, että luontoretkiä järjestetään säännöllisesti, sillä ne mahdollistavat luonnon tutkimisen sekä ihmettelyn ajan kanssa. Luonnossa ollessa päiviin saadaan myös huomaamatta lisää liikuntaa, pedagogisista tavoitteista tinkimättä.
Turun ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja liikunnan integraation YAMK-tutkinnossa toteutettu kehittämisprojekti Luontoaskel taaperon tahdissa – Luontosuhteen vahvistaminen perhekeskuskontekstissa selvitti, miten liikunta, luonnossa vietetty aika ja uni vaikuttavat taaperoikäisen kehitykseen. Työn tavoitteena oli lisätä perheiden, perheohjaajien ja terveydenhoitajien ymmärrystä taaperoikäisen lapsen kehityksestä sekä luontokontaktien, fyysisen aktiivisuuden ja unen vaikutuksista pienen lapsen hyvinvointiin. Tavoitteena oli myös kehittää uudenlaista tapaa lähestyä pikkulapsiperheiden arjen haasteita neuvolassa sekä perheneuvonnassa.
Taaperoikä on merkittävä vaihe fyysisen ja motorisen kehityksen, tunnesäätelytaitojen ja oppimisen kannalta ja fyysisellä aktiivisuudella näitten kehittymistä voidaan tukea. Tähän kun lisätään luontoelementit, ollaan jo hyvällä polulla! Taaperoikäisen kehitys on hyvin kokonaisvaltaista ja kaikki aistit ovat jatkuvasti valppaina. Mikä olisikaan siis parempi paikka mahdollistaa taaperolle monipuolisia ärsykkeitä kuin luonnossa liikkuminen?
Luontoaskel perhekeskuskontekstissa
Muuramen kunnassa taaperoiden luontosuhteen vahvistaminen on otettu huomioon osana Liikkuva Muurame-strategiaa. Luontoaskel taaperon tahdissa – Luontosuhteen vahvistaminen perhekeskuskontekstissa-kehittämisprojektissa neuvolan ja perhetyön välille kehitettiin Luontoaskel-lähetemalli. Sen tavoitteena on ottaa taaperoikäisten perheissä ulkoilua ja luonnossa oleilua aktiivisemmin puheeksi ja pohtia, voisiko ulkoilua ja luontokontakteja lisätä arkeen ja näiden avulla vaikuttaa taaperoperheissä yleisiin haasteisiin kuten vuorovaikutuspulmiin, uniongelmiin ja tahtoikäisen tunteenpurkauksiin. Kehittämistä tehtiin yhteistyössä neuvolan ja TOIVO-perheohjauksen kanssa. Menetelminä käytettiin palvelumuotoilusta tuttuja asiakasprofiilin ja empatiakartan luomista sekä palvelupolun pohtimista, jotta pystyttiin asettumaan asiakasperheen rooliin. Terveydenhoitajille ja perheohjaajille jaettiin tietoa kehittämisprojektissa tehdyn kirjallisuuskatsauksen pohjalta unen ja fyysisen aktiivisuuden sekä ruutuajan vaikutuksista taaperoikäisen kehitykselle.
Luontoaskel-toimintamalli käsittää neuvolan ja perheohjauksen uuden näkökulman ja lähetemallin lisäksi neuvolan verkkosivuille kootun Luontoaskel taaperon tahdissa-tietosivun perheille. Sivustolle on kerätty tutkittua tietoa taaperon unen ja liikkumisen vaikutuksista taaperon kehitykselle, vinkkejä miten ja missä voi Muuramen alueella taaperon kanssa liikkua luonnossa sekä linkkilista, josta löytyy tukea ja neuvoja taaperon kehityksen tueksi. Muuramelaisia taaperoikäisten lasten vanhempia oli mukana ideoimassa luontosuhteen vahvistamiseen liittyviä aktiviteetteja. Kehittämisprojekti tuo näkyväksi eri toimijoiden yhteisen tavoitteen: tukea perheitä ja vahvistaa fyysistä aktiivisuutta jo varhaisista vuosista alkaen.
Luontoaskel-lähetemalli antaa vinkkejä erilaisista ulkoiluaktiviteeteista eri vuodenaikoina. Lisäksi tietoa löytyy esimerksi Muuramen lähialueen luontokohteista.
Taaperon askel pihalle tuo hyvinvointia ja tukee kehitystä
Luonto on lähes kaikkien saavutettavissa. Metsät, niityt ja rantakalliot tuovat rajattomat mahdollisuudet taaperon tutkimusmatkoille ja urbaaneimmistakin ympäristöistä löytyy runsaasti mahdollisuuksia kokea luontoa. Luonto mahdollistaa tekemistä ympäri vuoden: keväiset purot, kesän puutarhatyöt, syksyiset marjastusretket ja talviset lumileikit ovat omiaan lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja luontokontakteja.
Taaperon karkeamotoriset taidot vahvistuvat epätasaisilla alustoilla liikkuessa; kantojen ja lumikasojen päälle kiivetessä tai kuusen oksien alle mönkiessä. Kodin fyysiseen aktiivisuuteen kannustava ilmapiiri tukee lapsen liikkumista ja etenkin ulkoilulla on todettu olevan merkitystä liikkumistaitojen kehittymiselle. Ulkoillessa vanhempien rooli ei näyttäydy yhtä rajoittavana kuin sisätiloissa toimittaessa ja jo 9kk ikäisenä ulkoilu tukee liikkumistaitojen kehittymistä. Taaperoikäisenä motoristen taitojen kehityksen tukeminen vahvistaa motorista kompetenssia myöhemmin lapsuudessa ja voidaan olettaa, että paremmat liikkumistaidot omaavan lapsen on mielekkäämpää olla fyysisesti aktiivinen ja näin oppia uusia taitoja helpommin myöhemmälläkin iällä. Ulkoilun on todettu myös lisäävän sosiaalisia taitoja leikki-iässä sekä monipuolistavan leikkejä.
Luonnossa liikkuminen ja oleskelu tukee monella tavalla lasten kasvua ja hyvinvointia. Kuvat Lotta Katajapuu-Rutanen.
Lapsen vastustuskyky lisääntyy, kun pienet sormet tutkivat hiekkaa ja poimivat marjoja suoraan metsästä. Luonnossa ja eläinten parissa enemmän aikaa viettävillä ihmisillä on pienempi riski mm. astmaan ja allergioihin. Luonnossa oleilu kohentaa mielialaa, laskee verenpainetta ja syketasoa ja fyysisen aktiivisuuden on todettu lisääntyvän. Fyysinen aktiivisuus puolestaan vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan sekä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Ulkona liikkuminen ja oleilu rytmittää päivää ja pidentää yöunta. Tutkimusten mukaan riittävä yhtäjaksoinen uni tukee taaperoikäisen kognitiivisten, sosioemotionaalisten sekä tunnesäätelytaitojen kehittymistä, kun taas ruutuaika lisää paikallaanoloa, voi lisätä uniongelmia ja haitata sosioemotionaalista kehitystä.
Pienten lasten kohdalla WHO suosittaa, ettei alle 2-vuotiailla olisi ruutuaikaa laisinkaan ja 2–3-vuotiailla korkeintaan 60 minuuttia vuorokaudessa. Kuitenkin 22,7 % puolitoistavuotiaista suomalaislapsista viettää ruudun ääressä yli tunnin. Tv:n ja muiden näyttöjen sinisen valon tiedetään vähentävän endogeenisen melatoniinin määrää ja näin ollen viivästävän nukahtamista. Myöhäinen ajankohta ja ruutuajan sisältö vaikuttavat nukahtamiseen. Kun nukahtaminen viivästyy, jää unen määrä usein lyhyemmäksi. Ruutuajan vaikutus unen laatuun on kytköksissä myös huonompaan ravitsemukseen, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymiseen ja ylipainon kehittymiseen.
Edellä todettuihin seikkoihin peilaten ulkoilu ja yhteisen ajan viettäminen olisi parempi vaihtoehto koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Meistä aikuisista varmasti moni tunnistaa itsessään seuraavan kierteen: uni jää syystä tai toisesta vähäiseksi, ulkoilu ja liikkuminen tuntuvat vaivalloisilta vaihtoehdoilta ja sohva, herkut ja TV-sarja houkuttelevat entistä enemmän. Huolehtikaamme siis myös omasta hyvinvoinnistamme, jotta jaksamme huolehtia jälkipolvestamme ja heidän oikeuksistaan terveeseen ja hyvinvoivaan tulevaisuuteen. Tehdään se yhdessä!
Meijän Keski-Suomi -hankkeen loppuraporttia varten otimme suurennuslasin alle myös Meijän polun sivustolla tapahtuvan liikenteen. Miksikö? Siksi, että Meijän polku toimi raportissa esimerkkinä monialaisesta uudenlaisesta toimintamallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla Keski-Suomessa ja Suomessa laajemminkin.
Mitä suurenuslasin alta sitten löytyi? Alla on listattu katselukertoja yksittäisiltä Meijän polun sivuilta, joilla on ollut yli 250 katselukertaa sivuston perustamisen (8/2018) jälkeen. Suurin osa sivuista on kuitenkin julkaistu viimeisen kahden vuoden aikana, eli katselukerrat on saavutettu hyvin eripituisissa ajanjaksoissa. Taulukossa ei näy Meijän polun pääsivua, jolla oli reilut 14 000 katselukertaa vuoden 2022 alkuun mennessä.
Yksittäinen, eniten katselukertoja kerännyt sivustokokonaisuus on Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistön keväällä 2021 Meijän polulle kokoama Lasten motoristen taitojen harjoittamisen sivusto (LMTH), jolla alasivuineen on ollut yli 10 000 katselukertaa. Samoihin lukemiin on päässyt myös liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen Vuosikello. Yksittäisistä blogeista eniten katselukertoja on kerännyt Juho Jäppisen kirjoittama Maastopyörällä kaupungin ympäri, joka on luettu 3 150 kertaa. Myös Luontopysäkit-sivusto ja Keski-Suomen reitistöviikko ovat tuoneet sivustolle runsaasti kävijöitä. Myös Terveysmetsä-aiheet ovat kiinnostaneet sivustolla kävijöitä.
Millaisia polkuja pitkin sivuille sitten päädytään? Meijän polun luonteen mukaisesti tietenkin useita erilaisia polkuja. Internetin hakukoneet edustavat kävijävirran kärkeä ja niiden kautta on Meijän polun sivustolla vierailtu yli 26 000 kertaa. Facebookin kautta kävijöitä on sivuille tullut 8 500. Muut yksittäiset reitit jäävät alle tuhanteen. Alle on listattu kävijäpolut, joista on tullut sivuille yli 25 käyntiä elokuun 2018 jälkeen.
Sivustolla käyntejä tulee muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sivustojen, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, OmaKS:n, Arkin ja Saarikan sivustojen kautta. Vierailuita tulee myös keskisuomalaisten kuntien sivustojen, kuten Jyväskylän, Viitasaaren, Pihtiputaan ja Uuraisten kautta. Meijän polun sivustoa käytetään myös osana korkeakoulujen kursseja. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Moodle-oppimisympäristön kautta vieraillaan säännöllisesti sivuillamme.
Meijän polun internetsivusto ei ole pelkkää kävijävirtaa, vaan sivusto toimii myös ohjausvälineenä tutkimuksen, hyvinvoinnin, terveyden ja luonnon ja sekä alueen kuntien sivustoille. Alla listattuna yli 20 kertaa klikatut linkit Meijän polun sisältöjen kautta.
Keväällä 2022 sivustollamme aukeaa taas uusi laajempi kokonaisuus, blogissamme julkaistaan useampi mielenkiintoinen teksti, Luontopysäkeille tulee päivityksiä ja Luontotyöpäivää vietetään 20.5. Tervetuloa tutustumaan näihin sekä moniin muihin sisältöihimme!
Syksy on parasta aikaa lähteä syysluontoon, toteaa vanha jyväskyläläinen sanonta. Kävimme testaamassa sanonnan paikkansapitävyyttä lähiluonnossa Jyväskylän Sippulanniemen luontopolulla ja kuntoradalla. Sanonta osoittautui varsin hyvin paikkansa pitäväksi.
Mitä syksyisestä luonnosta voi itselleen sitten kerätä? Monien luonnon suomienterveyshyötyjen ohella upean syksyisen luonnon visuaalisten antimien ohella kotiin vietäväksi saa aimo annoksen raitista syysilmaa, ulkoilun tuomaa hyvää oloa ja talvea ajatellen tuiki tärkeää tasapainon harjoittelua.
Tasapainoa metsistä
Metsäpolut tarjoavat kulkijoilleen erinomaisen tasapainoharjoittelumahdollisuuden. Kivien, juurien ja vaihtelevan maaston keskellä kulkeminen kehittää kuin huomaamatta monipuolisesti tasapainoa. Syksyllä toki saa olla hiukan varovainen mahdollisesti märkien ja liukkaiden juurakkojen ja kivien kanssa, mutta näiden kiertäminenkin onnistuu helposti ja toimii itsessään jo tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluna. Jos siis kaipaat tehostettua tasapainoharjoittelua, niin suunnaksi kannattaa ottaa lähimetsät.
Jos juurakkoiset polut tuntuvat alkuun liian haastavilta, niin samankaltaisia hyötyjä löytyy myös kuntopoluilta niiden joustavan pinnoitteen ja vaihtelevan maaston ansiosta. Voit myös ottaa kävelysauvat mukaan tuomaan tukea ja lisäämään koko keholle kohdistuvaa lihasharjoittelua ja lisäämään liikkumisen energiankulutusta.
Myös lapsille polut, kivet ja kannot tarjoilevat hienoja mahdollisuuksia kehittää motorisia perustaitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla. Perheen vapaapäivänä kannattaa siis suunnata kohden lähimetsien loputtomia seikkailuja. Eväät mukaan!
Metsäpoluilla liikkuminen kehittää kuin huomaamatta tasapainoa. Sippulanniemestäkin löytyy runsaasti kuvan kaltaista maastoa, jossa liikkujan tasapaino petraantuu vauhdikkaasti.
Monimuotoinen luonto tarjoaa monimuotoisia hyötyjä
Sippulanniemen alue tarjoaa kävijöilleen monimuotoisen luontokattauksen. Alueelta löytyy kuusikkoa, leppävaltaisia lehtoja, sekametsää ja männikköjä. Alueen keskeltä löytyy myös kaunis suoalue. Sippulanniemi ja suo sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Aikamoinen luontoaarre, ja helposti saavutettavissa.
Sippulanniemen luontopolun varrelta löytyy myös pitkospuita ja upeaa suoluontoa.
Saavutettava lähiluonto
Sippulanniemen alueelle pääsee helposti esimerkiksi Jyväskylän paikallisliikenteen linja-autoilla. Linja 18 on jo osa Luontopysäkkienkin tarjontaa. Alla olevan Luontopysäkkien kartan avulla voit lähteä suunnittelemaan omaa retkeäsi Sippulanniemen alueelle. Sippulanniemen luontoalueen laitamille pääsee myös Tikan suunnalta linja-autoilla numero 8, 15 ja 20. Alue on myös helposti saavutettavissa polkupyörällä ja lähialueiden asukkaille myös kävellen.
Linjalla nro 18 pääsee Sippulanniemen luontoalueen äärelle.
Vaikka osa meistä odottaa jo talven lumia (tai ehkä jo seuraavaa kesää…), niin odottaessa ei kannata istua sisällä, sillä odottavan aika on pitkä ja mieltä sekä kehoa vauhdikkaasti rapauttava. Vuosikellomme idean mukaisesti seuraavaan vuodenaikaan kannattaa valmistautua lisäämällä aktiviteetteja, joista on hyötyä tulevana vuodenaikana. Talvikautta lähestyttäessä on hyvä laittaa tasapainotaidot iskuun ja hakea viimeiset aistimuistot metsien tuoksuista ja väreistä säilöön pitkän talven varalta. Tämä onnistuu helposti lähimetsiemme poluilla.
Juho Jäppinen Meijän polku
Lasten motoriset taidot – uusi osio Meijän polulle!
Koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi Suomen koulut suljettiin maaliskuun puolivälissä, ja lapset ja nuoret siirtyivät etä- ja kotiopetukseen toistaiseksi. Tähän uudenlaiseen tilanteeseen reagointina Meijän polun internetsivuille on nyt koottu tietopaketti lasten motoristen taitojen harjoittamisesta. Sivuston on koonnut Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö.
Sivustolla kerrotaan erilaisten motoristen taitojen harjoittamisesta, ja annetaan vinkkejä, kuinka näitä tärkeitä taitoja voi harjoitella helposti arjessa sekä kotona, että kodin lähiympäristössä ja -luonnossa.
Lisäksi sivustolle on koottu linkkejä erilaisille aiheeseen vihkiytyneille sivuistoille ja harjoiteoppaisiin.
Sivuston tarkoituksena on antaa vinkkejä sekä vanhemmille, että myös etäopetusta järjestäville opettajille siitä kuinka lasten motorista oppimista voi tukea hyvin monin erilaisin keinoin. Parhaimmillaan motoristen taitojen oppiminen on kuin leikkiä konsanaan. Ja kuten Donna sivuilla toteaa, leikki onkin yksi parhaista tavoista oppia uusia taitoja.
Tervetuloa lasten motoristen taitojen maailmaan! Ja vaikka ei ole edes joulu, niin aikuinenkin voi innostua taas kuin lapsi leikkimään. Se olisi jopa toivottavaa.
Tähän sivulle olemme keränneet erilaisia sivustoja, joilta löytyy runsaasti tekemistä sekä ideoita lasten ja nuorten motoristen taitojen harjoitteluun niin kotosalla kuin kodin lähiympäristössäkin.
Sivusto tarjoaa runsaasti vinkkejä erilaisten liikuntasisältöjen opettamiseksi ja ohjeistamiseksi oppilaille. Näiden lisäksi vinkeissä on tarjolla erilaisia edistymisen seurannan välineitä esimerkiksi liikunnan arvioinnin tueksi.
Onko yhteisen tekemisen lista huvennut tyhjäksi? Etkö tiedä, mitä kivaa voisi keksiä? Käy kurkkaamassa Pikku kakkosen laatimat 100 ideaa – löydät varmasti jonkun, mitä ette ole vielä tehneet!
Miljoonan askeleen perhehaasteessa lähdemme yhdessä koko perheen voimin keräämään miljoonaa käveltyä askelta kuukaudessa! Helppoa vai vaikeaa!? Kokeillaan!!
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – kehon hahmotus
Kehon hahmotus on lapselle tärkeä taito, jotta hän hahmottaa oman kehonsa, sen eri osat ja niiden suhteen vallitsevaan ympäristöön. Hyvä kehon hahmottaminen luo itsevarmuutta –se helpottaa itsenäistä liikkumista yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa.
Lapsi harjoittaa ensimmäisenä oman kehon hahmotusta. Mutta onko kaverin vasen jalka helppo tunnistaa? Peilikuvakuvioilla saa kehon hahmotukseen uudenlaista haastetta.
Hyviä kehon hahmottamisen harjoitteita ovat esimerkiksi:
kehon osien nimeäminen ja niiden liikuttaminen
liikkumalla eri suuntiin (tilan hahmotus: liikun eteen, taakse, vasemmalle ja oikealle)
keskilinjan ylitys (harjoittelen kurottamaan oikealla kädellä vasemmalle, napsaistaan vasemmalla kädellä oikean korvan nupukasta kiinni jne.)
piirretään ja kirjoitetaan molemmilla käsillä! Harjoittaa hienomotoriikkaa ja antaa samalla aivonystyröille jumppaa!
hieronta: lapsi hieroo aikuista ja aikuinen lasta. Välineenä voi vaihdella tennispalloa, höyheniä, tai hieroa muuten vaan.
kirjoitusta keholla. Osaatko muotoilla kehollasi O-kirjaimen? Entä onnistuuko perheenä sanankirjoitus? Koko perhe voi osallistua kirjoittamaan jokaisen perheen jäsenen nimen yksi kerrallaan.
painiminen ja nujuaminen.
akrobatiaa!
Erilaiset leikit esimerkiksi vanhempien kanssa auttaa lasta hahmottamaan myös omaa kehoaan. Kuva D. Niemistö.
Lasten motoristen taitojen harjoittaminen – käsittelytaidot
Käsittelytaidot ovat koko vartalon taitoja, joiden avulla käsitellään esineitä, välineitä ja toista ihmistä. Karkeamotoriset taidot ovat kehon suurilla lihasryhmillä ja hienomotoriset pienillä lihasryhmillä tehtäviä taitoja. Monet pallopelit perustuvat käsittelytaitojen hyvälle hallinnalle. Koska monet pelit ja leikit sisältävät käsittelytaitoja, ne voivat tukea myös lapsen sosiaalistumista. Käsittelytaidot vaativat keholta esimerkiksi ympäristöstä tehtyjen havaintojen ja liikkeen yhdistämistä. Sen vuoksi ne jatkavat kehitystään harjoituksen myötä pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen asti.
Käsittelytaitoja voidaan muokata helpoiten erikokoisilla, -muotoisilla ja -painoisilla välineillä, joiden kautta teemme liikettä. Esimerkiksi voimme heittää pehmeää pilatespalloa tai pientä tennispalloa. Tennispallon kiinnisaaminen on pienemmälle lapselle paljon haastavampaa kuin pehmeän pilatespallon. Pehmeä pallo mahdollistaa tarttumapinnan.
ilmapalloilla leikkiminen
pallon syöttely (jalkapallo, tennispallo) kaverin kanssa
Pallon vieritys ja pompottaminen
Pallon kuljettaminen (erilaiset radat mahdollisia)
Pallon lyönti (erilaisilla mailoilla, esim. pesäpallo tai tennismaila)
jongleeraus
tikan heitto
Käpyjen, keppien ja kivien heittäminen (tarkkuus- ja pituusheitto)
Köyden veto
Helmien pujottelu
Saksilla leikkaaminen
Luonnon elementeistä, kuten kävyistä ja puiden lehdistä askartelu
Kengännauhojen solmiminen
Erilaiset pallopelit ovat erinomaisia ja hauskoja tapoja harjoitella käsittelytaitoja. Kuva E. Niemistö.
