Kategoria: Meijän kunta

Kävelykokoukset

Kävelykokoukset

Kävely parantaa aivojen verenkiertoa. Sitä kautta kävelyllä voidaan vaikuttaa positiivisesti ajattelunopeuteen, muistitoimintoihin ja tarkkaavaisuuteen. Kävelykokoukset voivat siis olla polku kokousten tulosten parantamiseen.

Vinkit ja linkit

Näin onnistut

  1. Tulevasta kävelykokouksesta kannattaa tiedottaa ennakkoon, jotta osallistujat osaavat valmistautua kokoukseen sopivin varustein. 
  2. Kokousreitin varrella voi pitää taukoja, jolloin voi tehdä käsitellyistä asioista muistiinpanoja. Asiat voi koota yhdessä myös kävelykokouksen päätteeksi.
  3. Suosi luontoreittejä, jos mahdollista.
  4. Kuuluvuutta voit parantaa applikaatioilla, jotka mahdollistavat ryhmäkeskustelut ympäristön melusta huolimatta.

Sovellusehdotuksia

Puhu, pidä yhteyttä, työskentele:
Skype (Android/IOS)
Teams (Android/IOS)
ZOOM (Android/IOS)

Tallenna ääntä, kuvaa, videoita ja kirjoita:
FiiNote (Android)

Lisää muistiinpanot kätevästi:
Evernote (Android/IOS)

Testaa sovellukset ennakkoon ennen kokouksen järjestämistä, jotta kokousarki sujuu mutkattomasti.

Olemme keränneet alle linkkejä, joiden avulla voit suunnitella sopivia kävelykokouspaikkoja ja -reittejä. Kokouksia voi pitää esimerkiksi luonnonpuistoissa, mutta lähin kävelykokouksen reitti lähtee lähimmältä ulko-ovelta. Käy ennen kokousta tutustumassa suunniteltuun reittiin, jotta matkan varrella ei tule yllätyksiä.

Keski-Suomen luontopolut

Hiljaiset alueet Keski-Suomessa

Jyväskylän alueen penkilliset kävelyreitit

Kehä vihreä (Jyväskylä)

Liiku ja harrasta Keski-Suomen maaseudulla

Lähteet:
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa
https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/kavely/kavelykokouskortti.pdf
Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Terveysmetsä Jämsän Gradian opiskeluterveydenhuollossa

Meijän polun ja KeHOn järjestämään Terveysmetsäopaskoulutukseen toukokuussa 2019 osallistunut Jämsän Gradian kouluterveydenhoitaja Johanna Lahti on työparinsa kanssa ottanut Terveysmetsäoppaan keinot käyttöön nuorten opiskeluterveydenhuollossa. Ja ensimmäiset tulokset ovat enemmän kuin lupaavia.

Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Olemme nyt syksyn aikana toteuttaneet yhdessä terveydenhoitaja Eveliina Lamminahon kanssa opiskelijaryhmille terveysmetsäretkiä, sekä yksittäisiä terveystarkastuksia kampuksemme lähimetsissä. Ja palaute sekä opiskelijoiden reaktiot retkien aikana ja jälkeen ovat olleet unohtumattomia.

Opiskelijat ovat löytäneet Terveysmetsäretkillä paljon yksityiskohtia, joissa on riittänyt ihmeteltävää ja juteltavaa. Kuvat Johanna Lahti.

– Meillä on paljon opiskelijoita, joille luonnossa liikkuminen on vierasta.  Vastaanottotilanteessa nuoren voi olla hankalaa avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioista, mutta luonnossa tehtyjen terveystarkastusten aikana he ovat avautuneet ja lähteneet keskustelemaan asioistaan aivan uudella tavalla. Olemme huomanneet, että vaikeistakin asioista on helpompi keskustella metsässä kävellen, tai maisemia katsellen.

– Vedimme esimerkiksi terveysmetsäretken ryhmälle, jossa aluksi oli muutama joiden oli hankalampaa lähteä harjoitteisiin mukaan. Pikkuhiljaa he olivat kuitenkin innokkaina osallistumassa ryhmän toimintaan ja tehtäviin. Jälkeenpäin palaute oli positiivista ja uusia mahdollisuuksia retkelle on jo kyselty ryhmäläisten toimesta. Terveydenhoitajan näkökulmasta tällaiset hetket ovat tärkeitä ja antavat paljon uskoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Retkillä on myös vaikutusta ryhmähengen luomisessa.

Myös omassa työhyvinvoinnissa on huomattu selkeä ero tavanomaiseen. – No tämäkin on toisaalta luonnollista, jos ajattelee istumista vastaanottohuoneessa koko päivän verrattuna siihen, että osan vastaanotoista voi tehdä luontoympäristössä raikkaassa ulkoilmassa kävellen. Ja koska myös asiakkaiden kokemukset ovat olleet niin hyviä, niin tästä on hyvä jatkaa.

Jämsässä on liikkeelle lähdetty opaskurssin jälkeen pienellä panostuksella ja retkillä tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi suurennuslasit ja retkipatjat ovat löytyneet terveydenhoitajilta omasta takaa. – Työnantajalta olemme saaneet aika vapaat kädet Terveysmetsäkäyntien ottamiseksi mukaan toimintaamme, kunhan lakisääteiset terveystarkastukset tulee tehtyä.

– Kokeilemme käytäntöä nyt tämän vuoden, mutta tällä hetkellä terveysmetsätoiminnan ottaminen mukaan arkeemme vaikuttaa hyvältä. Metsässä terveystarkastukset ollaan pystytty tekemään jopa nopeammin ja kaavakkeiden täyttäminenkin sujuu kannon päällä istuen hyvin.  Tarvittavat mittaukset yhdistetään lääkärin tarkastuksen yhteyteen.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku
Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Maastopyörällä kaupungin ympäri?

Jyväskylässä suunnitellaan kaupungin kiertävää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä

Jyväskylään ollaan suunnittelemassa kaupungin kiertävää, reilut kuusikymmentä kilometriä pitkää maastopyöräily- ja retkeilyreitistöä, joka pohjautuu pääasiassa jo olemassaolevaan polkuverkostoon. 

– Maastopyöräreitit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti Suomessa ja ulkomailla, ja näiden käyttäjämäärät ovat koko ajan kasvussa toteaa hanketta Jyväskylässä edistävä Jani Autio. – En ole kuitenkaan vastaavaan, koko kaupungin kiertävään reittiin törmännyt Suomessa, eikä maailmallakaan taida juuri vastaavia olla. 

Reitti koostuu pääasiassa jo olemassa olevista poluista. Kuvassa Jani Autio Köhniöjärven lähimetsissä.

Jyväskylällä olisi siis hieno mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Aika on tällaisille hankkeille otollista, sillä trendinä maailmalla on sellaisten liikuntamuotojen edistäminen, joihin ihmiset pääsevät helposti kotioveltaan ilman autoilua. Jyväskylässä suunnitellun reitin välittömässä läheisyydessä asuu käytännössä kaikki kaupungin keskustan ja lähialueiden asukkaat.

Vaikka kaikki eivät liiku pyörällä saatikka maastopyörällä, niin trendi esimerkiksi sähköpyörien vauhdikkaan lisääntymisen myötä on selkeästi kasvussa. Jo olemassa olevien pyöräilyreitistöjen ympärille maailmalla rakentuu myös erilaista harrastus-, kilpailu- ja matkailutoimintaa. Esimerkiksi Saksassa noin kymmenen prosenttia matkailusta on jo pyöräilymatkailua ja joillain kaupunkialueilla, kuten Berliinissä, luku nousee vieläkin korkeammaksi. Suomalaisetkin ovat lomamatkoillaan jo päässeet pyöräilymatkailun makuun tehdessään reissuja vuokra- ja lainapyörillä Keski-Euroopassa ja muualla maailmalla. 

Suunniteltu reitti kiertää kaupungin keskusta-alueen sekä useiden lähiöiden alueella. Kaupungin kiertäviä yhtenäisiä reittejä ei maailmalla juuri ole, joten Jyväskylän kierros olisi hieno avaus lähialuematkailun kehittämisessä. 

Reitistön toteutus vaatii jonkin verran raivaus- ja uudistustöitä sekä lyhyiden liityntäosuuksien tekemistä, jotta siitä saadaan yhtenäinen. Kulut ovat kuitenkin varsin kohtuulliset tällaisen kokoluokan liikunnan edistämishankeessa tarkasteltaessa sen piirissä olevien ihmisten määrää, sekä arvoa myös matkailun ja kaupungin tunnettavuuden kannalta.

Reitistön varrelle ollaan suunniteltu myös levähdypaikkoja, kuten laavuja, joissa voi nautiskella retkieväät luonnon helmassa. Tällaiseen reitistöön kun tulevaisuudessa yhdistetään esimerkiksi pyörän vuokraus- ja saunapalveluja, niin olemme merkittävän matkailullisen mahdollisuuden äärellä.

– Poluthan ovat myös esimerkiksi kävelijöiden ja polkujuoksijoiden käytössä, joten käyttäjäkunta on loppujen lopuksi hyvin laaja. Hyvin toteutetusta reitistöstä pääsisi nauttimaan kaikki, toteaa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen. – Lisäksi maastopyöräilymatkailun kehittämisessä Suomessa olisi paljon potentiaalia, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa vastaavia jokamiehenoikeuksia ei ole, ja asutusta on tiiviimmin. Suomesta voisi kehittyä hyvä maastopyöräilymatkailumaa suhteellisen pienellä panostuksella. Ja fatbaikkien myötä maastopyöräilykausi on venähtänyt ympärivuotiseksi, eli talvikaan ei enää rajoita reittien käyttöä, Tenhunen lisää.

Polut kulkevat hyvin vaihtelevissa maastoissa tarjoten rikkaan luontokokemuksen reitistön käyttäjille. Kuvassa Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen Väärämäessä. Oikeanpuoleinen kuva on Ampujien majan alueelta. Kuvat Jani Autio ja Teemu Tenhunen.

Reitistö kulkee muutamassa kohdassa vanhan Maakuntauran pohjaa, joten reittien laajentamismahdollisuudet tulevaisuudessa ovat mielenkiintoisia. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua Jyväskylästä pääsee kaikkialle Keski-Suomeen ja pidemmällekin luonnossa kulkevien pyöräily- ja retkeilyreittien kautta.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Lisätietoja reitistöstä:
Jani Autio
Jyväskylän maastopyörä- ja retkeilyreitti
jani.autio@jyvaskyla.fi
050-4728080/014-2663768

Iän vaikutus kehon toimintaan

Iän vaikutus kehon toimintaan

Alla olevaan kaavioon on kuvattu yksinkertaistettuna normaali ikään liittyvä kehon toimintojen heikentyminen. Täytyy kuitenkin huomioida, että jokaisella ihmisellä eri toimintojen heikentyminen alkaa eri ikäisenä ja erilaisella vauhdilla liittyen elintapoihin, perintö- ja ympäristötekijöihin ja moniin muihin muuttujiin. Karkeasti ajatellen kuitenkin muuttujat, kuten lihasvoima, kestävyyskunto ja luuston massa alkavat vähenemään kolmannen vuosikymmenen lopulla keskimäärin noin 1-2 prosenttia vuodessa. Naisilla vaihdevuodet nopeuttavat huomattavasti luuston massan vähenemistä, mitä ei ole merkitty erikseen kaavioon.

Kaavio näyttää lohduttomalta, mutta tilanne ei suinkaan ole lohduton. Päinvastoin, kuten seuraavasta kaaviosta pääsemme toteamaan.

Vihreällä viivalla kaavioon on merkitty malliksi vähän alle viisikymppisenä aloitettu monipuolinen liikunnallinen elämäntapa, joka käytännössä voi vaikuttaa positiivisesti kaikkiin muuttujiin. Osa muuttujista, kuten esimerkiksi lihasvoima voi hyvin suunnitellulla (ja ennen kaikkea toteutetulla) voimaharjoittelulla palata nuoruusvuosiesi tasolle. Jopa yli kahdeksankymppisillä on saatu huomattavia parannuksia lihasvoimaan voimaharjoittelun myötä. Myös tasapainoa, ketteryyttä ja ja muita muuttujia voi parantaa harjoittelemalla. Ja mahdollisesti paras uutinen on se, että liikunnan harjoittamisen alussa tulokset tulevat sitä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa olet ohjelmaa aloittaessa, eli parannukset voivat olla suuriakin ensimmäisten kuukausien aikana.

Punaisella viivalla kuvioon on merkitty esimerkkinä jonkin kroonisen sairauden ilmaantuminen. Tällainen voi olla esimerkiksi diabetes, nivelsairaus, tai vaikkapa vain merkittävä ylipaino, joka ei sinänsä ole sairaus, mutta sen vaikutukset ovat samankaltaisia sairauksien kanssa. Kroonisten sairauksien haasteena on niihin yleensä liittyvä ongelmien kierre. Tällaisessa kierteessä vaiva tai sairaus vaikeuttaa liikkumista, jolloin liikkuminen vähenee. Liikkumisen väheneminen heikentää yleiskuntoa ja usein tuo lisää elopainoa, joka taas hankaloittaa liikkumista. Liikkumisen väheneminen taas vaikuttaa negatiivisesti mielentilaan ja koettuun elämänlaatuun, jotka taasen vähentävät liikkumista. Kierre on valmiina.

Sinisellä viivalla kuvioon on kuitenkin merkitty taas positiivisia uutisia, eli elämäntapamuutoksilla, kuten liikunnan lisäämisellä ja ruokavaliomuutoksilla pystytään kuntoa ja elämänlaatua parantamaan usein huomattavastikin kroonisesta sairaudesta riippumatta ja kunto voi kohota selkeästi paremmaksi kuin liikuntaa harrastamattomalla perusterveellä henkilöllä.

Kannattaa siis lähteä liikkeelle kohden parempaa kuntoa ja olotilaa. Ne löytyvät jo pienenkin aktiivisuuden lisäämisen takaa.

Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolle on koottu helpoja testejä, joita voidaan tehdä esimerkiksi ryhmäliikuntatuntien tai kuntien hyvinvointipäivien yhteydessä. Sivustolta löytyy myös vinkkejä kuinka kutakin testitulosta voi lähteä parantamaan.

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Jalkaisin läpi Kanadan – The Great Trail

Kanadan läpi kulkevan vaellusreitin, The Great Trailin, ideointi käynnistyi vuonna 1992 pienen ja innokkaan ihmisryhmän toimesta. Ajatuksena oli luoda reitistö, joka mahdollistaisi jalan, pyörällä tai ratsain koko maan läpi kulkemisen. Sittemmin mukaan otettiin myös vesistöreittejä kanootein ja kajaakein kulkemalla ja viimeisenä lisäyksenä on reitin suunnittellussa ja toteutuksessa tullut mukaan talviset liikkumismuodot, kuten sukset, lumikengät ja moottorikelkat.

The Great Trail on kasvanut reilussa kahdessakymmennessäviidessä vuodessa 24 000 kilometriä reitistöjä sisältäväksi kokonaisuudeksi, joka laajenee ja kehittyy vuosi vuodelta.

Reitti kulkee Tyynenmeren rannalta Victorian kaupungista aina Atlantin rannikolle saakka. Matkan varrella pääsee nauttimaan Kanadasta monipuolisimmillaan ja on laskettu, että reitin varrella tai välittömässä läheisyydessä (30 min matkan päässä reitiltä) asuu kahdeksankymmentä prosenttia kanadalaisista eli lähes kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

The Great Trail kulkee suurkaupunkien, kuten Vancouver, keskustoissa sekä monipuolisen luonnon keskellä. Kuvat Juho Jäppinen.

Sijoitus tulevaisuuteen

The Great Trail on kerännyt rahoitusta yksityisiltä, yrityksiltä ja julkishallinnolta tähän mennessä yhteensä yli 83 miljoonaa dollaria (57 miljoonaa euroa). Suurin yksittäisen yksityisen sijoittajan lahjoittama summa on tähän mennessä ollut viisi miljoonaa dollaria. Yli viisisataatuhatta dollaria lahjoittaneiden määrä on myös huikeat yli kolmekymmentä tahoa. Heidän, ja muiden rahojaan lahjoittaneiden lähtökohtana on ollut mahdollistaa kansakuntaa yhdistävän, terveyttä ja yhteisöllisyyttä edistävän vihreän liikuntareitistön toteutus nykyisille ja tuleville sukupolville. Raha ei toki ole ainoa keino osallistua yhteisen hankkeen toteutukseen, vaan reittien parissa on kuluneiden vuosien aikana talkoillut ja työskennellyt tuhansia vapaaehtoisia kunnostaen ja ylläpitäen reitistöjä sekä järjestäen erilaisia kilpailuja ja tapahtumia reitin varrella.

Mukaan hankkeen toteutukseen on lähtenyt liittovaltion ja provinssien lisäksi kaupunkeja ja pienempiä kyläyhteisöjä suurella innolla. Kaikilla tasoilla nähdään yhteisen, koko kansakuntaa yhdistävän ja tulevaisuuden hyvinvointi- ja liikuntamahdollisuuksia parantavan kansainvälisesti kiinnostavan hankkeen positiiviset mahdollisuudet.

Reitistöt

Nykyiset noin 24 000 kilometriä erilaisia reittejä on luokiteltu neljään kategoriaan käytön selkeyttämiseksi. Näitä reittiluokitteluja ovat:

  • Viherväylät, jotka on suunniteltu mahdollistamaan yhden tai useamman moottorittoman liikkumismuodon (pyöräily, kävely, ratsastus) kesäkuukausina. Talvella osa reiteistä mahdollistaa esimerkiksi moottorikelkalla liikkumisen.
  • Tiepyöräilyreitit ovat joko päällystettyjä teitä tai hiekkateitä, joissa liikkujat noudattavat tien normaaleja ohjeita ja sääntöjä.
  • Keltaiset reitit ovat reittejä, jotka mahdollistavat myös motorisoiduilla kulkuneuvoilla, kuten mönkijöillä, liikkumisen
  • Siniset väylät ovat vesistöreittejä, joissa liikkumista säätelee normaalit vesiliikenneohjeistukset ja -säännöt.

Jaottelu on mahdollistanut pitkän reitistön suhteellisen vauhdikkaan toteutuksen. Tulevaisuuden visiona on kuitenkin, että kaikki reitit eriytyvät moottoriliikenteeltä erilllisiksi pelkästään kevyen liikenteen väyliksi tarkoitetuiksi reiteiksi. Painopiste on muuttunutkin nykyisin nimenomaan vihreiden ja sinisten reitistöjen toteutukseen.


Reitistöön ja sen historiaan pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilla.

Mallia Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen?

The Great Trailin kehitystä ja siihen liittyvää innostusta seuratessa ei voi kun ihmetellä, että miksei mittakaavoiltaan selkeästi kompaktimmassa ja helppokulkuisemmassa suomalaisympäristössä ole vastaavan kaltaista hanketta jo toteutettu.

Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä meillä Keski-Suomessa keskisuomalaisessa mittakaavassa vastaavanlaista reitistöä rakennettiin jo vuosikymmeniä ennen kanadalaisia. Pilke silmäkulmassa voi ajatella, että ehkäpä ajatus Great Trailistä on herännyt juuri keskisuomalaisissa erämaissa maakuntauraa samotessa. Ajatus on kutkuttava, mutta todennäköisesti tällä 1970- ja 80-luvuilla suuressa käytössä olleella yli 400 kilometrin mittaisella vaellus- ja hiihtoreitistöllä on taivaltanut yksi jos toinenkin pohjoisamerikkalainen matkailija. Tuolloin selkeä ja hyvin merkitty reitistö laavuineen ja kotineen on saanut varmasti monen matkailijan pohtimaan, miksei heillä ole tällaisia upeita mittavia reitistöjä käytössään…

1970- ja 80-lukujen Keski-Suomen vaellus- ja melontareitit olivat aikaansa edellä. Jopa vuosikymmeniä. Mutta erilaisten luontomatkailun muotojen ja -palveluiden kasvattaessa kysyntää maailmalla ja Suomessa tämä aikaansa edellä ollut reitistö olisi aika kunnostaa ja nostaa sille kuuluvaan arvoonsa.

1980-luvulla Keski-Suomen vaellusreiteillä saattoi viiden päivän vaelluksella ansaita itselleen Homenokka-arvonimen. Vuonna 2030, (jos ja) kun Keski-Suomen perinteiset ja uudet vaellusreitit on arvoisessaan kunnossa, niin Homenokka-nimen saattanee saada, jos Keski-Suomen asukas ei ole viiteen päivään päässyt näistä reiteistä nauttimaan.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Lisätietoa maakuntaurasta Upe Nykäsen Jalkaisin-blogista:
https://jalkaisin.fi/keski-suomen-maakuntaura

The Great Trailin nettisivut löytyvät osoitteesta: https://thegreattrail.ca
Kulkeeko terveysviesti perille?

Kulkeeko terveysviesti perille?

Julkisuus on tieteen perusperiaate. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu se, että tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa. Mitä sitten tarkoittaa “vastuullinen tiedeviestintä”?

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa runsaasti tutkimustietoa liittyen suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja julkaisut FinTerveys- ja FinSote-tutkimuksista ovat vapaasti saatavilla kaikille, jotka haluavat niitä tarkastella. Tietoa olisi siis saatavilla, mutta kulkeeko viesti perille? Jos tieto ei saavuta myös “tavallista” kansalaista, onko se silloin onnistunutta, taikka “vastuullista”? Mediaa eivät tieteen julkaisijat valitettavasti voi hallita, ja tiedotusvälineiden huomio keskittyykin usein siihen, mitä ne itse pitävät tärkeänä. Uutisia ei myydä monimutkaisilla ja ympäripyöreillä tilastoilla, vaan selkeillä toteamuksilla, jotka ovat helposti ymmärrettävissä.

Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Jos tieteelliset julkaisut suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta eivät löydä tietään tiedeyhteisön ulkopuolelle, niin muutosta on vaikea saada aikaan. Jotta kaupunki tai kunta voisi tukea asukkaitaan hyvinvoinnin parantamisessa, täytyy asian olla merkittävä myös asukkaille itselleen. Opiskelijana ja tulevana terveydenhuollon ammattilaisena haluaisin uskoa, että jos tutkimustiedon ja näyttöön perustuvien käytäntöjen popularisointiin nähtäisiin hieman enemmän vaivaa, voisi se lisätä hyvinvoinnin ja terveyden merkittävyyttä sekä yksilölle että koko yhteisölle. Visualisointi ja infografit ovat vain yksi lukuisista mahdollisista tavoista saada lisää näkyvyyttä kansanterveyttä ja hyvinvointia koskeville tilastoille. Podcastit, blogit ja muut sosiaalisen median applikaatiot ovat nykypäivää ja täynnä mahdollisuuksia tieteen viestintään.

Meijän Polku -hankkeen ja KSSHP:n terveyden edistämisen yksikön toiveesta kokosin Keski-Suomen ja keskisuomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa herättämään mielenkiintoa ja toimimaan keskustelun avaajana sekä ammattilaisten että maakunnan asukkaiden keskuudessa. Infografien tarkoituksena on havainnollistaa maakunnan sekä koko maan tämänhetkistä tilannetta fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja unen näkökulmista.

Merkittävä askel kohti terveempää ja hyvinvoivaa Keski-Suomea on se, että maakunnan asukkaat kokevat hyvinvointia koskevat asiat tärkeänä itselleen. Maakunta rakentuu asukkaistaan ja jos terveempi Keski-Suomi saadaan kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi, on se helpompi saavuttaa.

Erik Niemi
Fysioterapeuttiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Keski-Suomen Terveysmetsä

Keski-Suomen Terveysmetsä

Kohden Meijän metsiä!

Keväällä 2024 Meijän poluilla otetaan uusi hypähdys kohden luontoa, kun lähdemme kehittämään maakunnallista Meijän metsät -mallia, jonka tuloksia ja tuotoksia päästään Keski-Suomessa testaamaan ja jakamaan syksyllä 2024, ja muualla Suomessa tämän jälkeen. Meijän metsät -malli valittiin nimittäin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa, johon pääsi mukaan kahdeksan tiimiä eri puolilta Suomea kokeilemaan luonnon kannalta kestäviä elämäntapoja ja niiden levittämistä. 

Alla voi tutustua keskisuomalaisen terveysmetsän historiaan.

Mikä on Terveysmetsä?

Terveysmetsä on Sipoossa kehitetty toimintamalli luonnon tutkittujen hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintamalli kehitettiin osana metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaa (METSO). Toimintamallin keskiössä on sarja ohjattuja luontoretkiä, joiden tarkoitus on tukea osallistujien terveyttä ja hyvinvointia. Luontoretkien sarjan myötä osallistuja alkaa tiedostamaan luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia ja saa runsaasti vinkkejä niiden hyödyntämiseen omassa arjessaan. Lisäksi osallistuja tutustuu monipuolisesti oman lähiympäristönsä luontoon ja oppii arvostamaan luontoa. Tavoitteena on syventää luontoyhteyttä ja näin vahvistaa luonnon asemaa elämänhallinnan ja -ilon lähteenä.

Luonnon parantavia vaikutuksia on tutkittu paljon ja niistä on saatu hyviä tuloksia terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan luonnossa verenpaine, lihasjännitys ja stressihormonien määrä laskee, keskittymiskyky ja muisti paranevat ja kehon immuunijärjestelmä vahvistuu. Luonnossa myös ajatukset selkiytyvät ja luovuus kasvaa.

Lähiluonto on kaikille helposti saavutettavissa ympäri vuoden ja toimii keskisuomalaisen terveysmetsän kehtona.

Terveysmetsä Keski-Suomessa

Meijän polku edistää terveysmetsäteeman juurtumista osaksi terveyden edistämistä Keski-Suomessa. Olimme mukana YLEn Mennään metsään -kampanjassa syksyllä 2018 Leivonmäen kansallispuistossa. Keväällä 2019 Meijän polku järjesti Terveysmetsäluennon ja -opaskoulutuksen keskisuomalaisille, jotka yhdistävät omassa työssään luonnon ja terveyden edistämisen. Seuraava vaihe oli syksyllä 2020 Keski-Suomen reitistöviikolla pidetty keskisuomalaisen terveysmetsän Meijän Metsät -työpaja. Keski-Suomessa on 37 koulutettua terveysmetsäopasta ja kukin heistä edistää suomalaista metsäsuhdetta, ja planetaarista hyvinvointia. 

Terveysmetsäopaskoulutuksen käyneet ja Meijän Metsät -työpajassa oppeja syventäneet mahdollistavat moniaistillisia luontoelämyksiä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Koulutuksissa käytiin läpi terveysmetsäretkien suunnittelua, turvallisuusasioita, luonnon tutkittuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ja niistä kertomista, luonnontuntemuksen merkitystä, hyvinvointia tukevien luontokohteiden tunnistamista, terveysmetsäharjoitteita, sekä luontosuhteen syventämistä. Koulutukset antavat valmiudet suunnitella ja ohjata terveysmetsäretkiä erilaisille kohderyhmille. 

Yrityksiä, kuntia ja yhteisöjä, joissa toimii Keski-Suomen terveysmetsäopaskoulutuksen saaneita terveysmetsäoppaita.
Lähiluonto mahdollistaa paitsi luonnollisen monipuolisen liikkumisen, mutta myös levon ja oleilun.

Lähiluonnon merkitys korostuu ihmisen hyvinvoinnille

Suomalaisten suosituin harrastus on yhä kävelylenkkeily ja liikuntasuositusten mukaan jo kevytkin liikuskelu on terveyden kannalta hyödyllistä. Ja viheralueiden saavutettavuus lisää tutkitusti liikunnallista aktiivisuutta. Mikä olisikaan siis luonnollisempi paikka liikkumiseen kuin lähiluonto ja -metsät? Tätä ajatusta tukee myös se, että puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä lähimetsistä. Jokamiehenoikeudet takaavat vielä sen, että luonnossa liikkuminen on mahdollista lähes kaikkialla.

Meijän polulla Keski-Suomen terveysmetsistä liikkeelle lähtenyt polku on johdattanut useiden luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden saavutettavuutta edistävän idean kehittymiseen. Yksi näistä on Luontopysäkit -kokonaisuus, joka on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän seudun joukkoliikenteen (Linkki) kanssa. Jyväskylän Ladun kanssa toteutimme kesällä 2021 lapsiperheiden luontoliikkumista aktivoivan Tossu- ja tassupolun Ladun Majan lähimetsään. Vuodesta 2022 olemme olleet mukana Oivalluksia oppimisympäristöissä -projektissa sekä Soivat maisemat -projektissa, joissa ollaan lähdetty johdattelemaan koululaisia ja ikääntyneitä kohden lähiluontoa. Vuonna 2024 Meijän polun Meijän metsät -konsepti valittiin osaksi Sitra Lab -ohjelmaa.

Keski-Suomen reitistöviikko on Meijän polun käynnistämä, vuodesta 2020 asti vuosittain toteutettu tapahtumaviikko, jonka aikana keskisuomalaisia luontoreitistöjä ja monia luonnossa liikkumisen ja oleskelun mahdollisuuksia pidetään esillä. Luontotyöpäivä-teeman alla olemme lähteneet viemään myös suomalaista työtä kohden luonnon hyvinvointivaikutuksia.

Useat Meijän polun sosiaaliset innovaatiot ovat siirtyneet myös maakuntarajojen ulkopuolelle ja meille on ollut tärkeää mahdollistaa positiivista muutosta myös omaa maakuntaa laajemmin yhteiskunnassa. Meijän polun tavoite onkin saada ihmiset liikkumaan luonnossa ja ymmärtämään monimuotoisen luonnon tärkeyden myös ihmisen hyvinvoinnille.

Lokakuussa 2021 avattiin Meijän polulla Lähiluonto-sivusto, jolle on kerätty tietoa luonnon terveysvaikutuksista sekä keinoista lisätä lähiluonnon saavutettavuutta ja käyttöä.

Lisätietoja Keski-Suomen Terveysmetsä -konseptista
Janne Laitinen
janne.laitinen@jamk.fi

Lukuvinkkejä

Meijän kunta Kinnula

Meijän kunta Kinnula

Vuoden 2019 ensimmäisenä Meijän kuntana esittäytyy Kinnula! Luonnollisena vaihtoehtona tunnettu Kinnula tunnetaan myös kuvainnollisesti ’Keski-Suomen Lappina’. Luontoa ja kauniita maisemia siis riittää. Myös Salamajärven kensallispuisto sijaitsee osittain Kinnulan alueella. Retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen löytyy siis upeat puitteet.

Kinnulassa kevään erityisteemaksi on valittu lapsien ja lapsiperheiden hyvinvointi ja liikunta. Kevään mittaan tarjolla on monenlaista tapahtumaa, muun muassa Muumihiihtokoulu ja luistelua sekä Angry Brids go snow -tapahtuma 7.2. Nurmelan koululla ja 8.2. päiväkoti Silkkilinnassa. Lasten liikunnan lisäksi myös esimerkiksi päiväkodin henkilökunta osallistuu liikuntakampanjaan kevään ajan.

Terveys- ja hyvinvointiluennoista esimerkkinä professori Juhani Knuutin ajankohtainen luento ”Miksi harhaudumme terveysväitteiden viidakossa?” keskiviikkona 13.2.
Kuukauden kunta, lokakuu 2018: Pihtipudas

Kuukauden kunta, lokakuu 2018: Pihtipudas

Kuukauden kuntana on lokakuussa Pihtipudas, joka sijaitsee valtatie 4:n varrella ja on Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on tunnettu muun muassa Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja lentopallosta!

Kunnan suurimpia järviä ovat Kolima, Alvajärvi ja Muurasjärvi. Pihtiputaalla sijaitsee useita Natura-kohteita, kuten Multarinmeri – Harjuntakanen – Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo – Niittosuo, Suurisuo – Sepänsuo – Paanasenneva – Teerineva, ja Kivineva – Karhukangas ja Kolima.

Harjuntakasen alueen erämainen luonto tarjoaa monipuolisen maaston ympärivuotiseen retkeilyyn. Alueen vanhat metsät, avosuot ja kirkkaat järvet hellivät kehoa ja mieltä ja johdattavat kuin itsestään luonnolliseen läsnäolon tilaan. Muinaisrannat ja louhikkoiset merenpohjalaikut kertovat historiaa ajalta, jolloin eteläinen Suomi oli vielä veden alla. Luonnoltaan alue on sekoitus Järvi-Suomea ja Lappia. Tähän etelä loppuu ja pohjoinen alkaa.

Yhteistyö, yhteisöllisyys ja kerhotoiminta ovat tärkeitä Pihtiputaalla!

Lähde:
wikipedia.fi, Harjuntakasesta maailmankartalle-hankkeen sivut

 

Kuukauden kunta, syyskuu 2018: Konnevesi

Kuukauden kunta, syyskuu 2018: Konnevesi

Kuukauden kuntana on syyskuussa Konnevesi, joka on noin 2760 asukkaan kunta Keski-Suomessa, Savon rajamailla.

Kunnan pinta-alasta neljäsosa on vesistöjä. Konnevesi asettuukin nimikkojärvensä rantamille. Vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee vesistöosiltaan Konneveden alueella.

Vuoden 2012 alussa Konneveden kunta osti omistukseensa seitsemän luonnonkaunista ja kalaisaa koskea. Konneveden Seitsemän kosken koskireittiin kuuluvat Siikakoski, Taikinainen, Karinkoski, Kellankoski, Yläinen, Keskisenkoski ja Hannulankoski. Konneveden koskia kutsutaan usein perhokalastuksen paratiisiksi, ja ne ovat myös kansainvälisesti tunnetut ja arvostetut.

Konnevesi tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan muun muassa kuntosalilla, erilaisissa ohjatuissa ryhmissä, ulkopelikentillä, terapia-altaalla, hiihtoladuilla ja luonnossa. Seitsemän kosken koskireitti, luontopolut ja Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoavat luontoliikunnalle upeat puitteet, jotka soveltuvat muun muassa melontaan, kalastukseen, lintubongaukseen ja retkeilyyn.

Konneveden uusi koulukeskus otettiin käyttöön täydessä mitassaan syksyllä 2017. Terve talo -periaatteella rakennettu ja remontoitu rakennus palvelee kuntalaisia monin eri tavoin. Kuntalaisten vapaa-ajankäytössä on kaksi liikuntasalia ja kuntosali.

Koulukeskuksen läheisyydessä sijaitsevat myös päiväkoti, kirjasto, ja Nuorisotalo Kukkula. Kukkulalla pelaillaan, musisoidaan, kokataan, taiteillaan ja ollaan vaan kavereiden kanssa. Etsivä nuorisotyö ja Nuorten työpaja tukevat nuorta opintoihin ja työelämään.

Konnevesipäivät, Kotiseutumuseo, taidenäyttelyt, konsertit sekä yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja yhteisöjen kanssa järjestettävät tapahtumat, tarjoavat mielenruokaa pitkin vuotta.

Yhteystiedot
Yleistietoa
Yhteistyössä