Keski-Suomen reitistöviikko – Sivu 2

Reitistöviikon valokuvakisa etenee

Osana Keski-Suomen reitistöviikkoa järjestettävä Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu keräsi taas hienon määrän kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä, kun kisaan saapui 120 valokuvaa! Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsi näiden joukosta kymmenen suosikkiaan, jotka ovat nyt lähteneet Sanomalehti Keskisuomalaisen suuntaan. Keskisuomalaisen yleisöäänestys on avautunut, ja omaa suosikkiaan pääsee äänestämään täältä.

*Vuoden 2023 kuvia pääsee äänestämään Keskisuomalaisen sivuilla.*

Haluamme kiittää kaikki kuviaan lähettäneitä!

Muistakaa pitää kamerat mukana liikkuessanne Keski-Suomen reitistöillä. Reitistöviikon aikana somessa tunnuksilla #keskisuomi #reitistöviikko jaettuja kuvia jaamme Meijän polun somekanavissa eteenpäin. Ja kuvia kannattaa muutenkin retkiltä kerätä talteen, sillä ensi vuonna kisaillaan taas…

Hyvää reitistöviikkoa, ja nyt kohden reitistöjä ja sinisiä ympäristöjä!

Kohden sinisiä ympäristöjä!

Suomi on tuhansien järvien maa. Tai jos hiukan tarkempia halutaan olla, niin 168 000 yli 0,05 hehtaarin, eli vähintään 500 neliömetrin kokoisen järven maa.¹ Tähän kun lisätään lammet, joet, purot, suot ja muut kosteikot, niin voidaan ymmärtää, kuinka merkittävän sinisen hyvinvoinnin alkulähteillä saammekaan olla.

Siniset ympäristöt

Vesistöt ja niiden äärellä eläminen, oleskelu ja liikkuminen ovat suomalaisen hyvinvoinnin yksi tukijaloista. Suomalaisista 87 prosenttia pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä osana omaa elinympäristöä ja arkea.² Keskiverto suomalainen asuu noin 2,7 kilometrin päässä vesialueesta.³ Mutta esimerkiksi järvien läheisyyteen rakennettujen kaupunkien asukkaat asuvat usein huomattavasti lähempänä vesistöjä. Suomalaisten arjen luontoympäristöihin kuuluvat luonnollisena osana siis vesistöt, eli siniset ympäristöt.

Suuri osa suomalaisista asuu vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

Suomalaisten eniten luonnosta hakemia asioita Luonnonvarakeskuksen tekemän kyselyn mukaan ovat fyysisen kunnon ylläpito, stressistä palautuminen ja rentoutuminen, luonnon rauha ja hiljaisuus, oma aika ja rauha, sekä kauniit luonnon maisemat.⁴

Sinisten ympäristöjen terveys- ja hyvinvointihyödyt ovat pitkälti samoja kuin luonnon suomat terveys- ja hyvinvointihyödyt yleisestikin. Vesistöjen läheisyydessä liikkuessa ja oleskellessa usein mieliala kohenee ja stressi vähenee, ja ihmiset kokevat itsensä onnellisemmaksi. Vesistöjen äärellä ja äärelle liikuttaessa myös fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja sitä myöten liikkumisen tuomat terveyshyödyt myös. Vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia myös haltioitumiselle; esimerkiksi näin syksyllä aamu-usva järven yllä voi luoda taianomaisen maailman katselijan ympärille, ja tilaa haltioitumiselle. Ja maisemat, ne on vesistöjen antia parhaimmillaan. Laajempien vesialueiden äärellä ihminen saavuttaa myös jo varhaisihmisille kehittyneen turvallisuuden kokemuksen hänen ollessaan katseilta suojassa, mutta nähdessään itse pitkien matkojen päähän.

Useat upeat luontopolkumme liikkuvat vesistöjen äärellä.

Sinisten ympäristöjen suomat hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat alkaneet myös kiinnostamaan yhä enemmän niin meillä⁵ kuin maailmallakin⁶. Tietoa vesistöjen lähellä asumisen, oleskelun ja liikkumisesen terveyshyödyistä tulee jatkuvasti lisää, mutta tiedon siirto käytännön teoiksi on vielä sangen hidasta. Tästä syystä Keski-Suomessa lähdetään nyt tietoisesti kohden sinisiä ympäristöjä!

Keski-Suomen reitistöviikolla kohden sinistä hyvinvointia

16.-22.9. järjestettävän Keski-Suomen reitistöviikon teemana on Reitistöt vesistöjen äärelle. Lähdemme siis koko Keski-Suomen voimin kohden sinisiä ympäristöjä ja niiden suomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Ja sinisiä ympäristöjä Keski-Suomessa riittää. Meiltä löytyy muun muassa 3 700 yli hehtaarin kokoista järveä, upeita jokia ja koskia, laajoja soita ja jos jonkinlaista lampea, puroa ja noroa. Ja näiden luokse johtavia reitistöjä. Viikon mittaan voit esimerkiksi:

• vierailla mahdollisimman monessa lähialueen sinisessä ympäristössä (purot, lammet, joet, järvet, suot jne).
• ottaa tavoitteeksi vierailla vesistöjen äärellä jokaisena reitistöviikon päivänä.
• kiertää reitistöjä, jotka liikkuvat vesistöjen äärellä
• lähteä aamu- tai iltapäiväkahville vesistöjen äärelle
• käydä uimassa, soutelemassa tai kalalla luonnon vesissä
• käydä kuuntelemassa aaltojen liplatusta rantakivissä tai tuulen suhinaa kaislikossa. Ota tavoitteeksi myös käydä kuuntelemassa sateen ropinaa veden pinnalla
• vierailla alueen kansallispuistoissa vesistöjen äärellä
• käydä kuvaamassa upeita luontokohteitamme ja reitistöjämme. Jos innostut somettamaan kuvia, niin #keskisuomi ja #reitistöviikko -tunnisteet mukaan, niin jaamme kuvia eteenpäin.

Reitistöviikon kuluessa voit ottaa tavoitteeksi vaikkapa lähialueen koskilla vierailun.

Töitä ja opintoja kohden sinisiä ympäristöjä

Jotta luonnossa liikkuminen ei jäisi vain vapaa-ajalle, niin otetaan tavoitteeksi aktiivisesti hakeutua sinisiin ympäristöihin myös opiskelu- ja työmatkoilla ja työpäivien aikana. Vinkkejä töiden ulkoilutukseen saat enemmän Luontotyöpäivät-sivustolta, mutta alle koottu myös muutama vinkki:

• siirrä oppitunti tai opiskelupalaveri sinisiin ympäristöihin; luonnossa liikkuessa ja liikkuvaa vettä seuraillessa ajatukset juoksevat ja ideat pulppuavat
• pidä palaveri tai etäkokous sinisissä ympäristöissä (#luontotyöpäivä, #outdoorofficeday)
• kulje työ- ja opiskelumatkat vesistöjen kautta kulkevilla reitistöillä. Äläkä tyydy siihen tavanomaiseen reittiin, vaan lähde rohkeasti kohden uusia reitistöjä (#työmatkarönsyily)

Meijän polun Vesistöhaaste

Jos kaipaat pidempikestoista vesistöjen äärelle hakeutumista, niin voit aloittaa myös Meijän polun Vesistöhaasteen, jossa tavoitteena on oleskella ja liikkua vesistöjen äärellä mahdollisimman monta kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan. Vesistöhaastetta voi halutessaan toteuttaa kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen onkin luontevaa siirtyä valkeisiin ympäristöihin, ja lähteä nauttimaan vesistöympäristöistä vaikkapa suksien tai luistinten kera.

Ja sitten kohden sinisiä ympäristöjä. Reitistöt olkoot kanssanne!

Juho Jäppinen
Liikkumisen edistäjä, fysioterapeutti
Meijän polku

Kuvat Leivonmäen kansallispuistosta Rutalahdesta, Jyväsjärveltä, Joutsan Myllykoskelta sekä Laukaan Kuusaankoskelta. Kuvat Juho Jäppinen.

Kysely ikääntyvien luontosuhteesta

IkiOma ArkiLuonto -hanke on julkaissut kyselyn, jonka ajatuksena on nostaa esille ikääntyvien itsensä ääntä liittyen luonnon merkitykseen, luontoon lähtemiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä luontoon liittyvän tiedon saavutettavuuteen.

Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään ikääntyville suunnattua monipuolista hyvinvointia edistävää toimintaa. Kyselyn vastauksien avulla välitetään myös ikääntyvien ääntä eteenpäin muun muassa erilaisia luontokohteita ylläpitäville sekä ikääntyvien parissa toimiville tahoille.

Internetissä sijaitsevaan kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia. Lisätietoja kyselystä, ja itse kysely löytyvät täältä.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu

Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään kolmannen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.

Valokuvakilpailun järjestää Meijän polku, Keskisuomalainen ja Luovan valokuvauksen keskus.

Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 10.9.2023 saakka.

Valokuvakilpailun säännöt

Kilpailu on avoin kaikille. Lähetä kuvasi 10.9. mennessä sähköpostilla osoitteeseen meijanpolku@gmail.com. Kuvaaja voi lähettää kilpailuun 1–3 kuvaa. Laita mukaan kuvaajan nimi ja yhteystiedot, sekä kuvan ottopaikka. Kuvien tulee olla kuvaajan itse ottamia ja kuvattu Keski-Suomessa kuluneen vuoden aikana. Jos kuvissa näkyy tunnistettavia henkilöitä, pitää näiltä henkilöiltä olla lupa mahdolliseen julkaisemiseen.

Kuinka kilpailu etenee?

Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.

10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.

Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon.

Keskisuomalaiset ’Niinistön lenkille’!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastaa suomalaisia liikkumaan ja vaikkapa keskustelemaan liikkumisen yhteydessä. Helsingissä tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina 27.9. presidentin syntymäpäivien johdosta.

Meijän polku luonnollisesti vastaa mukavaan haasteeseen ja haastaa kaikki keskisuomalaiset liikkumaan myös sunnuntaina 27.9. Keskustelu ei ole pakollista.

Niinistön lenkki

Helsingissä presidentti on kutsunut ihmisiä kävelylle Töölönlahden ympäri. Reitti Töölönlahden ympäri kulkee kaupunkiluonnossa ja rantamaisemissa, joten haasteeseen on helppo vastata täältä lukemattomien järvien ja upeiden rantareitistöjen Keski-Suomessa. Töölönlahden kierros on noin 2,5 kilometriä, joten kutsuttakoon reipasta kahden ja puolen kilometrin kävelypyrähdystä täällä Keski-Suomessa sitten Niinistön lenkiksi*.

Lähtekäämme siis sunnuntaina kaikki liikkumaan rantamaisemiin ja rantareitistöille! Teema sopii myös mainiona avauksena tulevalle Keski-Suomen reitistöviikolle, jonka teemana sattuu tänä vuonna olemaan reitistöt vesistöjen äärelle.

Jos haluaa osallistua presidentin haasteeseen somessa, niin #liikkumishaaste -tunniste mukaan. Ja keskisuomalaisena mausteena voi laittaa #keskisuomi ja #reitistöt.

Onnea ei matkaan tarvitse toivotella, kun jo keskisuomalaisissa rantamaisemissa liikkuminen on onnea.

* Kahden ja puolen kilometrin kävely tuo päivään lisää noin 3 500 askelta. Tämä sattuu olemaankin määrä, joka uupuu useimpien suomalaisten päivittäisistä askelmääristä. Eli Niinistön lenkkiä voi suositella tehtäväksi useamminkin.

JOS olet kiinnostunut lisäämään enemmänkin Niinistön lenkkejä arkeesi, niin vilkaiseppas Miljoonan askeleen haasteemme.

Reitistöt vesistöjen äärelle – Keski-Suomen reitistöviikko 2023

Sinisten ympäristöjen, eli vesistöjen, hyvinvointi- ja terveyshyödyistä kasautuu koko ajan enemmän tutkimustietoa. Maailmalla ovat nousemassa Blue Health ja Blue Care -käsitteet. Myös Suomessa tietoisuus on lisääntymäsä ja aiheiden tiimoilta on toteutettu esimerkiksi muutamia hankkeita. Suomalaisille tutuin, ja suosituin, vesiympäristöjen virkistyskäyttömuoto on uinti ja uintia harrastaa 66,8 prosenttia aikuisväestöstä. (Luke) Vesistöjen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kuitenkin paljon laajempi merkittävänä osana luonnon ekosysteemipalveluita ja tietenkin myös suomalaista sielunmaisemaa. Samoin merkittävää on vesistöjen ja niiden äärellä olevien reitistöjen potentiaali liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin sekä terveyden lisäämisessä.

Syyskuussa polkumme johdattelevatkin meidät tämän potentiaalin äärelle ja sinisiin ympäristöihin. Keski-Suomen reitistöviikolla lähdemme esittelemään ja aktivoimaan sinisiin ympäristöihin johtavien reitistöjen monia mahdollisuuksia.

Jos teillä on reitistöjä järvien, lampien, jokien, purojen, soiden tai kosteikkojen äärelle, niin tervetuloa mukaan tekemään keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ja oleskelun tulevaisuutta! Voitte järjestää esimerkksi retkiä, opastuksia tai muita tapahtumia reitistöillä, tai sitten vain lähteä luontoon liikkumaan ja nauttimaan. Lisää tietoa ja vinkejä reitistöviikon sivuilta.

Keski-Suomi kohden luonnossa liikkumisen noosfääriä

Runsas vuosi sitten julkaistussa Meijän Keski-Suomi -teoksessa Meijän polun Janne Laitinen ja Juho Jäppinen tarkastelivat, miltä Keski-Suomi näyttää Instagramin kuvavirran läpi katseltuna. Tarkastelusta heräsi lisäkysymyksiä siitä, millainen kuvasto on Keski-Suomesta muotoutumassa ja kuinka tähän kuvastoon voidaan joukkoistetun brändityön avulla vaikuttaa? Laitinen ja Jäppinen kirjoittivat, että luodaksemme kuvan monimuotoisesta ja moninaisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstä meidän tulee tietoisesti nostaa esille asioita, joilla halutaan erottautua. Tällaisia keskisuomalaisia positiivisia erottautumistekijöitä ovat puhdas luonto vesistöineen, metsineen, mäkineen, laaksoineen, soineen ja antimineen kaikkina vuoden aikoina.

Tätä ajatusta olemmekin pitäneet yllä Meijän polun Instagram-kanavalla vuodesta 2019 lähtien julkaisemalla keskisuomalaista luontokuvaa sekä jakamalla aktiivisesti myös muiden kuvaajien #keskisuomi -tunnisteella jaettuja luontoa ja luonnossa liikkumista esitteleviä kuvia.

Tekoälyn kuva Keski-Suomesta

Tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdikkaan kehittymisen ja niiden käytön yleistymisen myötä esitimme loppukeväästä 2023 samanlaisen kysymyksen tekoälypohjaiselle kuvia generoivalle Dall·E 2 -ohjelmalle: Miltä Keski-Suomen luonto näyttää? Halusimme testata, että millainen kuva kyseisellä tekoälysovelluksella on Keski-Suomesta ja sen luonnosta sekä luonnossa liikkumismahdollisuuksista (reitistöt). Tämä ohjelma generoi uusia kuvia käyttämällä internetistä löytyvää, aiheeseen liittyvää kuvastoa ’inspiraationaan’.

Miltä siis Keski-Suomi näyttää keväällä 2023 tekoälyn generoimien kuvien läpi katseltuna? Tämän tekstin kuvituksena on käytetty Dall·E 2:n luomia kuvia Keski-Suomesta. Kuvia on generoitu seuraavin hakulausekkein: ”Foot path through Central Finnish forest, photography”, ”Central Finnish lake view with forests, summer, photography” ja ”Central Finnish swamp view with forests, summer, photography”, eli tekoälyä pyydettiin luomaan kesäisiä (valo)kuvia keskisuomalaisista järvistä, metsistä, soista ja kävelyreitistöistä.

Kuten oheisista kuvista näkyy, tekoälyn mielikuva keskisuomalaisesta luonnosta ja reitistöistä vastaa varsin hyvin todellisuutta. Voit verrata kuvia blogin lopussa oleviin, keskisuomalaisten itse Keski-Suomesta ottamiin samanteemaisiin kuviin. Kuvat on poimittu Instagramista #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuinka luoda vahvempaa mielikuvaa keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista?

Uskomme Meijän poluilla vahvasti aktiiviseen tekemiseen ja osallistamiseen. Myös mielikuvat keskisuomalaisesta luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista oleilun, liikkumisen, matkailun ja hyvinvoinnin saralla syntyvät vain tekemällä.

Kuinka sitten osallistua Keski-Suomen luonnon ja luonnossa liikkumiseen noosfäärin, eli mielikuvien ja yhteisen tietoisuuden, luomiseen? Liikkumalla luonnossa ja jakamalla kokemuksia muille. Alueellista näkyvyyttä edistetään #keskisuomi -tunnisteen käytöllä.

Keski-Suomen reitistöviikolla syyskuussa on tätä tärkeää vaikuttamistyötä mahdollista tehdä isommalla porukalla, ja tuoda keskisuomalaisten reitistöjen ja luonnossa liikkumisen upeita mahdollisuuksia esille niin omassa lähiympäristössä kuin sähköisessäkin maailmassa. Kuinka se sitten tapahtuu? Lähtemällä liikkeelle ja nauttimalla keskisuomalaisessa luonnossa oleskelusta ja liikkumisesta. Sekä taltioimalla näitä hetkiä ja jakamalla niitä muille #keskisuomi -tunnisteen avulla.

Kuvia keskisuomalaisesta luonnosta #keskisuomi-tunnisteella Instagramissa alkukesästä 2023. Kuvien kuvaajat ylhäältä vasemmalta @annelipienimaki, @luontoa_kaikilla_aisteilla, @matkatja, @korpelamerja, @elinaaleksandraaa ja @katjahellman.

Työmatkarönsyillen työhyvinvointia!

Työmatkarönsyily tarkoittaa paluuta ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja löytämisen ilon sekä aktiivisen liikkumisen lähteille. Se tarkoittaa aktiivisista työmatkoista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista nauttimista, uuden kokeilemista sekä luontoympäristöissä oleskelua ja ympäristön havainnointia. Samalla rönsyilijä kerää ulkona ja luonnossa liikkumisen suomia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä tutustuu kotiseutuunsa paremmin.

*Tiesitkö, että sinunkin työmatkallasi on tällaisia maisemia, kun hiukan laajentaa kulkureviiriä ja poikkeaa siltä tavanomaiselta reitiltä?*

Helpoin tapa lähteä työmatkarönsyilemään on välttää työmatkareittiä, jota kuljet päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Huoh. Jo pelkkä ajatus samojen reittien tallaamisesta läpi työelämän lannistaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä ihmisen kulkemat reitit voivat muuttua ihan vain kehoa kääntämällä!

Työmatkoilla voi kerätä monien aktiiviseen liikkumiseen ja luontoympäristöissä oleskeluun liittyvien hyvinvointihyötyjen ohella myös paljon uusia ideoita ja ajatuksia rikastuttamaan omaa elämää ja myös sitä työelämää. Tarvitsee vain poiketa tavanomaisilta reitistöiltä.

*Pitkospuita pitkin parhaisiin työpäiviin tai palautumaan työpäivän kiireistä? Onnistuu lähiluonnossa lähelläsi.*

Vinkkejä työmatkarönsyilyyn

anna uteliaisuuden viedä mennessään; valitse reittejä, joita et kulje usein tai joita et ole kulkenut aiemmin. ’Pääsisiköhän tuota reittiä perille’, on loistelias tapa aloittaa! Jos olet hieman enemmän varmuutta kaipaava luonne, niin tarkista ensiksi kartasta, että valitsemaasi reittiä varmasti pääsee haluamaasi kohteeseen.
töihin päin mentäessä huomioi mahdollinen pidempi matka-aika; kotia kohden rönsyillessä aikataulu on usein joustavampi
nauti lähiympäristöstäsi; katsele maisemia, kuuntele lintujen laulua, ja mikäs kukka se tuolla kukkii!
rönsyillä voi myös kävelykokousten, parityöskentelyn ja webinaarien aikana. Suunnistakaa kohden lähiluontoa!
pukeudu sään mukaan! Vaikka meitä ei ole tehty sokerista, niin säähän sopimattomat vaatteet ja varusteet vievät nopeasti makeuden liikkumisesta.
vinkkaile työkavereille hienoista reitistöistä ja liikkumismahdollisuuksista työpaikkasi ympäristössä. Jokainen luontoympäristöön saatettu työntekijä lisää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
etätoimistolla työmatkarönsyilyt sujuvat aamunavauksena ja päivän päätöksenä. Pieniä rönsyilyjä voi aina tehdä myös lounas- ja kahvitauoilla. Ja ne puhelinpalaverit tietenkin ulkoillen!
jos haluat jakaa työmatkarönsyilyn iloja laajemminkin, niin #työmatkarönsyily #luontotyöpäivä #outdoorofficeday

Työmatkarönsyily voi olla myös osa esimerkiksi suunnittelupäivää tai pidempää palaveria. Näin voi rönsyillä esimerkiksi nuotiopaikalle eväitä nauttimaan ja kahvittelemaan. Voittaa työpaikan kahvikoneen ’sata-nolla’.

Työmatkarönsyily on osa Meijän polun käynnistämää Luontotyöpäivä -konseptia, jonka ajatuksena on viedä suomalaista työtä kohden luontoa. Luontotyöpäivästä voi lukea lisää täältä.

Pyöräile kylille!

Syksy on mitä mainiointa aikaa pyöräretkille! Aina ei tarvitse lähteä kauas, sillä läheltäkin löytyy hienoja reittejä ja mielenkiintoisia kohteita. Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n suunnittelemat Pyöräile kylille -lähipyöräreitit tarjoavat mukavia, matalan kynnyksen reittejä Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Esimerkiksi Säynätsalon saaristo, Saraaveden reitti kalliomaalauksineen, Laukaan kylät ja monet muut kohteet ovat helposti saavutettavia pyöräilykohteita.

Suomessa on yli 20 000 kilometriä valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia pyöräilyreittejä. Matkailun kannalta merkittävimpiä reittejä ovat esimerkiksi Saariston rengastie Turun seudulla ja Puumalan palkittu saaristoreitti. Keski-Suomessa tällaisia tunnettuja, tuotteistettuja reittejä ei juuri vielä ole, vaikka potentiaalia pyörämatkailulle olisikin. Maastopyöräilyreittejä Keski-Suomesta löytyy jo kohtuullisesti, mutta tavalliselle, pyörämatkailua aloittelevalle kävijälle reitit eivät välttämättä sovellu niiden haastavuuden vuoksi.

JAPAn Pyöräile kylille -hankkeen tavoitteena onkin ollut kartoittaa tällaisia matkailuun soveltuvia, matalan kynnyksen lähipyöräilyreittejä, jotka sopivat tavalliselle pyöräilijälle ilman maastopyörää. Lisäksi hankkeessa on innostettu asukkaita tutustumaan omaan lähiseutuun ja sen tarjoamiin palveluihin pyöräillen.

Hankkeessa kartoitetut pyöräreitit on koottu pyorailekylille.fi -sivustolle. Reittejä on kaikkiaan kuusi, joista kaksi sijaitsee Jyväskylässä, kaksi Laukaassa sekä yhdet reitit Muuramessa ja Uuraisilla. Reittien pituudet vaihtelevat 15–45 kilometriin ja ne kulkevat hyviä asvaltti- ja hiekkatietä pitkin. Reittien varsilla on monipuolisesti luonto- ja kulttuurikohteita sekä palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita.

Pyöräile kylille -reitit pähkinänkuoressa

Jyväskylä

Säynätsalon saaristokierros

Säynätsalon saaristo tarjoaa ihastuttavia järvimaisemia pyöräilijälle. Kolme saarta, Säynätsalo, Lehtisaari ja Muuratsalo, voi kiertää leppoisella vauhdilla ja pysähdellä erilaisten kulttuuri- ja luontokohteiden äärellä. Saariston idylliset puutaloalueet, hienot uimarannat sekä alueen palvelut tarjoavat upean päiväretkikohteen kaikenikäisille. www.japary.fi/saynatsalon-saaristokierros/

Uutta & wanhaa Tikkakoski

Tikkakosken suuntaan kulkee Jyväskylästä uusi ja vanha väylä ja tällä reitillä voi tutustua molempiin. Tikkakoskella pääsee katsomaan ilmailun ihmeitä ja kiertää lentokentän Aatuntien kautta. Kokonaisuutena reitti on miellyttävä ajaa ensin Puuppolan kumpuilevien maalaismaisemien läpi ja sitten kiitäen uudella, tasaisella ja sileällä pyörätiellä Tikkakoskelta kohti Jyväskylää. www.japary.fi/uutta–wanhaa-tikkakoski/

Muurame

Muuramen mäkimannut

Muuramen mäkimannut -reitiltä löytyy alamäkiä ja ylämäkiä sopivassa suhteessa. Jyväskylästä lähdettäessä reitti kulkee Ronsuntaipaleentien asfaltoitua ajorataa läpi metsätaipaleen ja Isolahden maalaismaisemien halki, jonka jälkeen voi piipahtaa nauttimaan Muuramen palveluista tai ihailla Muuramejoen kuohuja ennen paluumatkaa. www.japary.fi/pyoraile-kylille/muurame/

Uurainen

Kyynämöisen kierto

Uuraisilla pyöräilijä pääsee rauhallisiin maalaismaisemiin. Kyynämöisen kierto on puoliksi peltomaisemaa ja puoliksi metsätaipaleita. Reitin varrella voi poiketa esimerkiksi Uuraisten kotiseutumuseossa tai syödä eväitä laavulla. Reitin varrelle sijoittuvat muun muassa Kyynämöisten ja Höytiän kylät sekä mahtava Esan petäjä, luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu suuri mänty. www.japary.fi/pyoraile-kylille/uurainen/

Laukaa

Saraaveden kierto

Saraaveden kierto kuljettaa polkijaa laukaalaisessa maalaisidyllissä. Reitin varrella voi ihastella muun muassa pauhaavaa Kuusaankoskea, Saraakallioiden kalliomaalauksia ja Hartikan ikivanhaa kirkkomaata. Reitille osuvat myös kaunis Tarvaalankosken silta ja Kuhankosken riippusilta. www.japary.fi/saraaveden-kierto/

Laukaan luoteiset kylät

Laukaan luoteisilla alueilla polkiessasi tutustut muun muassa Kuusan kanavaan ja Vehniälle vievään perinteikkääseen maantiepätkään. Matkalla voit tehdä piston Hitonhaudan jylhiin maisemiin tai pysähtyä ihastelemaan Kuusaan pauhaavaa koskea. Reitti on monipuolinen ja kokemusrikas. Sen äärellä kokee monta klassista retkipyöräilymaisemaa: rauhallista maalaismaisemaa, omintakeisia luontokohteita, pirteitä pikkukyliä ja mäkisiä maantietä halki suomalaisen metsämaiseman. www.japary.fi/laukaan-luoteiset-kylat

Paula Wilkman
Koordinaattori, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry

pyorailekylille.fi

Vinkki: Lähtöpisteeseen voi matkustaa myös Linkillä. Polkupyörän kuljettaminen linja-autossa maksaa 1,50 euroa. Linkin reitit ja aikataulut löytyvät täältä: https://linkki.jyvaskyla.fi/linkki.

JAPAn ry:n Pyöräile kylille -hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Se saa maaseuturahaston tukea Leader Jyväsriiheltä.

Hämäräpolkujen kutsu

Muistelen edelleen lämmöllä vuosientakaisia illanistujaisia, joissa päälle jääneessä televisiovastaanottimessa pyöri suora lähetys yösuunnistuskilpailusta. Mietiskelin sysipimeässä metsämaisemassa välähtelevien otsalamppujen merta seuratessani, että voisiko pölhömpää puuhaa ihminen keksiä, kuin yöllisessä petäjikössä hiippailun. Vähänpä tiesin, että tulisin vielä jonain päivänä kirjoittamaan jutun yöliikkumisen hienoudesta ja otsalamppusankaroinnin saloista

Aiheeseen hurahtaminen on tapahtunut hieman olosuhteidenkin ajamana – hitaasti, mutta varmasti, lopulta ehkä vähän vääjäämättäkin. Lapsiperhearjessa omaa aikaa löytyy yleensä parhaiten iltapuolelta. Lenkkien laajentuessa olen huomannut, kuinka helppoa metsään ilman aikatauluja ”unohtuminen” on, joten siinäkin mielessä myöhäisillan joustavampi aikataulu on tuntunut istuvan omaan ulkoilurytmiini todella hyvin. Sulan maan aikaan iltareippailut hoituvat pääsääntöisesti maastopyörän voimin tai lenkkitossut jalassa kirmaten, mutta myös lähisamoilu ja otsalamppusienestys ovat tuttuja harrasteita pimeän lajikirjoni laventajina. Talvi taas on yöhiihdon aikaa.

Syksyn myötä hämärä ja pimeys ovat taas tulleet luontaiseksi osaksi arkea, eikä lisävalaisua vaativia lenkkimahdollisuuksia tarvitse odotella kesän tapaan iltamyöhälle saakka. Pian koittava loka-marraskuun jakso onkin mitä parahultaisinta aikaa tutustuttaa itseään hämäräurheilun saloihin, ennen kuin talvinen lumipeite muuttaa yölajien luonnetta niin fyysisellä kerrostuneisuudellaan kuin valoa heijastavalla olemuksellaankin. Talvinen kuutamo ja puissa narahteleva pakkanen ovat toki yökukkumisen olosuhteina mitä tunnelmallisin yhdistelmä, mutta oma taikansa on myös marraskuun säkkipimeässä, jo aikaa sitten hiljentyneessä metsätunnelmassakin. Ja jos oikein nautinnon kautta lähdetään liikenteeseen, ei hiljaisuudessa lepattavan retkinuotion loimua suurempaa luksusta voine myöhäisillan ratoksi kuvitellakaan. Elävä tuli tuntuu syksyn hämyssä kertaluokkaa taianomaisemmalta ja rauhoittavammalta elementiltä.

Lähimetsässä askellukseen käy mainiosti myös taskulamppu ja kevyen aloituspaketin tärkein varuste lieneekin utelias mieli.

Nykyisin valosaaste haittaa taivaankappaleiden tarkkailua taajama-alueiden lähimaastoissa ja metsään onkin usein suksittava yllättävän pitkälle taivaankannen tapahtumia havaitakseen. Palkinto kuitenkin odottaa jossain välissä vaivannäköä. Takametsien harjanteelle etsiytyminen juuri ennen taivaanvalon kajon katoamista kaukaisempien mäkien taa tai tähtitaivaan korostaman metsälammen rantaan pysähtyminen tarjoavat erityispiirteisiä hetkiä, joita alkaa jo talven mittaan taas kaipaamaan.

Aina ei tietenkään ole syytä etsiytyä synkimpään pöpelikköön hämärästä nauttiakseen, sillä pimeäaktiviteeteille ei ole mitään kirjoittamatonta sääntökirjaa oikeinsuorittamisen suhteen. Urbaanimmat lähipolut ovat aivan yhtä hyviä valintoja lamppulenkille siinä missä perämetsien kartoittamattomat syrjätaipaleetkin. Lampun valo paljastaa tutultakin metsäreitiltä muotoja, jotka päivisin häviävät muun maiseman joukkoon. Pimeässä polkua halkova valo korostaa aiemmin huomaamattomia kiviä, painanteita ja muita yksityiskohtia. Lähimetsään voi lähteä myös lyhdyn kanssa, jonka elävä valo tuntuu herättävän koko metsän uuteen eloon. Heijastinpolut taas ovat etenkin lasten mieleen, vaikka kyllähän ne vähän vanhemmankin mieltä kiehtovat.

*Auringon viimeinen kajo Levonmäellä. Kuvat Juha-Pekka Jylhä.*

Hämäräreippailun aloittamisen alkupanostus on kohtalaisen pieni, mikäli omaa jo ennestään perusvarusteet haluamalleen ulkoilumuodolle. Otsalampun valintaan suosittelen kuitenkin kiinnittämään edes jonkinmoista huomiota, mikäli yhtään arvelee, että hämäräpeikko saattaisi puraista vähän voimallisemminkin. Metsän siimeksiin on aina mukavampi kadota, kun tietää ettei luottolamppu jätä pulaan kesken samoilun. Lähimetsässä askellukseen käy mainiosti myös taskulamppu ja kevyen aloituspaketin tärkein varuste lieneekin utelias mieli. Hämäräharrasteiden aloittaminen voi olla helpompaa kaverin kanssa ja porukassa pikkukommelluksistakin jää meheviä muistoja myöhemmin retkinuotiolla veisteltäväksi. Lajimuodon rentoudesta huolimatta matkaan ei kannata rynnätä takki auki, vaan säänmukainen pukeutuminen ja terve järki ovat oiva aisapari hämäräpolkujen kulkijoillekin.

Sydänsyksyn synkimpiä iltoja odotellessa!

Juha-Pekka Jylhä

Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla. Kirjoittanut aiemmin Meijän poluille Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista.

Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.

Keski-Suomen reitistöviikolla lähiluonnon hämärille poluille lähdetään seikkailemaan Tuikematojen poluilla -tapahtumapäivänä 24.9. Lisätietoja tapahtumasta täältä.

Kategoria: Keski-Suomen reitistöviikko