Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin 958, joista 247 sai kannonkoskelaisen Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta lähimetsästään. Toiseksi äänestettiin Hannele Polun kuva Jyväskylän Haukanniemestä ja kolmanneksi Marjaana Kokin kuva Koskikaran kierrokselta Leivonmäen kansallispuistosta.
Luovan valokuvauksen keskuksen raadin kymmenen kärki keskisuomalaisen äänestyksessä. Voittajaksi tänä vuonna yleisöäänestyksessä äänestettiin Pekka Viljakaisen kuva sumuisesta metsästä.
Aiemmilla kerroilla voittajiksi on äänestetty Juha Tukiaisen auringonlasku Jyväskylän Kanavuorelta (2023) Mikko Voutilaisen kuva Salamajärven kansallispuistosta Hirvaan kierroksen varrelta (2022) ja Anna Käyhkön kuva Jyväskylän Haukanniemestä (2021).
Kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! Ja kamerat mukaan luonnossa liikkuessa. Ensi syksynä kisataan taas!
Lähiluonnon tutkiminen ja matalan kynnyksen toimien etsiminen voi viedä ihmisen vähän pysyvämminkin metsään. Toimikoon tämä tarina ajatuksia herättävänä esimerkkinä aiheesta.
Kaikki alkoi harmittomasta kokeilusta reilu vuosi sitten, eikä mikään ole sen koommin palannut ennalleen. Tai no on, mutta on pari asiaa muuttunutkin. Päädyin vuosi sitten kokeilemaan riippumatossa nukkumista hieman skeptisin mielin. Mökillä maistettu resepti tuntui kuitenkin toimivan niin hyvin, että kokeilu sai pian jatkoa kotipihan takametsässä. Unenlaatu parani, illat pimeni ja jutun juoni tuli hiljalleen tutummaksi. Marraskuussa yllätin itseni talvimakuupussikaupoilta ja näin riippuvuudesta oli tulossa niin sanotusti vakavaa. Hyvää uniputkea ei edes talventulo voinut estää.
Leikittelin vuodenvaihteessa ajatuksella saada sata riippumattoyötä täyteen vuoden 2024 aikana. Miltähän tuo tuntuisi? Eräänä syyskuisena maanantainaamuna totesin, että aika mukavalta. Nyt Reitistöviikolle tultaessa öitä on tullut vielä jokunen lisääkin ja ne kenties parhaat kelit ovat vielä edessäpäin.
Taajan ulkona nukkumisen takeena on ollut mahdollisuus ripustaa leiri kodin takametsän rauhaan. Toki joukkoon on mahtunut useampia öitä vähän kauempanakin ja paikoissa, jotka ovat jo pidempään houkutelleet luokseen leiriytymään. Näin arkinen riippuminen on saanut rinnalleen sopivaa lisäväriä vaihtuvien maisemien muodossa. Ja kyllähän tuo tuore pannukahvi riippumatossa loikoillen on jotain aivan erityistä hyvin nukutun ulkoyön jälkeen. Parasta tässä kaikessa lienee kuitenkin se, että myös jälkikasvu on innostunut aiheesta ja vanhempi lapsemme riippuikin viereisissä puissa useamman kesäyön hyvillä mielin.
Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään!
Riippumaton virittämisen helppous mahdollistaa ulkoilun hyvin matalalla kynnyksellä. Vaivattomuus sopii hyvin arkeen, jossa ”on aina muka jotain” ja riippumaton kanssa voi kömpiä metsään melko vähäisin valmisteluin. Fiiliksen mukaan siis, eikä sadankaan yön rupeamaa ole hampaat irvessä suoritettu. Matosta on tullut myös päiväretkien vakiovaruste, josta tuntuu nykyisellään olevan hyvin hankala luopua.
Nyt syksyn tullen saamme nauttia suosikkivuodenajan rauhasta. Pimeät, viilenevät ilmat ovat myös otollista aikaa ulkona nukkumiseen. Pimeys luo tunnelmaa, luonto humisee hiljaisuuttaan ja ilma on raikasta. Makuupussin lämmössä on hyvä olla ympäröivän koleuden keskellä ja aamulla voi hyvässä lykyssä herätä sankan sumun ympäröimänä.
Vinkkejä positiiviseen riippuvaisuuteen
Öiden hiljalleen viiletessä kesän peruspaketilla pärjää melko pitkälle merinokerrastoa säätämällä ja lisäviltin tai tuplamakuupussin taktiikalla. Otsalamppu on näin syksyllä jo ehdoton apuväline, eikä ilman kuivia villasukkia voisi kuvitellakaan matkaan lähtevänsä. Kun kuusen alla näkee tarvittavan ja tarkenee, voi keskittyä itse olennaiseen: hyviin yöuniin ja hiljaisuudesta nauttimiseen.
Netistä löytyy paljon hyviä koonteja harrastuksen aloittamisesta haaveileville (esim. Endorfiinikoukussa-blogi), joten jätän alle vain muutaman mielestäni huomionarvoisen vinkin täydennykseksi:
Valitse nukkumiskäyttöön riippumatto, jossa on kantava, hyttysverkon sisäpuolelle jäävä harjanaru. Harjanaru pitää hyttysverkon riittävän ylhäällä ja siihen voi ripustaa tavaraa käden ulottuville roikkumaan.
Harjoittele varusteiden käyttöä ennen metsään menoa. Majoitteen kasaaminen ei ole rakettitiedettä, mutta rutiinista on hyötyä. Näin retkellä jää enemmän aika (ja hermoja) luonnosta nauttimiseen.
Opettele ainakin pari solmua mm. tarpin harjanarun kiinnitystä varten. Tarpin maanaruja saa myös kiristyssoljellisina, jotka ovat näppäriä etenkin kohmeisilla käsillä operoidessa
Kaikista tärkeintähän on kuitenkin mennä metsään, päätyi sitten minkälaiseen majoitukseen, retkimuotoon tai ulkoaktiviteettiin tahansa.
Meijän polku on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on luonnossa liikkumisen luontopositiivinen mallialue vuonna 2030. Ja nimenomaan alueen asukkaiden luonnossa liikkumisella mitattuna. No kuinka sitten saavutamme tällaisen kovan luokan tavoitteen, saatat kysyä. Yksinkertaisesti vain lähtemällä liikkeelle.
Ratkaiseva tekijä olet sinä.
Maanantaina 16.9. käynnistyvä Keski-Suomen reitistöviikko kannustaa kaikkia keskisuomalaisia liikkumaan lähiluonnon reitistöille. Samalla reitistöviikkoa käytetään mahdollisuutena nostaa esille alueen luonnossa liikkumisen ja oleskelun monia upeita mahdollisuuksia. Viikon teemana on reitistöt lähiluontoon. Lähiluonnon reitistöjen valinta liikkumiskohteeksi on loogista, koska me keskisuomalaiset asumme luonnon keskellä ja 85% suomalaisten ulkoilukerroista tapahtuu alle 10 kilometrin päässä kotoa. Siis lähiluonnossamme ja reitistöillämme.
Kohden Suomen suurinta ulkoilutapahtumaa!
Ja miten on tuon Suomen suurimman ulkoilutapahtuman kanssa? Suomen Ladun upea Nuku yö ulkona -tapahtuma lienee suurimpia ulkoilutapahtumia Suomessa ja hakee vertaisiaan maailmallakin. Tänä kesänä tapahtumaan otti osaa huikeat 100 000 suomalaista. Jos saamme 35 prosenttia keskisuomalaisista liikkumaan lähiluontoon, niin saavutamme Nuku yö ulkona -tapahtuman osallistujamäärät. Mutta koska olemme luonnossa liikkumisen maakunnassa Keski-Suomessa, ja Meijän poluilla, niin tavoitteenamme on luonnollisesti saada liikkeelle kaikki keskisuomalaiset. Viikon mittaan lähiluontoon voisi parhaimillaan löytää polkunsa siis reilut 270 000 ihmistä (+ alueella vierailevat matkailijat). Kuinka tämä sitten onnistuisi?
Ratkaiseva tekijä olet sinä. Keskisuomalaiset saadaan ulos liikkumaan, kun keskisuomalaiset lähtevät ulos liikkumaan. Alla muutama idea siitä, miten meitä keskisuomalaisia voi innostaa lähiluonnon reitistöille:
lapsiperheet löytävät luonnossa liikkumisen yhteisen ilon lähiluonnossa seikkailemalla ja retkeilemällä. Seuratkaa eläinten ja lintujen toimintaa, etsikää puolukoita ja sieniä, ja tarkkailkaa etanoiden ja kotiloiden puuhasteluja. Myös vetten äärelle sinisiin ympäristöihin kannattaa syysilmoilla hakeutua ihmettelemään.
päiväkoti- ja alakouluikäiset; retkelle päiväkodin tai koulun lähiluontoon. Voitte ottaa matkaan vaikkapa tulostettavan syksyn värien tunnistustehtävän, josta riittää hauskaa tutkittavaa ja etsittävää pidemmäksikin aikaa. Myös luupit ja suurennuslasit auttavat uppoutumaan lähiluonnon ihmeisiin.
yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille voi tarjoilla luontoliikuntaa vaikkapa frispeegolffin, tai polkujuoksun muodossa, tai erilaisia suunnistus- ja etsintätehtäviä. Myös patikointiretket nuotiohetkineen tekevät viikosta unohtumattoman. Koulun ympäristöä voi myös pohtia esimerkiksi kävelyreitistöjen tai liikkumisympäristöjen näkökulmasta.
peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoilla myös opetussisältöjä on helppo viedä koulujen lähiympäristöön.
korkeakoluissa opiskelumatkarönsyily ja luontotyöpäivät kovaan käyttöön; kävelypalaverit ja ulkoluokat muotiin. Luontoympäristöissä myös lukeminen ja kirjoitushommat luistavat.
työikäisille työmatkarönsyily ja luontotyöpäivien kaikki keinot käyttöön. Ja tietysti perheen tai vaikkapa naapurin kanssa retkeilemään lähiluontoon. Myös Retkihaasteen voi napata mukaan innoittamaan luontoon siirtymistä.
senioreille syksy on mitä parhainta ulkoiluaikaa kesän lämmön hellittäessä. Samaan aikaan reitistöviikon kanssa vietetään myös Vie vanhus ulos -tapahtumaa, eli käydäänpäs hakemassa vanhimmatkin meistä mukaan ulkoilemaan!
työikäiset ja seniorit voivat ammentaa pidempikestoisen liikkumisen lisäämistä Vuosikellomme syys-osiosta.
Ja luonnossa liikkuessa tietenkin #keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu -tunnisteet käyttöön, niin saadaan levitettyä keskisuomalaista luonnossa liikkumisen ilosanomaa laajemmallekin!
Aktiivisen liikkumisen lisääminen on myös osa Keski-Suomi liikkuu 2030 -agendaa ja sopii myös mitä parhaiten Euroopan liikkujan viikolle, joka järjestetään samaan aikaan Keski-Suomen reitistöviikon kanssa. Lähtekäähän siis liikkumaan keskisuomalaiseen lähiluontoon!
Luovan valokuvauksen keskuksen raati on valinnut upeasta keskisuomalaisesta kuvatarjonnasta kymmenen kuvaa, jotka pääsevät mukaan Keskisuomalaisen yleisöäänestykseen ensi viikolla. Valittujen kuvien ottajille on ilmoitettu valinnasta.
Suuret kiitokset taas kaikille kuvaajille, jotka laittoivat kuvia kilpailuun!
Ensi viikolla käynnistyvän Keski-Suomen reitistöviikon kunniaksi toivotaan, että omia kuvia keskisuomalaisilta luontoreitistöiltä ja lähiluonnosta julkaistaisiin ahkerasti myös sosiaalisissa medioissa. Eli luontoon liikkumaan ja kamerat mukaan. Julkaistessanne sosiaalisissa medioissa voitte laittaa tägejä mukaan, niin jaamme luonnossa liikkumisen ja oleskelun iloa eteenpäin; #keskisuomi #reitistöviikko #ksliikkuu
Onnea vielä valituille! Ja ensi syksynä uudestaan, eli kamerat mukana retkillä ympäri vuoden.
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu syyskuussa!
Oletko ollut liikkeellä keskisuomalaisilla reitistöillä ja lähiluonnossa kuluneen vuoden aikana ja kuvannut upean luontomme ihmeitä?
Nyt näillä kuvilla voi taas osallistua perinteiseen Keski-Suomen reitistöt-valokuvakilpailuun, jonka järjestää Meijän polku yhdessä Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.
Kilpailuun voi osallistua 1-3 kuvalla sunnuntaihin 8.9.2024 saakka.
Aivan huikea syksy edessä lähiluonnossa ja reitistöillä!
Keräsimme alle muutamia nostoja luonnossa liikkumisen ja luontohyvinvoinnin tiimoilta tulevilta kuukausilta.
Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena -webinaari 27.8.
Luonto ja terveys -tutkimusverkosto ja Luontolähete-hanke järjestävät elokuussa yhteisen webinaarin teemalla Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Webinaari järjestetään 27.8. klo 10–11:30. Keskisuomalaisen terveysmetsän polkua webinaarissa esittelee Meijän polun viestijä, fysioterapeutti Juho Jäppinen.
Outdoor office BarCamp Helsingborgissa 7.–8.9.
Kansainvälisen Outdoorofficeday -konseptin edelläkävijät kokoontuvat syyskuun alussa Helsingborgissa Ruotsissa osana kaksipäiväistä Outdooroffice BarCamp -tapahtumaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa jaetaan eurooppalaisia kokemuksia töiden siirtämisestä ulko- ja luontoympäristöihin mielenkiintoisten alustusten ja työpajojen avulla. Suomesta mukana Meijän polku sekä #luontotyöpäivä ja #työmatkarönsyily.
Meijän metsät -työpajat
Millä tavalla luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia voi hyödyntää omassa työssä, harrastuksissa, alueellisen matkailun edistämisessä, kunnan veto-, pito-, ja elinvoiman edistäjänä sekä keskisuomalaisen identiteetin rakentajana?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia syyskuussa viidessä eri puolilla Keski-Suomea järjestettävässä Meijän metsät -työpajailtapäivissä, joissa ”retkeillään” keskisuomalaisen lähiluonnon ja reitistöjen moniin mahdollisuuksiin. Ilmoittaudu mukaan:
Ajankohtainen Kaupunkien luontoforumi järjestetään Tampereella 11.9. Mielenkiintoisen seminaaripäivän Kaupunkiluonto ja ihmisen hyvinvointi -osiossa mukana Meijän polun Janne Laitinen (Jamk).
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu
Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään neljännen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä, lähiluonnosta ja lähimetsistä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.
Kilpailuun voi jättää kuvia sunnuntaihin 8.9.2024 saakka.
Keski-Suomen reitistöviikko 16.–22.9.
Keski-Suomen reitistöviikolla juhlistetaan taas keskisuomalaisen luonnon ja reitistöjen lukemattomia mahdollisuuksia aktiivisen liikkumisen, luonnossa oleskelun ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tervetuloa mukaan liikkumaan ja nauttimaan keskisuomalaisille reitistöille!
World Wide Wander -tapahtumapäivä 27.9.
Syyskuun 27. päivä pääsee rönsyilemään, tai vaeltelemaan, omaan elinympäristöönsä osana kansainvälistä World Wide Wander-tapahtumapäivää! Tapahtumapäivän ajatuksena on vaellella omassa kotiympäristössään uusia reittejä pitkin, ja yllättyä sekä inspiroitua oman kotiseudun monista mahdollisuuksista. Meijän polku kutsuu kaikki suomalaiset mukaan rönsyilemään!
Vuosikellon syksy
Hyvinvointiklassikkomme, Vuosikellon, syksyiset liikunta- ja hyvinvointihaasteet kutsuvat sinut luonnon ja hyvinvoinnin äärelle. Syyskaudelle on tarjolla lisääntynyttä luonnossa liikkumisen ja oleskelun aikaa, terveyttä edistävää saunomista sekä aina hyödyllistä tasapainoharjoittelua. Syksy on myös oivaa aikaa aloittaa Miljoonan askeleen haaste, jossa jokainen askel vie sinut lähemmäksi parempivointista talvea ja kevättä.
Keski-Suomen reitistöviikolla järjestetään neljännen kerran Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, johon toivotaan runsaasti kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä, lähiluonnosta ja lähimetsistä. Reitistöillä tarkoitetaan laaja-alaisesti luontoreittejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kävellen, juosten, pyöräillen, meloen tai hiihtäen.
Luovan valokuvauksen keskuksen raati valitsee kilpailuun lähetetyistä kuvista 10 valokuvaa, jotka julkaistaan sanomalehti Keskisuomalaisessa Keski-Suomen reitistöviikolla. Julkaistuista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.
10 valitun kuvan kuvaajat saavat kuvastaan Fine Art Printtinä tulostetun A4-kokoisen teoksen itselleen. Kuvat tulostaa Luovan valokuvauksen keskus. Nämä 10 valittua kuvaa julkaistaan järjestäjien kanavissa Keski-Suomen reitistöviikkoon liittyvissä julkaisuissa. Kuvaajien nimet tulevat aina esille julkaisun yhteyteen.
Kilpailu on osa Keski-Suomen reitistöviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä keskisuomalaisia luontoliikuntareitistöjä tutuksi niin keskisuomalaisille kuin kauempaa tuleville vierailijoille ja samalla aktivoida ihmisiä liikkumaan luontoon. Keskisuomalaisessa luonnossa liikkuminen ja oleskelu ovat keskeisessä roolissa myös keväällä 2024 käynnistyneessä Meijän metsät -kokonaisuudessa.
Syyskuussa keskisuomalaiset reitistöt vievät taas kohden lähiluontoa, kun Keski-Suomen reitistöviikkoa vietetään jo viidettä kertaa.
Lähireitistöjen ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnin, retkeilyn, liikkumisen ja matkailun mahdollistajana lisääntyy vauhdikkaasti. Keski-Suomen reitistöviikko onkin kynnyksetön tapahtumaviikko, jolloin keskisuomalaisia upeita luontoreitistöjä ja niiden käyttäjiä ja monia käyttömahdollisuuksia esitellään laaja-alaisesti. Tämän vuoden teemana on lähiluonto ja sen reitistöt. Lisämausteena tietenkin liikkumaan lähtenyt Keski-Suomi, jonka luontopositiiviseen pirtaan luonnossa liikkuminen istuu* mainiosti.
Tapahtumaviikolla järjestetään myös perinteinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu, joten kamerat mukana, kun reitistöillä liikutaan.
Tervetuloa mukaan keskisuomalaisille reitistöille!
* koska tiedostamme pidempiaikaisen istumisen terveyshaitat, sanaa käytetään vain kielikuvana tässä yhteydessä.
Vesi on kiehtova elementti ja usein löydänkin itseni tuijottamasta tyyntä järvenselkää tai vieressä kohisevan puron alati muuttuvaa virtaa. Vesistöt eri muodoissaan tuntuvat vetävän mieltä salakavalasti luokseen, minkä huomasin tarinaani kirjoittaessa: yllättävän moneen suosikkipaikkaan liittyy olennaisena osana vesi eri muodoissaan.
Ajattelinkin tällä kertaa esitellä kolme mökkiseutumme suosikkikohdetta sekä kourallisen arkisempia levähdyspaikkoja lähimailta ja lenkkipoluilta. Retkellä tutustutaan iäkkääseen myllyvanhukseen, ihmetellään pinnan alle kätkeytyvää sukellusvenettä ja tepastellaan pitkillä pitkospuilla.
Palsankoski, Multia
Aloitetaan seikkailumme Multialta, Keski-Suomen kuohuvimpiin lukeutuvasta kunnasta. Multian metsämailla kohisee yli kolmekymmentä koskea, jotka piiloutuvat eri puolille kunnan periä. Virtapaikkojen lisäksi maastokarttaa katselevan katse kiinnittyy villisti mutkitteleviin jokiuomiin ja niiden hauskoihin nimityksiin, kuten Makkarakierteisiin tai Hullujenmutkaan.
Yksi kenties tunnetuin ja katselluin nähtävyys on Väätäiskyläntien varressa soljuva Palsankoski. Kalastajien suosimat koskimaisemat ovat tuttu näky myös lepohetken joenpartaalla viettäville matkailijoille, mutta virran eloa pääsee levähdyspaikan lisäksi ihastelemaan puolentoista kilometrin mittaisella luontopolulla. Reitti ylittää myös Housukosken kivikkoisen uoman, ennen kuin joen rantamia seuraileva polku nousee ylös korkealle mäntykankaalle. Sieltä jyrkkäreunainen jokilaakso avautuu puiden väliköistä lähes lintuperspektiivistä. Karttapaikka.
Uitamonkosken mylly, Multia
Historian kuohuihin sen sijaan pääsee sukeltamaan lähempänä Multian kuntakeskusta sijaitsevalla Uitamonkoskella, jossa veden liikkeiden ohella voi ihastella yli satavuotiasta myllyvanhusta. Vuonna 1890 rakennettu mylly toimii myös myllymuseona ja sen sisälle kannattaa ehdottomasti kurkistaa.
Myllymuseon parkkipaikalta on vain lyhyt kävelymatka läheiselle luonnonsuojelualueelle, jossa mutkittelee pieni, mutta sitäkin kiehtovampi Rympsylänpuro, joka on aina ollut etenkin lasten mieleen.Karttapaikka.
Karhunahas, Multia ja Petäjävesi
Kahta ensin mainittua erähenkisempi ja maastonmuodoiltaan rouheampi Karhunahas soveltuu hienosti eväsretkien kohteeksi. Multian ja Petäjäveden rajalla aukeavaan rotkolampeen kannattaakin lähteä tutustumaan ajan kanssa.
Lyhyen patikkamatkan päästä löytyvän luonnonnähtävyyden varustukseen kuuluu hieno laavu ja tulipaikka, jotka sijaitsevat rotkon laella. Karhunahtaan ympäri kiertää lyhyt luontopolku, jonka varrella voi ihastella vastapuolen korkean kallioleikkauksen ohella yläjuoksun pientä ja mutkittelevaa koskiosuutta. Tummavetinen, usein könkään kuohuista vaahtoutuva virta on ollut joskus kolmenkin myllyn koti, mutta nykyisin sen rantamilla on vain kolme vanhaa mökkirakennusta. Alueen luonto herkkää ja siellä liikkujia ohjeistetaankin kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin. Karttapaikka.
Arkisemmat helmet
Tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi myös arkisemmat vesiaiheet ansaitsevat paikkansa valokeilassa. Ovathan ne tärkeä osa monien päivittäisiä rutiineja ja tärkeitä voimavaroja arjen verottamien ”akkujemme lataamisen” kannalta. Niiden varsilla liikutaan luonnon suurempia nähtävyyksiä matalammalla kynnyksellä, usein jopa huomaamattamme nautiskellen, mutta aina kuin ennalta määritellysti paikalle palaten.
Lähipurot ja lammet ovat paikkoja, jonne iltakävelyllä etsiydytään, paikkoja, joihin saavutaan kerta toisensa jälkeen sen suurempia suunnittelematta. Alla muutamia lähialueiden suosikkejani arkisten iltakävelyiden tai polkuverkostoja koluavien pyörälenkkien varsilta.
Kuvat vasemmalta ylhäältä: Velakallionlampi, Levonoja, Raudanjärvi, Sääksjärvi, Mustalampi ja Härköjärvi.
Mustalammen paikoin jopa erämaamainen tunnelma on parhaimmillaan suopursujen kukinta-aikaan. Lammen rannan evästelypaikalla istuessa ei uskoisi, että vastarannalta on vain kivenheitto paikallisbussin päätepysäkille. Karttapaikka.
Ladunmajan ja Muuramen välisen polkuverkoston varteen jäävä Härköjärvi on paikka, jonne huomaan usein päätyväni jossain vaiheessa pyörälenkkejä. Järven rauhassa on jotain kiehtovaa. Talvisin sen jäällä voi nähdä saukon jäljet. Karttapaikka.
Sääksjärven eteläiset rannat ovat paikallinen salaisuus. Kivikon pöytäkivelle voi lähteä eväsretkelle ja viereisestä lahdelmasta eteenpäin laskevan puron kivikkoinen uoma saa aina miettimään sen syntyperän saloja. Karttapaikka.
Raudanjärven pieni erämaakaista keskellä kaikkea on parhaimmillaan juuri ennen hämärää. Rannan pitkospuut kuulunevat lähialueen pisimpiin ja rantojen kaksi tulipaikkaa mahdollistavat hämärää vartovan retkinuotion valossa tunnelmoinnin. Karttapaikka.
Muuratsalon Velakallionlammen sukellusvene tuo hymyn aina huulille. Rannan nuotiopaikka toimii hyvänä välietappina niin lyhyillä metsäkävelyillä, kuin syvemmälle saaren villiin eteläpäähänkin suuntautuvilla retkillä. Karttapaikka.
Levonmäen reitistöjen virkistävä vesielementti löytyy Levonojan varresta. Verkkaisesti virtaava puro kääntyy hitaan kaarteen jälkeen vuolaampaan laskuun ja paikka onkin monien ulkoilijoiden suosiossa. Uoman ylittävät sillat antavat oman lisämausteensa kuusikon kätkemälle ourulle. Karttapaikka.
”Vesi on aika hieno elementti.”
– Timo Silakka
Juha-Pekka Jylhä Keskisuomalaisten reitistöjen kokemusasiantuntija, joka on kirjoittanut aiemmin Meijän poluille hämäräpolkujen kutsusta ja Kinkomaan lähiretkimahdollisuuksista. Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana.
