Kolmatta kansallista Luontotyöpäivää vietettiin perjantaina 20.5. aurinkoisissa tunnelmissa eri puolilla Suomea. Aiempiin Luontotyöpäiviin verrattuna oltiinkin liikkeelle isommalla porukalla, kun myös korkeakouluja, peruskouluja ja päiväkoteja saatiin luontoon töihin, opiskelemaan, leikkimään ja vain nautiskelemaan luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Korkeakoulujen päivä käynnistyi aistikävelyillä aurinkoisessa säässä. Aistien herättely toimii loistavana tapana aloittaa työpäivä.
Merkittävimpänä uutena avauksena oli keskisuomalaisen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen lähteminen mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Eikä suotta, sillä korkeakouluopiskelijat kokevat korona-ajan jälkeen kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä. Näihin molempiin luonnossa oleskelu, ja luonnossa opiskelu tarjoaa loisteliaan oppimis- ja palautumisympäristön. Tapahtumapäivänä Jyväskylässä järjestettiin korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle luontopalaverien ohella myös aistikävelyjä ja metsäjoogaa ryhmille.
Meijänpolkulaisia (Jamk) suunnittelemassa tulevia luontointerventioita. Ja luonnollisesti lähiluonnossa.
Peruskoulussa ja päiväkodeissa lähdettiin myös luontoa kohden. Lasten ja nuorten luontosuhten muodostumisen kannalta luonnossa vietetyn ajan lisääminen onkin avainasemassa. Kaikki syyt lähteä luontoon leikkimään, liikkumaan ja oppimaan ovat tehosyitä.
Seuraavan kerran kansallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 23.9. Päivä toimii loistavana strattina syyskauden luonnossa vietettävien kokousten, palaverien ja innovointi- ja palautumishetkien uudelleenkäynnistämiseen kesäkauden jälkeen. Samalla viikolla järjestetään myös Keski-Suomen reitistöviikko, joten Keski-Suomessa riittää hyviä syitä siirtää toimisto luontoon ja reitistöille!
Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan päivä päättyi Juurikkasaareen Päijänteen rannalle palauttavaan tyhy-illanviettoon.
Mutta sitä ennen, eli 16.6., vietetään myös kansainvälistä Outdoor Office Daytä, jolloin Meijän polku yhdessä kansainvälisen organisaation kanssa suunnittelee hauskan tempauksen työporukoiden luontoseikkailuihin innostamiseksi. Lisää tietoa tästä kesäkuun alussa, mutta laittakaa jo nyt päivä kalenteriin ja luontotyöpäivän suunnittelumyssy päähän. Vinkkejä suunnitteluun löytyy täältä.
Mutta sitä ennen suomalaista työtä päivittäin kohden luontoa. Kun menette, niin #luontotyöpäivä#outdoorofficeday -tunnisteet käyttöön, niin pääsemme nauttimaan ja jakamaan ilosanomaa omilla somekanavillamme.
Työpäivä metsässä tarkoittaa lähes tulkoon minkä tahansa työn tekemistä ulkona luonnossa. Se on konkreettinen esimerkki työnmurroksesta ja työn tulevaisuudesta – väitän että jokaisesta työtehtävästä löytyy palasia jotka itseasiassa toteutuvat ajattelemalla, toisten ihmisten kanssa keskustelemalla, heidän ajatuksiaan kuuntelemalla. On aika haastaa ajattelua ja tapoja sen osalta missä kaikkialla työtä voi tehdä ja ennen kaikkea – missä mitäkin asiaa on paras tehdä. (Eikä nyt siis tarkoiteta vain keskustelua työajan jakautumisesta työpaikan ja kotitoimiston välillä…)
Totteleeko aivomme niille annettua työaikaa?
Ajatus työajasta on vanhentunut. Ajattelumme ja aivomme ei varsinaisesti noudata niille ulkoapäin annettua “kahdeksasta neljään” aikataulua. Kuinka moni tunnistaa tilanteen jossa idea tai ajatus on pulpahtanut mieleen lenkkipolulla tai uimahallin saunassa? Todennäköisesti moni. Ympäristöt joissa meidän oletetaan tekevän töitä, eivät useinkaan ole niitä jotka ruokkivat ajatteluamme tai luovuuttamme, ainakaan toistuvasti. Nuo samat ympäristöt myös uhkaavat terveyttämme – puhutaan sitten liiallisesta istumisesta, raittiin ilman puutteesta, huonoista työasennoista, päivien yksipuolisuudesta tai liikunnan vähyydestä. Toisaalta taas parhaat ideat saattavat syntyä paikoissa joissa emme varsinaisesti haluaisi ajatella töitä tai koe olevamme töissä. Kenties paikoissa joista emme haluaisi tulla “pomon yllättämäksi” keskellä päivää. (Rehellisesti käsi ylös kuinka moni lenkkeilee tai lähtee uimahalliin niin sanotusti työajalla?)
Metsäfasilitointi yhdistää asioita ja ihmisiä uudelleen ja uudella tavalla
Metsätyöpäivä-konseptissa yhdistyvät asiat joita olemme tähän asti lokeroineet omiksi osa-alueiksi tai tarkoituksellakin pitäneet erillään. Nyt on aika kysyä miksi? Mielemme, ajattelumme ja ajatuksemme eivät kuitenkaan toimi näin. Tähän liittyy olennaisesti myös hyvinvointiasiat – niitä ei saa liiaksi ulkoistaa yksilöille tai nähdä työajasta irrallisena. Ratkaisu asiaan ei ole kehotus henkilöstölle pitää huolta itsestään vapaa-ajalla tai tarjota siihen liittyen kannusteita (liikuntaedut jne.). On aika miettiä miten hyvinvointia lisääviä elementtejä voi selkeämmin yhdistää osaksi itse työtä ja sen sisältöä.
Hetkinen, oliko tässä sittenkään mitään uutta?
Työpäivä metsässä konsepti perustuu metsäfasilitointiin eli työkaluihin ja menetelmiin joiden avulla työnteko ja ryhmätyöt onnistuvat luonnossa, ilman laitteita, erilaisia teknologioita tai varsinaisia muistiinpanovälineitä. Menetelmät ovat samoja joiden avulla toteutamme työpajoja, kokouksia ja yhteisiä tilaisuuksia toimistoissa, rakennuksissa ja etäyhteyksin mutta sovellettuna erilaiseen ympäristöön.
Menetelmä on ennen kaikkea kehitetty tietotyön parissa työskenteleville ihmisille mutta kukapa ei näinä päivinä olisi ainakin osittain myös tietotyöläinen? Metsäfasilitoinnin ajatuksena on haastaa totutut tavat siihen missä ja miten työtä kannattaisi tehdä jotta ihmisten koko potentiaali saataisiin houkuteltua esiin. Tähän liittyy kysymys työelämään liittyen yleisesti – ovatko työt nykyisellään suunniteltu ja toteutettu niin? Tulisiko työpäiviä ajatella ja muotoilla uudelleen? Entä jos jokaisen työyhteisön toimintatapoihin kuuluisi muutama metsätyöpäivä vuodessa? Tai vaikka yksi päivä jokaista vuodenaikaa kohden. Tiimi lähtisi yhdessä ulos keskustellen työstämään etukäteen tunnistettuja ja valittuja aiheita.
Luovuus asuu luonnossa
Työpäivät metsässä yhdistävät liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden. Levolla tässä tapauksessa tarkoitetaan rauhallisempaa rytmiä mikä luonnossa työskennellessä löytyy usein ihan itsestään, häiriötekijöiden karsimista sekä elpymistä mitä esimerkiksi työpäivään yhdistetty metsäkylpy tai nokipannukahvien lomassa tapahtuva tuleen tuijottelu tarjoaa. Tai ylipäätään jo oleskelu luonnossa. Usein aikaansaannosten määrä metsätyöpäivien osalta yllättää positiivisesti. Luovuus asuu luonnossa ja sitä tarvitsevat kaikki jotka kohtaavat työssään muita ihmisiä tai ratkovat ongelmia, joihin odotetaan ratkaisuja ja uusia ideoita.
Teki ihminen sitten tietotyötä tai ei, joidenkin meidän työmme on enemmän paikkaan sidottuja. Toisilla taas vähemmän ja “siteet” saattavat usein olla enemmän seurausta vanhentuneesta ajattelusta. Niin tai näin, suurimman osan meistä töihin liittyy mm. erilaisia suunnittelu- ja kehitystehtäviä. Usein näitä on toteutettu kutsumalla ihmiset silloin tällöin yhteisesti koolle, eikö vain? Tällaisten tehtävien toteuttaminen metsäfasilitoinnin avulla ulkona luonnossa on tietoinen askel kohti tulevaisuutta ja parempaa työelämää.
Lähdetäänkö kokeilemaan? 20.5. vietetään kansallista Luontotyöpäivää! Olisiko tuolloin sopiva ajankohta mahdollistaa metsätyöpäivä omalle työyhteisöllesi?
Aino-Maija Vaskelainen ohjaamassa työyhteisöä luonnossa. Kuvat Susanna Mikander.
Kirjoittaja on metsäfasilitointi-menetelmän kehittänyt tietotyöläinen – liiketoiminnan kehittäjä jolla on pitkä kokemus fasilitoinnista, projektityöskentelystä ja IT maailmasta rakennetuissa ympäristöissä ja etäkulttuurissa. Metsäfasilitointi syntyi tarpeesta tuoda työelämään vastapainoa ja auttaa ihmisiä – kehittää työelämää inhimillisempään ja ihmislähtöisempään suuntaan. “Nykyisellään ihmistenpotentaalista jää iso osa käyttämättä. Työpäivät saattavat usein viedä enemmän energiaa kuin antaa ja monet kokevat työstä palautumisen yhtenä suurimmista haasteista. Päivät kuluvat ruudun äärellä ja niin myös illat. Digitaalisessa maailmassa ei ole mitään vikaa mutta siihen on myös hyvä ottaa välillä etäisyyttä.”
Suomalaista opiskelua ei ole viety näin reippaasti kohden luontoa sitten aikojen, jolloin seitsemän Jukolan veljestä heilahti pellolle lukkarin väkituvan akkunasta 1830-luvulla. Nykyisellään emme kuitenkaan pakene oppia, vaan päinvastoin lähdemme luontoon nauttimaan oppimisesta.
Luonto opiskeluympäristönä
Luonnon helmassa opiskelu on kuin opiskelua steroideilla; luonto auttaa keskittymään, antaa energiaa ja samalla rentouttaa ja auttaa kehoa ja mieltä palautumaan.
Luonnon monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset kannattaa hyödyntää osana jokaviikkoista opiskelua.
Ja mikä on paras paikka opiskella ulkona? Se paikka, jossa sinä viihdyt parhaiten. Oli se sitten kotipiha, lähipuisto tai vaikkapa kaukana sivistyksestä sijaitseva erämaa. Kaikki nämä tarjoilevat juuri sinulle sopivan opiskeluympäristön omine etuineen.
Luonto toimii loistavana ympäristönä niin aktiivisille koulutunneille kuin rauhalliselle keskittymistä vaativille hetkille.
Ideoita luonnossa opiskeluun
Pukeutukaa sään mukaan. Myös mahdolliset työvälineet kannattaa valita sään mukaan; sateella ei kannata ottaa sokerista tehtyjä vaatteita päälle. No ei ne sovi auringon paahteeseenkaan.
Suunnitelkaa luontotyötunti ulkoilmakohteen mukaan; apuvälineet erilaisten tehtävien ja rastien toteutukseen löytyy usein paikan päältä.
Muodostakaa pareja tai pienryhmiä ja pitäkää palautesessiot ja kehittämiskeskustelut kävellen luontoympäristössä.
Luontoympäristöjä kannattaa käyttää osana ryhmäytymistä erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien toteutuspaikkana
Luonnon yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on palautumisen mahdollistaminen. Jättäkää siis aikaa vain oleskelulle. Oleskelun aikana voi halutessaan harjoitella myös aisteja: pienten yksityiskohtien katselu, hyönteisten seuranta, linnun laulun kuuntelu, sateen ropina, tuulen liike rantakaisloissa sekä aaltojen rytmi toimivat kaikki loistavina tapoina rauhoittua.
Ottakaa siirtymät mukaan osaksi oppitunteja; mitä vaikeakulkuisempi maasto, sitä paremmin kävelijä keskittyy nykyhetkeen.
Myös korkeuserot kannattaa hyödyntää; kukkulalle kiipeäminen tuntien pitoon saattaa olla osalle meistä viikon suurin fyysinen ponnistus.
Tentteihin ja kokeisiin luku onnistuu rauhoittavana ympäristönä jopa paremmin kuin sisätiloissa. Vielä kun unohtaa puhelimen kotiin, niin häiriötekijöitä ei ole laisinkaan ;). Jos puhelinta ei unohda kotiin, niin sitä voi käyttää myös luontoon tutustumiseen. Tsek Kasvienbongaushaaste.
Jos teette pidempiä luontotyöpäiviä, niin eväitä mukaan!
Ja muistakaa; luontoon viedään ja sinne jätetään vain stressi, huoli, väsymys, suru ja ahdistus. Retkietiketti ohjeistaa muiden asioiden kanssa.
Alta löytyy vielä lisätietoa Luontotyöpäivän suunnitteluun ja viettoon.
”Luontotyöpäiväon tosi mahtava idea, mutta talvellahan ei toki ulkona voi työskennellä, kun on kylmä ja lunta.”
Lähdimme vuoden alussa testailemaan, kuinka luonnossa työskentely onnistuu talviaikaan. Tämä siitä syystä, että huomasimme noin kolmanneksen suomalaisesta työajasta kuluvan talven syleilyssä. Tai siis sisätiloissa, jos sinne ulos ei uskalla töitään viedä. Luonnossa oleilulle työn merkeissä tuleekin tässä tapauksessa kestämättömän pitkä tauko, joka näkyy nopeasti työhyvinvoinnissa, jaksamisessa ja yleisissä energiatasoissa. Järjestimme siis testimielessä muutamien yhteistyötahojen kanssa työpalavereita luonnon helmaan. No toimiko toimiston siirtäminen talven selkään?
Kyllä vain! Jopa odotettua paremmin. Kävimme esimerkiksi pitämässä pulkkamäkipalaveria Japalaisten kanssa. Kymmenen sekunnin mittaisilla pulkkapuheilla saimme nopeasti rikottua jään uusien tuttavuuksien kanssa. Pulkkapuhe on tietysti jyväskyläläinen versio perinteisestä hissipuheesta, jossa asiansa pitää esittää hissimatkan kestävän ajan puitteissa. Lyhyessä pulkkamäessä tuo aika oli noin 15 sekunttia. Olettaen siis, että sattui laskemaan samaan suuntaan keskustelukumppanin kanssa. Kävimme myös testaamassa luistelukokousta ja maailman suurimman valkotaulun käyttöä Jyväsjärvellä Leader Keski-Suomen tiedotusväen kanssa. Tällä reissulla emme pyrkineet rikkomaan jäätä. Tämän lisäksi rakentelimme #lumitoimiston Jyväskylän ammattikorkeakoulun pihaan ulkoilmapalavereita varten, sekä pidimme etäpalavereita talven selässä.
Kaikki kokeilemamme palaveritavat ja uudet pitopaikat herättivät innostusta ja työniloa osallistujissa. Uusia ideoitakin virisi vauhdilla uusissa ympäristöissä. Suosittelemmekin lämpimästi lähtemään ulos myös viileämmillä ilmoilla.
Seuraavaa virallista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 20.5. Jos lumitoimistoa tai muita talvivirikkeitä haluaa testata, niin kannattaa lähteä viemään työtä ulkoilmaan jo ennen tuota. Jos ja kun viette työtänne ulos, niin #luontotyöpäivä -tunniste käyttöön, niin pääsemme nauttimaan kanssanne. Jaettu ilo, ja niin edelleen.
Ja suomalaisen Luontotyöpäivän jälkeen pääsemme viettämään myös kansainvälistä Outdoor Office Day:tä 16.6.! Olemme suunnittelemassa Meijän poluilla jotain jännää hollantilaisten kanssa myös tuolle päivälle, mutta siitä lisää kesäkuun alussa… Mutta tässä odotellessa itse kukin luontoon työpäivää viettämään!
Kaikki eivät luonnollisestikaan pääse työpäivän aikana ulos. Tällöin luonnon hyvinvointivaikutuksia voi tuoda osaksi työpäivää sisätiloihin. Olemme keränneet tälle sivulle vinkkejä luonnon tuomiseksi sisätiloihin osaksi arkityötä.
Luontoelementit
Huonekasvit eivät ole harvinainen näky suomalaisessa toimistossa tai muussa työympäristössä. Tämä onkin helpoin tapa tuoda luontoa osaksi jokapäiväistä työarkea. Vihreyttä ja vehreyttä voi hiljalleen sisätiloissa myös lisätä. Ratkaisuna voivat myös olla erilaiset viherseinäratkaisut, kuten yllä olevassa kuvassa JAMKin kampuksella. Myös erilaiset kasvien kasvatus- ja hoitomahdollisuudet tuovat iloa ja eloa työtiloihin. Samalla työntekijöiden kiinnostus luonnosta ja luonnon toiminnasta saadaan heräämään.
Luontoelementteinä voidaan pitää myös esimerkiksi valokuvia, tapetteja sekä äänimaisemia. Taidekin voi kuljettaa ajatukset luontoon. Tällaisesta taiteesta esimerkkinä Soivat maisemat -hankkeen videot Keski-Suomesta.
Luontoelementtien tuomisesta työarkeen löytyy ideoita myös Anni Kupilan artikkelista blogistamme.
Luontotauko
Luontotauot ovat helposti osaksi työpäivää otettavia elementtejä. Luonnon voi tuoda kahvitauolle kuuntelemalla kuulokkeilla ja omalla kännykällä luontoääniä, esimerkiksi lintujen laulua tai veden liplatusta. Jo lyhyt uppoutuminen tällaiseen äänimaisemaan saa stressitasot laskemaan ja rentouden lisääntymään. Alla on Meijän polun lyhyt luontovideo, jonka avulla pääset hetkeksi keväisen puron äärelle palautumaan.
Myös kahvi- ja ruokatauoilla ulkona ja luontoympäristössä piipahtaminen on suositeltavaa, jos tällaiseen on mahdollisuus. Pieni kävely ruokailun tai muun tauon yhteydessä on myös virkistävää, joten työhyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla.
Luontoelementtejä voi ottaa myös osaksi kokous- ja palaverirutiineja. Tällöin niistä pääsee hyötymään kaikki tapaamisiin osallistujat.
Luontopainotteinen työmatka – Työmatkarönsyily!
Pyri kulkemaan työmatkasi reiteillä, joilla ainakin osa matkasta liikutaan luontoympäristössä tai sen välittömässä läheisyydessä. Tässä myös omalla aktiivisella liikkumisella on hyvinvointia lisäävä merkitys. Jos liikut julkisilla, voit pohtia olisiko mahdollista jäädä aiemmin pois kyydistä ja kulkea loppumatka luontopainotteisilla reiteillä. Omalla autolla liikkuessa voit miettiä, että olisiko auto mahdollista jättää parkkiin paikkaan, josta pääsee työpaikalle kävelemään luontoalueiden lävitse. Erilaisia työmatkareittejä kuljettaessa puhutaan työmatkarönsyilystä. #työmatkarönsyily
Suomalainen luontoympäristö suorastaan hellii kehoa ja mieltä. Samalla monimuotoinen ympäristö tarjoaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja työn innovatiivisuuden lisäämiseen moninaisen työkalupakin. Ja kaikki nämä hyödyt ovat kaikkien käytettävissä heti lähiluonnosta lähtien.
Virikkeellinen ja luova ympäristö
Luonnossa mieli kirjaimellisesti vaeltelee. Tämä mielen spontaani vaeltelu parantaa kykyämme yhdistellä erilaisia asioita, eli innovoida. Monet merkittävät historian henkilöt tiedemiehistä taiteilijoihin ja poliitikoista keksijöihin ovat käyttäneet tätä luonnon suomaa ominaisuutta etsiessään uusia ideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Mikseipä siis luonnossa ja luonnosta kumpuavaa luovuutta otettaisi käyttöön osana suomalaista työelämää? Luonnossa oleskelu myös parantaa muistia sekä keskittymiskykyä ja kohentaa koettua elämänlaatua. Luonnossa liikkuminen myös vähentää negatiivisten asioiden pyörittelyä mielessä ja lisää positiivisia ajatuksia. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei työelämässä, ja elämässä yleensäkään, ole haittaa.
Luonto tarjoilee erilaisia virikkeitä eri vuodenaikoina. Tämä virikkeiden moninaisuus ja vaihtelevuus luo puitteet uusia ajatuksia herättelevälle työympäristölle.
Yksi luonnossa työskentelyn eduista on lisäksi työympäristön vaihdos, sillä mikäpä saa ajatukset enemmän urautumaan, kuin päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen sama työympäristö? Luonnossa saat helposti vaihtelua arkeen. Ja vaikka luontotyöpäivän työpisteesi olisikin aina sama, niin luonto järjestää työtilaan vaihtelua ympärivuotisesti. Luontotyöpisteesi ei ole täysin samanlainen yhtenäkään vuoden päivänä!
Päivänvalo piristää
Luonnossa liikkumisessa ja oleskelussa on myös pirteyden ja mielen hyvinvoinnin kannalta yksi merkittävä ominaisuus, eli luonnollisen valon saanti ja vuorokausirytmin ylläpito. Nämä tuppaavat sisätiloissa työskennellessä usein jäämään vaillinaiseksi. Luonnollisen, päivän valoon perustuvan, vuorokausirytmin ylläpito lisää unen pituutta ja parantaa unen laatua.
Kun yhdistämme nämä luonnon terveysvaikutukset aktiivisen liikkumisen hyötyihin, niin kasassa on erittäin positiivinen ja terveellinen kokonaisuus, joka tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia.
Talvella lyhyt päivänvalo kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi ruokatunnilla voi piipahtaa lähiluonnossa keräämässä vireyttä.
Viikottainen ulkonaoloaika tulisi luonnon tarjoamien terveyshyötyjen saannin kannalta olla vähintään 2–3 tuntia. Tämän ajan voi kerätä yhdellä kertaa, tai sitten useammassa pienemmässä osasessa viikon mittaan. Viikottainen luontotyöpäivä, eli esimerkiksi yhden aamupäivän vietto luontoympäristössä kerran viikossa takaa tämän viikoittaisen luontokontaktin. Kaikki muu ulkonaoloaika tämän päälle on pelkkää terveellistä plussaa!
Liikkuminen ja ergonomiavirikkeet
Jo pelkästään luontoon hakeutuminen lisää aktiivisuutta päivääsi. Luonto tarjoaa kuin luonnostaan myös esimerkiksi tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen loistavan ympäristön. Esimerkiksi metsäpoluilla kävely on hyvin monipuolista liikuntaa, joka haastaa positiivisesti monella tapaa kehoa ja mieltä.
VINKKI: Jos sinulla on mielessä koko ajan pyörivä huoli tai ongelma, niin hakeudu haastavakulkuiselle metsäpolulle, ja lisää liikkumisnopeuttasi. Näin mielesi joutuu keskittymään täysin liikkumiseesi ja saa lepohetken huolista. Ehkäpä reippaan kävelyn jälkeen olet myös keksinyt ratkaisun mieltäsi vaivanneeseen asiaan…
Työergonomian kannalta luonto on myös oikea aarreaitta. Kivet, kannot ja juurakot tarjoavat hyvin erikorkuisia ja muotoisia istumispaikkoja ja asentoa tulee myös vaihdeltua kuin luonnostaan. Voit myös välillä tasapainotella juurakkojen päällä, heitellä kävyillä tarkkuutta tai vaikkapa venytellä läheistä puuta vasten.
Lähiluonnosta löytyy runsaasti erilaisia työpisteitä vaikkapa tietokoneella työskentelyyn.
Voit myös ottaa osaksi Luontotyöpäivää sekä kohteeseen, että kohteessa liikkumiseen erilaisia ideoita. Voit liikkua luontotyöpisteeseesi tai -työpisteessäsi esim maastopyörällä, meloen, hiihtäen, hölkäten tai vaikkapa kumipatjalla. Välineitä voi myös vuokrata tai lainata, jos itsellä ei sellaisia ole käytössä. Huomioi myös erilaisten työmatkareittien aktiivinen etsiminen ja käyttö, eli työmatkarönsyily!
Luontotyöpäivään voi yhdistää esimerkiksi taukoja erilaisilla liikuntavälineillä liikkuen. Tässä vietetään liikunnallista kahvitaukoa Meijän polun kokouksessa luonnon helmassa.
Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö
Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.
Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?
Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!
Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä. Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.
Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.
Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…
Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!
Janne Laitinen Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK
Viime aikoina on puhuttu terveydelle negatiivisen pitkäaikaisen istumisen haitoista ihmisille.
Työelämässä sekä yhdistyksissä ja seuroissa kokoukset ja palaverit ovat osa ihmisten arkea. Osassa ammatteja kokouksia ja tapaamisia on päivittäin ja kokouksissa kuluu useampia tunteja päivässä. Ja kokouksissa istutaan.
Samaan aikaan myös ekologisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet merkittäviksi puheenaiheiksi elämän eri osa-alueilla ja ihmisillä on tarve löytää ratkaisuja toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen ympäristönkin kannalta parempaan kuosiin.
Meijän kokoukset -osion Meijän polulle on koonnut JAMKin fysioterapiaopiskelijat Juha Oinonen ja Olga Ryynänen, jotka olivat työharjoittelussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikössä ja Meijän polulla loka-joulukuussa 2019.
– Nyt fysioterapiakoulutuksessamme istumme päivittäin koululla parhaimmillaan koko päivän pieniä taukoja lukuun ottamatta. Istuminen jatkuu usein illalla omatoimisen opiskelun ja lukemisen merkeissä. Myös työharjoittelussamme olemme viettäneet paljon aikaa erilaisissa palavereissa ja koulutuksissa, ja pääasiassa nuo kaikki ovat istumista. Halusimme lähteä tutustumaan tähän mielenkiintoiseen aiheeseen, koska istumisen haitat ovat tiedossa, ja silti vanhoista käytänteistä ei olla päästy eroon; kahden tunnin kokouksessa istutaan vieläkin kaksi tuntia,toteaa Olga Ryynänen.
Meijän kokoukset -sivustolle on koottu tietoa useista kokouksiin linkittyvistä näkökulmista.
– Samalla huomasimme, että kokouksia voisi nykyaikaistaa monella muullakin tapaa. Esimerkiksi kävelykokoukset ovat olleet jo muutaman vuoden muodissa maailmalla, mutta Suomessa, jossa on erinomaisia kävelymahdollisuuksia, ei tällaisia juurikaan ole käyttöön otettu. Kävelykokousten ohella kokouksia voisi muokata monella muulla tavalla terveellisempään ja ekologisempaan suuntaan. Tällaisin ajatuksin lähdimme keräämään aineistoa Meijän kokouksien teeman alle, kertoo Juha Oinonen. – Matkan varrella saimme ideoita ja vinkkejä ohjaajaltamme Liisa Lumiaholta sekä useilta yhteistyötahoilta. Nyt tuntuu siltä, että matka kohden tulevaisuuden kokouksia on vasta käynnistynyt, Juha lisää.
Meijän kokoukset -sivustolta löytyy ideoita ja vinkkejä kokouksien ja palavereiden hyvinvointia ja terveyttä tukevien ratkaisujen toteutukseen, sekä lähteiden kautta paljon lisätietoa aiheesta.
– Toiveena olisi, että ihmiset innostuisivat näistä ideoista ja lähtisivät ennakkoluulottomasti kokeilemaan uudenlaisia kokouskäytäntöjä, toteaa Olga.
Kokousten järjestelyllä voidaan vaikuttaa terveyden ohella myös ympäristön tilanteeseen. Tämä onnistuu helpoiten huomioimalla kokoustarjoilujen ympäristöystävällisyys, mutta myös suunnittelemalla kokouspaikka ja -aika sillä tavalla, että mahdollisimman moni osallistuja pääsee paikalle kävellen, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä tai kimppakuljetuksilla.
Näin onnistut
Pyri valitsemaan kokouspaikka, johon osallistujat pääsevät kävellen, pyörällä, julkisilla tai kimppakyydeillä. Näin pienennät hiilijalanjälkeä ja lisäät aktiivisuutta.
Hoida kokousostokset hyödyntämällä lähikauppoja ja lähiruokaa.
Pyri välttämään muovituotteiden käyttöä, kuten muovipulloja.
Lajittele, kierrätä ja hyötykäytä.
Jos kokoustarjoiltavia jää yli, mieti miten voisit hyötykäyttää ylijäänyttä ruokaa. Voisiko tarjoiltavia esimerkiksi pakastaa tai tarjoilla seuraavassa kokouksessa?
Suosi kokouksissa ekologisia ja kestäviä välipalatarjoiluvälineitä. Muovijäte hajoaa luonnossa ja merissä hitaasti aiheuttaen paljon peruuttamattomia vaikutuksia ekosysteemille. Esimerkiksi muovipullon hajoaminen meressä kestää jopa 450 vuotta.
Terveelliset välipalat lisäävät työvireyttä ja helpottavat ylläpitämään säännöllistä ateriarytmiä. Kasviksien ja hedelmien tarjoilu lisää mahdollisuuksia nauttia niitä riittävästi päivän aikana.
Näin onnistut
Suosi satokauden kasviksia ja hedelmiä kokoustarjoiluissa. Sesongissa olevat kasvikset ovat silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan.
Kannattaa huomioida myös tarjoilujen kotimaisuus. Voit hankkia kokouksiin lähiruokaa Keski-Suomen alueen tuottajilta.
Suunnittele ja hanki kokoustarjoilut hyvissä ajoin ennen kokousta. Viime tingassa hankitut ostokset tulevat tehtyä usein hätiköiden.
Sovellusehdotuksia
Hanki edullisesti kokoustarjoiltavia ResQ Club (Android/IOS)
Vesi on loistava kokousjuoma, paitsi ekologisesti, myös hyvinvoinnin kannalta. Liialla päivän mittaan kertyvällä kofeiniilla voi olla haitallisia vaikutuksia etenkin unen määrään ja laatuun. Tämä kannattaa huomioida, varsinkin jos kokouksia on paljon päivän mittaan. Alla on listattu muutamia juomaesimerkkejä ja niiden sisältämiä kofeiinimääriä. Turvallisen kofeiinin saannin raja päivässä ja kerta-annoksina nautittuna on aikuisille 400 mg/päivä ja 200 mg/kerta-annos.
Kuppi (1,25 dl) kahvia 56–100 mg kofeiinia
Musta tee (2 dl) 47-90 mg
Vihreä tee (2 dl) 20–45 mg
Rooibos tee (Kofeiiniton) (2 dl) 0 mg
Vereen imeytyneen kofeiinin määrä puolittuu 3-6 tunnissa, joten iltapäivällä nautittu kofeiiniannos voi häiritä yöunia.
