Ajankohtaista – Sivu 14

Suomalaiset löysivät jälleen metsät ja ulkoiluharrastuksen

Viime aikojen uutisoinnit ovat monella tapaa poikkeuksellisia. YLE uutisoi 26.3., että suosituilla retkikohteilla tulee olemaan viikonloppuna ruuhkaa ja apuun olisi hälytettävä ihan poliiseja. Keski-Suomen maapinta-alasta metsää on liki 85%, joten ulkoilumahdollisuuksia ja vaihtoehtoja retkeilyyn riittää, kunhan muistaa jokamiehenoikeudet.

Luonto mahdollistaa meille ihmisille monenlaisia ”palveluita”, usein puhutaankin luonnon ekosysteemipalveluista. Luontoperustaisilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon mahdollistamia ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Luonnossa liikkuminen on ilmaista ja vaivatonta, lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä. Aina ei ole tarve lähteä lähimetsää pidemmälle ja omasta kunnastakin löytyy varmasti kätkettyjä helmiä. Lähikohteisiin voi päästä jopa kävellen tai pyörällä, eikä tarvitse huolehtia pysäköinnistä.

Mistä sitten löytää tietoa näistä lähikohteista ja mitä siellä voi tehdä? Tietoa löytyy paljon, mutta tieto on valitettavan hajallaan, sitä pitää osata etsiä oikeilla hakusanoilla ja käyttää omaa harkintaa. Merkityt polut ja hoidetut taukopaikat ovat hyviä kohteita aloittaa retkeily. Suositut retkeilykohteet varmasti ovat näinä aikoina ruuhkaisia ja erityisesti paikoitus tuottaa hankaluuksia. Kannattaa perehtyä kohteeseen ennakkoon karttojen kautta, jotta löytää vaihtoehtoisia paikotusalueita ja muistaa kunnioittaa paikallisten asukkaiden elämää. Pikkuteillä liikkuu keväisin traktoreita sekä metsäkoneita ja perheautoilla liikkuessa on muistettava myös kelirikko (teiden kunto). Hyviä kohteita ovat mm. Korpilahden Vaarunvuoret ja Äänekosken Kapeenkosken alue, asvalttitie perille asti ja paikoitusalueelle mahtuu useita autoja. Metsässä on vielä tähän vuodenaikaan useimmiten lunta ja polut paikoitellen hyvin jäisiä, mutta niin kuin aina, kulkija sopeuttaa askeleet olosuhteiden mukaisesti.

Keskisuomalaiset metsät tarjoavat mitä upeampia yksityiskohtia vierailleen. Kuvat Janne Laitinen.

Kokeneemmat luonnossa liikkujat voivat laajentaa reviiriään ns. hajakohteille, joissa ei useinkaan ole muita ihmisiä ja retkeilyä tukevat rakenteet puuttuvat. Vähän seikkailuhenkeä! Paikotus on harkittava tarkkaan, ja usein on etsittävä kartalta metsäautoteiden kääntöpaikkoja tai muita levikkeitä. Natura-alueet ovat luonnonsuojelualueita, joilla saa liikkua, mutta luontoa kunnioittaen. Natura-alueiden suojelu perustuu lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin tai vapaaehtoisiin sopimuksiin. Näissä kohteissa liikuttaessa on oltava jo ymmärrystä kartoista ja laajemmin luonnossa liikkumisesta, polkuja risteilee ja opasteita ei ole. Eikä liioin tulentekopaikkoja ja huusseja. Mutta luonto on aitoa, metsä on metsää, ja voi saada käsityksen siitä, mitä luonnon monimuotoisuus oikein on. Kävijälle nämä kohteet usein tarkoittavat vaikeakulkuista maastoa, tiheikköjä, kaatuneita lahopuita, jylhiä kallioita ja märkiä rämeitä. Mutta vaivannäkö palkitsee myös; on hiljaisuutta, tai siis luonnon ääniä, tuoksuja (ei aina niin miellyttäviä), eri sävyisiä värejä ja kulkijalle aiemmin tuntemattomia lajeja. Itse olen talven aikana huomannut LEKSA-hankkeen työmatkoilla sammalien ja jäkälälajien valtavan kirjon. Kotona riittää sitten tekemistä, kun tunnistaa uusia lajeja valokuvista.

Kaupungistumisen myötä ihmisten omakohtaiset luontokokemukset voivat jäädä satunnaisiksi ja pintapuolisiksi. Lähimetsästä on hyvä aloittaa.

Retkikohteiden etsintään:

Retkipaikka. Sivua alaspäin selaamalla löytyy kartta ja kohdekuvaukset.
Metsähallituksen Luontoon-sivusto. Vinkkejä myös retkeilyyn.
Kuntien omat sivut esim. Jyväskylä
Museoviraston kulttuuriympäristöt. Erilaisilla hakutoiminnoilla löytyy ihmeteltävää sekä kohdekuvaukset.
Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu, Natura-alueet.
Keski-Suomen lintutorneja.

Lisäksi
Jokamiehenoikeudet
Retkeilijän ABC
Retkeilijän koronavirusohjeet

Janne Laitinen
Biologi ja Meijän polun luontoaktiivi, joka toimii tällä hetkellä luonnon ekosysteemipalvelut Keski-Suomessa (LEKSA) hankkeessa.

Lasten motoriset taidot – uusi osio Meijän polulle!

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi Suomen koulut suljettiin maaliskuun puolivälissä, ja lapset ja nuoret siirtyivät etä- ja kotiopetukseen toistaiseksi. Tähän uudenlaiseen tilanteeseen reagointina Meijän polun internetsivuille on nyt koottu tietopaketti lasten motoristen taitojen harjoittamisesta. Sivuston on koonnut Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö.

Sivustolla kerrotaan erilaisten motoristen taitojen harjoittamisesta, ja annetaan vinkkejä, kuinka näitä tärkeitä taitoja voi harjoitella helposti arjessa sekä kotona, että kodin lähiympäristössä ja -luonnossa.

Lisäksi sivustolle on koottu linkkejä erilaisille aiheeseen vihkiytyneille sivuistoille ja harjoiteoppaisiin.

Sivuston tarkoituksena on antaa vinkkejä sekä vanhemmille, että myös etäopetusta järjestäville opettajille siitä kuinka lasten motorista oppimista voi tukea hyvin monin erilaisin keinoin. Parhaimmillaan motoristen taitojen oppiminen on kuin leikkiä konsanaan. Ja kuten Donna sivuilla toteaa, leikki onkin yksi parhaista tavoista oppia uusia taitoja.

Tervetuloa lasten motoristen taitojen maailmaan! Ja vaikka ei ole edes joulu, niin aikuinenkin voi innostua taas kuin lapsi leikkimään. Se olisi jopa toivottavaa.

Sivusto löytyy osoitteesta: www.meijanpolku.fi/lasten-motoristen-taitojen-harjoittaminen/

Perheet liikkeelle – miljoonan askeleen kävelyhaaste

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi Suomen koulut ja suurin osa lasten ja nuorten harrastuksista on suljettu kuukaudeksi 18.3. alkaen. Tästä johtuen on odotettavissa, että lasten ja nuorten liikunta tulee vähenemään jopa merkittävästi.

9.3. Meijän polku käynnisti Miljoonan askeleen kävelyhaasteen, jonka pohjalta nyt koulujen sulkeutuessa julkaisemme myös perheille kohdennetun Miljoonan askeleen perhehaasteen. Perhehaasteessa askelia voidaan kerätä yhdessä ja pyrkiä saamaan huikea tavoite täyteen kuukauden kuluessa.

Yhdessä perheen voimin toteutettu tavoitteellinen haaste tuo myös rytmiä päiviin ja ennen kaikkea sitä tärkeää luontoliikuntaa. Jos siis mahdollista, valitkaa kävelyreittejä ja retkiä niin, että pääsette välillä myös luonnon helmaan.

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

*Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella.*

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön.

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku

Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä.

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita. Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Unihaaste starttaa 13.1.!

Meijän polun Vuosikellon talviosuudesta löytyvä Unihaaste on nyt vuodenalusta arjen jatkuessa ja lomien ollessa takanapäin erinomainen työkalu vuoden ja vuosikymmenen aloittamiseksi.

Unihaasteeseen voi hypätä mukaan Vuosikellostamme, tai sitten voi lähteä mukaan juuri auenneeseen Facebookissa toimivaan Unihaaste 2020 -ryhmäämme, jossa lähdemme isommalla porukalla pidentämään nukkumiseen käytettyä aikaa.

Pidemmillä yöunilla on runsaasti terveys- ja hyvinvointihyötyjä, varsinkin jos unesi tuppaavat jäämään lyhyiksi hektisessä arjessa.

Unihaaste kestää viisi viikkoa, jonka aikana on tarkoitus pidentää yöuniamme kymmenillä minuuteilla iltaisin. Parhaimmillaan unihaasteen avulla voi saavuttaa reilussa kuukaudessa noin 350 minuuttia lisäunta viikkotasolla. Tällainen, ja pienempikin, unen lisäys näkyy ja tuntuu arjessa.

Ja miten sitten voi havainnoida nukkuuko tarpeeksi? Yksi hyvä keino on miettiä, että pärjääkö puoleen päivään ilman kahvia tai muita piristeitä. Jos ei pärjää, niin unta voisi lisätä. Eli tervetuloa mukaan kaikki suomalaiset 😉

Meijän kokoukset

Viime aikoina on puhuttu terveydelle negatiivisen pitkäaikaisen istumisen haitoista ihmisille.

Työelämässä sekä yhdistyksissä ja seuroissa kokoukset ja palaverit ovat osa ihmisten arkea. Osassa ammatteja kokouksia ja tapaamisia on päivittäin ja kokouksissa kuluu useampia tunteja päivässä. Ja kokouksissa istutaan.

Samaan aikaan myös ekologisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet merkittäviksi puheenaiheiksi elämän eri osa-alueilla ja ihmisillä on tarve löytää ratkaisuja toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen ympäristönkin kannalta parempaan kuosiin.

Meijän kokoukset -osion Meijän polulle on koonnut JAMKin fysioterapiaopiskelijat Juha Oinonen ja Olga Ryynänen, jotka olivat työharjoittelussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikössä ja Meijän polulla loka-joulukuussa 2019.

– Nyt fysioterapiakoulutuksessamme istumme päivittäin koululla parhaimmillaan koko päivän pieniä taukoja lukuun ottamatta. Istuminen jatkuu usein illalla omatoimisen opiskelun ja lukemisen merkeissä. Myös työharjoittelussamme olemme viettäneet paljon aikaa erilaisissa palavereissa ja koulutuksissa, ja pääasiassa nuo kaikki ovat istumista. Halusimme lähteä tutustumaan tähän mielenkiintoiseen aiheeseen, koska istumisen haitat ovat tiedossa, ja silti vanhoista käytänteistä ei olla päästy eroon; kahden tunnin kokouksessa istutaan vieläkin kaksi tuntia, toteaa Olga Ryynänen.

*Meijän kokoukset -sivustolle on koottu tietoa useista kokouksiin linkittyvistä näkökulmista.*

– Samalla huomasimme, että kokouksia voisi nykyaikaistaa monella muullakin tapaa. Esimerkiksi kävelykokoukset ovat olleet jo muutaman vuoden muodissa maailmalla, mutta Suomessa, jossa on erinomaisia kävelymahdollisuuksia, ei tällaisia juurikaan ole käyttöön otettu. Kävelykokousten ohella kokouksia voisi muokata monella muulla tavalla terveellisempään ja ekologisempaan suuntaan. Tällaisin ajatuksin lähdimme keräämään aineistoa Meijän kokouksien teeman alle, kertoo Juha Oinonen.
– Matkan varrella saimme ideoita ja vinkkejä ohjaajaltamme Liisa Lumiaholta sekä useilta yhteistyötahoilta. Nyt tuntuu siltä, että matka kohden tulevaisuuden kokouksia on vasta käynnistynyt, Juha lisää.

Meijän kokoukset -sivustolta löytyy ideoita ja vinkkejä kokouksien ja palavereiden hyvinvointia ja terveyttä tukevien ratkaisujen toteutukseen, sekä lähteiden kautta paljon lisätietoa aiheesta.

– Toiveena olisi, että ihmiset innostuisivat näistä ideoista ja lähtisivät ennakkoluulottomasti kokeilemaan uudenlaisia kokouskäytäntöjä, toteaa Olga.

Vuosikellon talvisosuus avattu!

Meijän polun liikunnan ja terveyden edistämisen botin Vuosikellon talviosuus aukesi 5.12.

Talviosuudessa meille aukeaa neljä erilaista talvikauteen liittyvää liikunta- ja hyvinvointihaastetta. Näitä ovat Porrashaaste, Hiihtohaaste, Sauvakävelyhaaste sekä Unihaaste.

Vuosikellon käyttäjä voi ottaa haasteita käyttöön omien mieltymysten, aikataulujen ja tarpeidensa mukaisesti. Nyt joulukuussa voi esimerkiksi lähteä liikkeelle vuodenaikaan sopivalla sauvakävelyllä, ottaa tammikuun alussa mukaan unihaasteen, jossa lähdetään tietoisesti pidentämään nukkumisaikaa ja sitten helmikuussa hypätä suksille ja lähteä tavoittelemaan Grönlannin ylitystä suksilla.

Esimerkkikuvassa paljon liikkuvan henkilön haasteita talviosion ajalle. Täytyy huomioida, että haasteita voi halutessaan tehdä vaikka kerran viikossa. Näin viikon mittaan voi tehdä useampaakin eri haastetta. Lisäksi osa haasteita, kuten saunahaaste, on palauttava ja rentouttava, eli se ei lisää kehon ja mielen kuormitusta, vaan päinvastoin laskee sitä.

Mukaan voi myös sekoittaa haasteita Vuosikellon syysosiosta, jos haluaa esimerkiksi lähteä laskemaan verenpainetta saunahaasteen avulla tai parantamaan seisomatasapainoa tasapainohaasteen kanssa. Keinot ovat monet, kun terveyttä ja hyvinvointia lähdetään edistämään Vuosikellon avulla!

Vuosikello on suunniteltu matalan kynnyksen liikkumisen ja terveyden edistämisen botiksi, jonka käyttö on ilmaista ja josta löytyy sopivaa aktiviteettia kaikille. Eri mittaiset haasteet ja kausittain vaihtuvat teemat pitämät mielen virkeänä ja aktiivisuustason korkealla ympäri vuoden.

Hyppää siis mukaan Vuosikellon maailmaan kohden parempaa kuntoa ja olotilaa!

www.meijanpolku.fi/vuosikello

Keski-Suomen kansallispuistoissa vilkas alkuvuosi

Retkeilijät ovat Keski-Suomessa lähteneet innolla kansallispuistoihin. Käyntimäärät ovat nousseet tänä vuonna kaikissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Huikeinta käyntimäärän kasvu oli Isojärven kansallispuistossa, minne tehtiin tammi-heinäkuussa 48% enemmän käyntejä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erätaival Oy on pyörittänyt Heretyn kämppäkahvilaa ja tuonut puistoon uusia aktiviteetteja. Tänä kesänä Isojärvelle on rakennettu uusi esteetön keittokatos Kannuslahteen, reittejä on kunnostettu ja viitoitusta uusittu Euroopan maaseuturahaston osarahoittamassa Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Vilkasta on ollut muuallakin. Leivonmäen kansallispuistossa käyntimäärät kasvoivat 25%, Etelä-Konneveden kansallispuistossa 17%, Salamajärven kansallispuistossa 14% ja Pyhä-Häkissä 5%. Maailmalla ja Suomessa on käynnissä ennen näkemätön luontomatkailubuumi. Suomen kansallispuistojen matkailullista vetovoimaa on verrattu muun muassa joulupukin kaltaiseen valttikorttiin (Finnish Travel Gala 2017). Paikallisten asukkaiden lisäksi myös matkailijat ovat löytämässä Keski-Suomen luontokohteet.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin hyvinvointia. Luonto on loistava kuntosali ja lenkkipolku, mutta hyvinvointia tuottaa jo vain oleilu luonnossa. Kauniin maiseman tai nuotion tuijottelu on rentoutumista parhaimmillaan. Luonnossa stressi laskee, keskittymiskyky kohenee ja huolet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Luontokohteet laadukkaine reitteineen ja taukopaikkoineen edistävät myös maaseutukuntien vetovoimaa. Lähimatkailun kysyntä on nosteessa myös ympäristösyistä; liikkumisen päästöt jäävät huomattavasti pienemmiksi, kun matkailukohteet sijaitsevat lähellä.

Artikkelin kuvat Etelä-Konneveden kansallispuistosta.

Syyslomalla kannattaa suunnata luontoon

Heretyn kämppäkahvila Isojärven kansallispuistossa on avoinna lokakuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin kello 10-18. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, Kurkijärven kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä, retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja.

Salamajärven kansallispuistossa voi aistia metsäpeuran valtakunnan rauhan. Kivikkoiset kankaat, laajat suot ja monipuoliset reitit tarjoavat unohtumattomia eräkokemuksia. Koirasalmen luontotuvalla voit yöpyä ja saunoa. Luontotuvan kahvio on syyslomaviikolla 42 avoinna päivittäin kello 10-16.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa ruskaa voi ihailla Kalajan kierroksella (4,6 km) tai Kolmen vuoren vaelluksella (16 km). Molempien reittien varrella on huikeita maisemia, vanhoja metsiä ja tunnelmallisia tulentekopaikkoja evästelyyn.

Pyhä-Häkin kansallispuiston hienoimmassa vanhassa metsässä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Kilpikaarnaisten mäntyjen palokorot muistuttavat menneiden vuosisatojen metsäpaloista, ja Mastomäen ikimetsät pysäyttävät kiireisenkin kulkijan hämmästelemään ihmisen pienuutta.

Leivonmäen kansallispuiston turvallisilla ja helppokulkuisilla poluilla ja pitkospuureiteillä viihtyy koko perhe. Pakkaa reppuun päivän eväät ja näe Keski-Suomen luonnon monet kasvot – järvet, harjut, suot ja metsät. Leivonmäen kansallispuisto soveltuu retkikohteeksi kaiken ikäisille ympäri vuoden. Harjujärven puolikota ympäristöineen soveltuu myös liikuntaesteisille.

Tiina Hakkarainen
viestintäpäällikkö, Metsähallitus

Lisätietoja:
https://www.luontoon.fi/
https://www.retkikartta.fi/

Kategoria: Ajankohtaista