lokakuu 2024 – Meijän polku

Meijän metsät -julkistuswebinaari 26.11.

Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -webinaari järjestetään tiistaina 26.11.2024 kello 14–15:30.

Keski-Suomessa luonto on lähellä, keskimäärin alle kilometrin päässä asukkaista, mutta useimmiten vielä huomattavasti lähempänä. Tällä lähiluonnollamme on tutkitusti myönteisiä terveysvaikutuksia: aktiivinen liikkuminen lisääntyy, stressikokemukset lievenevät, mieliala paranee ja elimistön vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan kehittyy. Myös lähiluonnon kansantaloudellisesta merkityksestä hyvinvoinnillemme on yhä enemmän tietoa.

Kaikesta tästä tiedosta huolimatta olemme arjessamme etääntyneet yhä kauemmaksi luonnosta ja sen monista mahdollisuuksista hyvinvoinnin, elinvoiman ja matkailunkin tarjoaman näkökulmasta. Samaan aikaan tämän luonnosta etääntymisen kanssa luontoympäristömme jatkaa köyhtymistään vauhdikkaasti vähentäen myös meidän ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin ja hyvään elämään.

Hyvän elämän avaimia ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti kadotettu, vaan ne löytyvät lähiluonnostamme. Siis muutamien kymmenien, tai satojen metrien päästä kotioviltamme. Näiden avaimien löytämiseksi meidän tarvitsee vain lähteä liikkeelle.

Keski-Suomessa lähdettiin liikkeelle vuonna 2019, jolloin järjestettiin Suomen ensimmäinen maakuntatason terveysmetsäopaskoulutus. Tämän jälkeen meijän polut ovat johtaneet useilla rintamilla kohden alueellisen luontohyvinvoinnin ja -osaamisen kehittämistä ja kasvua.

Uusimpana maakunnallisena luontohyvinvointialoitteena toimii Meijän metsät -kokonaisuus, eli keskisuomalainen terveysmetsämalli, jossa luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjen sekä alueellisen elinvoiman mahdollistajana toimii monimuotoinen lähiluonto ja sen reitistöt.

Opas Meijän metsiin

Meijän metsät – lähiluonnosta hyvinvointia ja elinvoimaa -webinaarissa julkaistaan myös samanniminen opas, jossa esitellään ja perustellaan lähiluonnon merkitys kunta- ja maakuntatason hyvinvoinnin ja elinvoiman näkökulmasta. Malli on suunniteltu Keski-Suomea ajatellen, mutta on helposti siirettävissä myös muualle Suomeen.

Webinaarissa julkaistaan myös Keskisuomalaisen terveysmetsän pop-up -polku, jonka idea syntyi Meijän metsät -työpajassa Viitasaarella syyskuussa 2024. Niin meijän metsä vastaa, kun sinne huutaa.

Ilmoittaudu mukaan webinaarin alla olevan linkin kautta. Webinaarilinkki lähetetään ilmoittautuneille.

Webinaariin ilmoittautuminen

Meijän metsät on Meijän polun aloite, joka kehitettiin osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta sekä IkiOma Ikä ry.

Oppimisympäristö-opas julkaistu

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen tiimoilta on julkaistu Oppimisympäristö-opas, jossa on lähdetty tutkailemaan mahdollisuuksia ja syitä lähteä siirtämään oppitunteja kohden luonnollisempia ympäristöjä.

Luonnon ja sen monimuotoisuuden merkitys hyvinvoinnillemme ja terveydellemme, sekä luontoympäristöjen ja liikkumisen merkitys oppimiselle korostuvat ajassamme, jossa luonnon monimuotoisuus vähenee ja meidän ihmisten aktiivinen liikkuminen on yhä satunnaisempaa. Molempiin näihin jättimäisiin haasteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa suhteellisen helpoin keinoin, ja ne keinot löytyvät koulujemme lähiympäristöstä.

Muutoksen täytyy lähteä liikkeelle meistä aikuisista, ja sen tulee koskettaa koko yhteiskuntaa. Koulujen osalta se voi lähteä liikkeelle uusien oppimisympäristöjen löytämisen ja käyttöönoton kautta. Ja tämän muutoksen aikaansaamiseksi Oppimisympäristö-opas antaa käytännön vinkkejä ja ideoita. Miltä kuulostaisi vaikkapa nurmikkojen villiinnyttäminen, harmaiden alueiden viherryttäminen tai yhdeksänvuotissuunnitelma koululle? Nämä ja muita ideoita löydät oppaasta.

Aiemmin Oivalluksia oppimisympäristöissä -hankkeen tiimoilta on julkaistu Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen OPS sekä Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen huoneentaulut sekä erilaisia tehtäväkokonaisuuksia.

Oivalluksia oppimisympäristöissä -hanke toteutettiin Jyväskylän steinerkoululla. Hankkeen toteutukseen osallistui Katri Willmanin kanssa Meijän poluilta Juho Jäppinen ja Johanna Huovila.

Mieli metsään

Huh mikä työpäivä! Ainoa kosketus ulkoilmaan ja luontoon on ollut vilkaisu työhuoneen ikkunasta. Mutta nyt on työt tehty ja pistäytyminen lähimetsään puolukoita poimimaan tuntuu oivalliselta ajatukselta. Lapset ovat saaneet läksynsä pinnisteltyä valmiiksi ja saan houkuteltua heidätkin mukaan pyöräillen. Nopea päivällinen ja ryhdyn patistelemaan jälkikasvua pukemaan takit ja heijastinliivit. Jotenkin lapset saavat aikaan kinastelun keskenään, toinen on koko ajan joko liian lähellä, hengittää samaa ilmaa tai jotain muuta yhtä järkevää. Pihatiellä toisen mielestä pyörä ei kulje ja toista ärsyttää, kun alamäen jälkeen tulee ylämäki ja meillä kaikilla kolmella meinaa pinna kiristyä entisestään. Lasken kymmeneen, hengitän muutaman kerran syvään ja saan tsempattua lapset ja itseni lopulta lähimetsän polulle.

Polku vie pyöräilevät veljekset jo kauas edelleni ja äsken ympärillä vallinneesta kiukun ilmapiiristä on enää rippeet jäljellä. Lapset löytävät polulta hyvän kiven, jolta pystyy pyörällä hyppäämään. Jätän repun, jonne pakkasin välipalapatukat ja vesipullot, mättäälle ja siirryn poimimaan puolukoita. Tovin kuluttua kuulen puolukanvarpujen sekaan jo ystävällisemmän sävyistä keskustelua veljestenkin kesken. Paluumatkalla pysähdymme ihastelemaan syksyn värejä puissa ja laskevan auringon maalaamaa taivasta. Lapset tutkailevat silmät säihkyen ympäristöä uusia seikkailupaikkoja etsiskellen. Ylämäkikään ei tunnu enää ollenkaan niin raskaalta ja iltapalapöydässä käy iloinen puheensorina. Iltatoimet sujuvat rauhallisesti ja mieli kevyenä unikin tulee nopeasti kaikille.

Edellä oleva on ote elävästä elämästä. Kun hermoja kiristää, on kiirettä ja stressiä, luonto hoitaa. Luonnossa oleilu laskee stressitasoa koko kehossa. Luonnon ihastelu ja yksityiskohtiin keskittyminen tekee mieleen tilaa kiireen tunnulta ja saa ajatuksia järjestykseen. Yhdessä olo metsässä vahvistaa vuorovaikutusta: kyllähän metsään mahtuu mököttämäänkin, mutta eihän sitä kauan jaksa, kun toinen on jo löytänyt kivan kiven kiivettäväksi, ötökän ihmeteltäväksi ja marjoja maisteltavaksi. Tähän kun lisätään vielä liikkumisen tuottamat endorfiinit eli mielihyvähormonit, metsästä palaa useimmiten levollisemmalla, iloisemmalla mielellä kuin sinne lähtiessä.

Syksy on kevään ohella lempivuodenaikani metsäretkille. Keväällä uuden kasvun ihmeet ja lisääntyvä valon määrä tuntuvat pitkän talven jälkeen aina yhtä ihmeellisiltä. Syksyisen metsän värijuhla ja juhlan jälkeen hiljalleen väriloistosta riisuutuminen ja talvihorrokseen vaipuminen rauhoittavat omaakin mieltä. Kun päivä lyhenee, täytyy yrittää valoisista tunneista ottaa ilo irti ja ulkoilla. Päivänvalo vaikuttaa melatoniinin eli yöhormonin erittymiseen ja sen myötä unirytmiin. Kun päivällä aivot saavat luonnonvaloärsykettä, pysyy unirytmi tasaisempana. Tämä on tärkeää muistaa lastenkin kohdalla. Toisaalta hämärtyvät illat saavat lähiluonnonkin näyttämään erilaiselta ja otsalampun valossa metsäretkiltä saa uusia elämyksiä. Pimeässä luonnon ääniä on jännittävää pysähtyä kuulostelemaan ja yhdessä ollen ei metsä tunnu pimeässäkään pelottavalta.

Onnekkaita olemme, kun jälkikasvumme on oppinut, että liike ja luonto hoitaa ja rauhoittaa. Esiteinikin saattaa lähteä jo itse pienelle metsälenkille, jos mielen myllerrys meinaa käydä liian isoksi. Kun mieli mielii metsään, kannattaa sitä kuunnella. Vuoden ympäri.

Lotta Katajapuu-Rutanen
projektityöntekijä, terveydenhoitaja yamk
lotta.katajapuu@gmail.com

Lotta Katajapuu-Rutanen on aiemmin kirjoittanut blogiimme Luontoaskeleesta taaperon tahdissa yhdessä Johanna Bergin kanssa.

Terveysmetsien pop-up -polku

Keskisuomalaiset terveysmetsät ovat lähiluonnossa. Hyvinvointia sekä terveyttä lisäävät polut myös.

Keskisuomalaisesta lähiluonnosta löytyy miljoonia mahdollisuuksia moniaistiseen luonnosta nauttimiseen. Terveymetsien pop-up -polun tauluilla voi luonnossa liikkujaa opastaa hidastamaan ja ottamaan aistejaan aktiiviseen käyttöön.

Alta voit tulostaa A4-kokoiset Meijän metsät -taulut. Taulut voi halutessaan laminoida, pohjustaa ja laittaa oman lähialueen polun tai reitistön varteen lisäämään reitistön kulkijoille vinkkejä moniaistisen luontokemuksen mahdollistamiseksi. Lyhytaikaiseen käyttöön (esim. tapahtuma) taulut voi myös laittaa esille vaikkapa muovitaskuissa.

Kokonaisuuteen kuuluu yhdeksän taulua, mutta sijoituspaikasta ja reitin suomista mahdollisuuksista riippuen reitille voi asettaa myös vain osan tauluista. Taulut tulee asettaa niin, että taulussa oleva vinkki on mahdollista suorittaa siinä kohdalla. Esimerkiksi maiseman katseluun ohjaava taulu paikalle, josta on mahdollista nähdä pidemmälle, esimerkiksi mäen päälle, järven rannalle, tai niityn laitamille.

Taulut tulee poistaa luonnosta, kun niitä ei enää käytetä, tai niiden kunto huononee ajan saatossa. Taulujen asentamisesta pitää sopia alueen omistajan kanssa etukäteen.

Meijän metsät -taulut Lataa

Terveysmetsäpolkujen toteutuksesta ja käytöstä voitte halutessanne viestittää omilla sosiaalisen median kanavilla, jotta mahdollisimman moni löytäisi tiensä luonnon äärelle. Viestinnässä voitte hyödyntää #meijänmetsät aihetunnistetta.

Terveysmetsien pop-up -polku on toteutettu osana Meijän metsät -kokonaisuutta. Tietoa Meijän metsistä löydät täältä. Ja Meijän metsät -oppaan löydät täältä.

Luuvuoren pop-up -terveysmetsäpolku

Lokakuussa 2024 toteutettiin kokeeksi ensimmäinen Meijän metsät -pop-up -terveysmetsäpolku Viitasaaren Ilmolahden Luuvuoren luontopolulle. Polun toteutuksesta vastasi Ilmolahden kylän kyläaktiivit. Talkoissa mukana muun muassa luontopolun viitoittanut ja reitin suunnitellut Lauri Pietiläinen, Seppo Pietiläinen, Tapio Puranen sekä kyläseuran pj. Maria Kaisa Aula. Alla tunnelmia polun pystytystalkoista. Kuvat MKA.

Mä näitä pop-up -polkuja tallaan kai…

Jyväskylässä toteutettiin Jyväskylän kaupungin toimesta kesällä 2019 kolme väliaikaista pop-up -polkua asutuskeskusten ympäristöön. Väliaikaisin opastein toteutettujen polkujen tarkoituksena oli lisätä alueiden asukkaiden luonnossa liikkumista ja oman asuinseutunsa tuntemusta ilman, että niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat kustannuksia. Polut sijaitsivat Kuokkalassa, Kaunisharjussa sekä Keltinmäessä ja niiden avulla saatiinkin lisättyä alueiden asukkaiden kiinnostusta omasta lähiluonnosta.

Jo tuolloin ymmärrys luontoympäristöjen merkityksestä oli oikeilla poluilla, ja markkinointi kohdillaan: ”Jätä katujen pölyt ja autojen mölyt taaksesi ja kipaise Kuokkalan Pop-up Polulle!”

Polut Jyväskylän kaupungille toteutti Viivi Kuusiaho.

Lisää ideoita terveysmetsäpolkujen toteutukseen

Lisää ideoita terveysmetsäpolkujen toteutukseen löytyy Terveysmetsä.fi -sivustolta.

Keskisuomalaiset arkimaisemat esittelyyn

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään 20. lokakuuta. Maisemapäivän kunniaksi ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestävät valokuvakilpailun, jonka teemana on tänä vuonna ”Minun maisemani”. Kilpailukuvat tulee kuvata 14.–20.10.2024 välisenä aikana.

Kilpailuun voi ottaa osaa ympäristöministeriön sivujen kautta.

Kuvia voi jakaa osana arkimaisema-kampanjaa myös Instagaramissa #arkimaisema -tunnisteen kanssa. Ja kun keskisuomalaisia arkimaisemia jaetaan, niin mukaan luonnollisesti myös #keskisuomi ja oma asuinkunta.

Suomalaiset tykkäävät arkimaisemistaan ja lähiluonnostaan

Lähiluonto ja sen helppo saavutettavuus nousi pinnalla Suomen ympäristökeskuksen kyselyissä vuosina 2022–2023. Arkimaisemissa suomalaiset arvostavat samaisen kyselyn mukaan luontoelementejä, kuten metsiä, vesistöjä ja puistoja. 97 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maisemat vaikuttavat arjen hyvinvointiin, ja reilu 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maisemat ovat tärkeä osa paikallista identiteettiä.

Millainen on sinun keskisuomalainen arkimaisema? Lähetä kuvasi kilpailuun, tai jaa kuvia omista arkimaisemistasi Instagramissa!

Lisää keskisuomalaisen mielikuvan luomisesta löydät vuonna 2022 julkaistusta Meijän Keski-Suomi – hyvinvoinnin aluerakenne ja business -raportista.

Ruskan väriloisto – kuvausvinkkejä syksyiseen luontoon

Syksy on luontokuvaajalle ihanaa aikaa. Sumuiset ja kuuraiset aamut luovat tunnelmaa kuviin. Muuttolintuja kokoontuu pelloille ja soille. Auringon nousua ja laskua pääsee kuvaamaan yöunien kärsimättä. Syksyn lehdet vaihtavat väriä ja aamun ja illan matalalta paistava aurinko luo pehmeitä sävyjä kuviin. Älä myöskään pelästy syksyn myrskyjä ja sateita: usein sadekuuron jälkeen pääsee kuvaamaan usvan leikkiä metsien ja niittyjen yllä ja pisaroiden helmeilyä kasveilla.

*Usvaa Kirveslammen kierroksen varrella Leivonmäen kansallispuistossa.*

Lähiluonnon monien mahdollisuuksien lisäksi Keski-Suomen kansallispuistot ovat hienoja kuvauskohteita. Etelä-Konneveden kansallispuistossa pääsee kuvaamaan hienoja maisemia Kalajanvuoren laelta. Lisäksi Kalajan kierroksen varrella on vanhoja jättiläishaapoja, joiden lehtien sävyt vaihtelevat keltaisesta kirkkaan oranssiin ja syvän punaiseen. Yhdessä puussa saattaa näkyä useampia näistä sävyistä samaan aikaan, mikä luo kauniita värikontrasteja, tutummin liikennevaloskaalan. Vanhojen haapojen pinnalla elää satoja erilaisia päällyskasveja (epifyyttejä) ja lähikuvauksella pääsee ihan uuteen valokuvauksen näkökulmaan. Voit myös kurkata kaatuneiden runkojen alle ja ihmetellä erilaisia kääpiä. Ylempänä näiden haapojen rungolta löytyy myös perinteinen puhtaan ilman indikaattorilaji, raidankeuhkojäkälä.

Leivonmäen kansallispuistossa Kirveslammen kierroksella pääsee kuvaamaan hienoja syysmaisemia Haapasuon luontotornista. Suoalueet ovat usein sumuisia syysaamuisin, mikä luo pehmeän, unenomaisen tunnelman kuviin. Auringonvalo ja usva avoimien harjumaisemien männiköissä on myös ainutlaatuinen. Harjujärven esteettömältä taukopaikalta avautuu syksyinen väriloisto järven yli ja Luupään 2,2 km lenkillä voi ihastella suoluonnon aluskasvillisuuden okransävyjä ja tietysti suopursujen tuoksuja.

Pyhä-Häkin kansallispuiston metsissä humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Aarniometsässä kulkeva Mastomäen polku on 3,2 kilometrin mittainen. Kelopuiden rungoilla on jälkiä vanhoista metsäpaloista ja hienoja kuvia saa myös korkeuksiin kurottavista puiden latvoista. Vanhoissa metsissä on myös paljon mahdollisuuksia lähikuvauksiin, esimerkiksi syvänvihreitä sammalia ja kasteisia hämähäkinverkkoja.

Salamajärven kansallispuiston kivikkoiset kankaat, laajat suot ja aamu-usvaiset järvet tarjoavat monipuolisia kuvauskohteita. Tunnelmallisia kuvia voi ottaa myös syysillan hämärässä loimuavilta retkitulilta. Pilvettömällä säällä tähtitaivas on kansallispuistossa kuvattavissa ilman valosaastetta ja voit jopa kuvata ilman erikoislaitteita Linnunrataa, kännykän kamera riittää.

Luontoa kuvaillessa on hyvä pitää muutama perusasia mielessä. Näitä on listattu alle. Tärkeintä on kuitenkin lähteä liikkeelle, ja ottaa kamera mukaan. Luonto tarjoilee kaiken muun.

Mieti, miten voit kuvata häiritsemättä kuvattavaa

Pidä huolta luonnosta ja vältä tarpeetonta maaston kuluttamista. Pysy merkityillä poluilla. Kasvien tallautuminen valokuvatessa on ongelma monissa paikoissa.
Kun kuvaat eläimiä, muista, ettet kuvaamisella saa häiritä niitä. Teleobjektiivit ja uudemmat kännykät mahdollistavat kuvaamisen etäältä, jolloin voit tallentaa eläimiä ilman, että häiritset niiden luonnollista käyttäytymistä.
Jos kuvaat ihmisiä, pyydä aina ennen kuvaamista lupa kuvan ottamiseen ja mahdolliseen julkaisuun.
Ole vastuullinen sosiaalisen median kanavissa ja verkossa. Varmista, että jakamasi GPS-jäljet ja sosiaalisen median sisällöt noudattavat retkietikettiä ja suojelualueen sääntöjä.
Droonien lennättäminen on kielletty kansallispuistojen liikkumisrajoitusalueilla sekä lintujen tärkeillä pesimäalueilla (esimerkiksi saarilla, luodoilla ja rantakosteikoissa, joilla pesii lintuyhdyskuntia) ja tärkeillä levähdyspaikoilla. Muista myös, että koirien tulee olla aina kansallispuistoissa kytkettyinä.

Tiina Hakkarainen
yhteyspäällikkö, Metsähallitus
Janne Laitinen
vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuvat erä- ja luonto-opas Sanna Eskelinen. Kuvat on kuvattu Salamajärven ja Leivonmäen kansallispuistoissa Keski-Suomessa.

Kun kuvaatte upeaa keskisuomalaista luontoa, niin somessa käyttöön #keskisuomi -tunniste, niin jaetaan luontopositiivista mielentilaa muillekin. Lisää aiheesta voi lukea Meijän Keski-Suomi -raportista.

Kansallispuistojen esitteet/ kartat

Alta löydät keskisuomalaisten kansallispuistojen esitteet, joissa myös alueiden kartat. Kuvauksellisia retkiä kaikille!

Etelä-Konnevesi
Leivonmäki
Pyhä-Häkki
Salamajärvi

Lähiluonnosta kokonaisvaltaista hyvinvointia – Meijän metsät

Hyvinvointi, terveys ja koettu turvallisuus linkittyvät jokapäiväisessä arjessa yhteen lähiluonnon kanssa. Nykyihmisen passiivinen elämäntapa, ilmastonmuutos ja luontokato kytkeytyvät myös tiiviisti toisiinsa. Miten voimme muuttaa vallalla olevia käsityksiä ja pinttyneitä ajatusmalleja, jotta luonto nivoutuisi vahvemmin osaksi meidän jokaisen arkea?

Meijän polun Meijän metsät -tiimi tarttui tähän haasteeseen, ja olemme SitraLab7 -ohjelmassa edistäneet lähiluonnon merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kivijalkana. Kiersimme viidessä keskisuomalaisessa kunnassa tavoittee lisätä yhteistä ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksista, kokonaistaloudellisista hyödyistä ja lähiluonnon ainutlaatuisista mahdollisuuksista. Lähiluonto on juuri niitä viherlaikkuja ja järvenrantoja, joiden ohi ajamme kiireen vilkkaa matkalla jostakin jonnekin.

”Työpaja muistutti siitä, kuinka helposti omaa ja kuntalaisten hyvinvointia voi parantaa.”

Työpajoissa tarkoitus oli herätellä paikalliset toimimaan itse aloitteen tekijöinä, sitrakielellä merkityksellisinä toisina, jotka arkikäyttäytymistä muuttamalla olisivat muutoksen airue. Jokaisessa työpajassa kiireetön luonto-osuus avarsi osallistujien silmiä (ja muitakin aisteja) havainnoimaan lähiluontoa ”kaikessa rauhassa”. Pysähtelimme keskustelemaan ja tarinoimaan, toisinaan meijänmetsäläiset vinkkasivat moniaistisen luontokokemuksen suuntaan; kuuntelemaan äänimaisemia, maistelemaan syksyn makuja, katselemaan muuttolintuja. Moniaistinen luontokokemus usein riittää jo irrottamaan arjen kiireestä. Keskisuomalaisen terveysmetsän ajatus on, ettei mitään tarvitse rakentaa, vaan mikä tahansa riittävän laaja ja monimuotoinen lähiluontokohde voi toimia terveysmetsänä. Tunnin luontohetken jälkeen osallistujille valkeni, kuinka helposti kokonaisvaltaista hyvinvointia voi parantaa.

”Lähiluonto mahdollistaa niin paljon.”

Silmiin pistävää oli, kuinka siistiä keskisuomalaisissa kuntakeskuksissa oli. Erityismainintana tässä Viitasaaren Porthaninpuisto, josta löytyi syyskuussa monenlaista väriloistoa, järvi sekä palvelut ihan vieressä. Viitasaarella syntyneen Henrik Gabriel Porthanin (1739-1804) merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja erityisesti akateemiselle edistykselle on merkittävä. Hänen kriittisyytensä tunnuksena pidetään järkevää epäilyä (sobria dubitatio). Lähiluonnon merkitystä pohdittaessa on todellakin harjoitettava järkevää epäilyä; Mihin minulla on aina kiire? Miksi pitää erikseen ajaa autolla treenaamaan? Miksi istun sisällä, kun voisin nauttia ulkoilmoista aktiivisesti ulkona?

”Lumoutumisen kokemuksia saa myös lähiluonnossa, jos antautuu kiireettömästi aistimaan ja ihmettelemään.”

Jokapäiväisiä arjen valintoja liikkumisen, ruoan, palautumisen ja laajemminkin elintapojemme suhteen olisi itse kunkin syytä pohtia määrävälein.

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk

Lainaukset ovat Meijän metsät -työpajoihin osallistuneiden ajatuksia palautekyselystä.

Meijän metsät on Meijän polun aloite, jota kehitetään osana Sitra Lab7:ää ja Luonto osaksi arkea -kokonaisuutta. Mukana Meijän metsät -kehitystyössä ovat Meijän polku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen liikunta, IkiOma Ikä ry.

Kuukausi: lokakuu 2024