marraskuu 2023 – Meijän polku

Kohden luontopositiivista Keski-Suomea

Kuvittele Keski-Suomi, joka näyttää luonnossa liikkumisen ja monimuotoisen luonnon tuoman hyvinvoinnin mallia maailmalle, ja joka on toiminut jo vuosia vihreän luontomatkailun ja -liikkumisen yhtenä kärkikohteena Euroopassa verkottuen retkeily-, pyöräily- ja vesistöreitistöjen kautta naapurialueille ja naapurimaihin. Kuvittele Keski-Suomi, jossa pääsee Joutsasta Pihtiputaalle, Keuruulta Hankasalmelle ja Jämsästä Kyyjärvelle laadukkaita luontoreitistöjä pitkin, ja että näillä reitistöille ja niiden äärellä olevilla palveluilla törmää ympäri vuoden innokkaisiin retkeilijöihin niin läheltä kuin kauempaakin. Kuvittele Keski-Suomi, joka elää ja hengittää luontopositiivista tulevaisuutta koko olemuksellaan.

*Struven ketjun pisteeltä Oravivuoren näkötornista voi nähdä keskisuomalaisen luontopositiivisen tulevaisuuden upeita mahdollisuuksia.*

Miksikö kuvittelisit? Koska kuvittelemalla olemme jo ottaneet ensimmäiset askeleet kohden luontopositiivista aktiivisen liikkumisen Keski-Suomea.

Tämä tulevaisuuskenaario sai innoituksen kolmesta Keski-Suomen liiton syksyllä 2023 julkaisemasta tulevaisuuskenaarioista, joita olivat Yritysvallan nousu ja luokkayhteiskunnan paluu, Tasapainottelua kaksinapaisessa maailmassa sekä Pohjoismainen yhteistyö kurjistuvassa Euroopassa.

Tulevaisuusajattelulla ja mahdollisia tulevaisuuksia luotaavalla työllä on sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, että ne paitsi visioivat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, myös rakentavat niitä vaikuttamalla ihmisten ja organisaatioiden ajattelu- ja toimintatapoihin. Eli toimivat eräänlaisina itseään toteuttavina ennusteina. Jos meille tarjoillaan kolme synkkää, tai vähintäänkin negatiiviselta kalskahtavaa tulevaisuudenkuvaa, niin ratkaisumme tästä eteenpäin myös toteuttavat niitä. Tarvitsemme siis myös positiivisia tulevaisuuskuvia, jotta voimme aktiivisesti rakentaa positiivisia tulevaisuuksia. Olkoon yhden nimi vaikkapa Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle.

Siniset ympäristöt ja reitistöt ovat yksi keskisuomalaisen luontohyvinvoinnin ja -liikkumisen tulevaisuuden huikeista mahdollisuuksista. Kuvassa Keski-Suomen seikkailukasvattajien ja Meijän polun väkeä melomassa kohden tulevaisuutta.

Luontopositiivisesta Keski-Suomesta mallia maailmalle!

Vuonna 2035 Keski-Suomesta on tullut monimuotoista luontoa aktiivisesti tukeva ja tuottava alue, joka tunnetaan ympäri maailmaa upeissa luontomaisemissa kulkevista turvallisista vesistö-, pyöräily- ja retkeilyreiteistään ja näiden varrelle ja äärelle sijoittuvista laadukkaista ja kattavista palveluistaan. Luonnosta nauttijat ja luonnossa liikkujat eri puolelta Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa saapuvat alueelle retkeilemään ja nauttimaan aktiivisen liikkumisen sekä puhtaan luonnon luomista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä.

Laadukkaat ja kattavat reitistöt ja palvelut mahdollistavat myös alueen asukkaiden luonnossa liikkumisen. Vuonna 2035 keskisuomalaisten aktiivisen liikkumisen määrät ovatkin nousseet merkittävästi, ja keskisuomalaista luontopositiivista elämäntapaa käytetään onnistumisen esimerkkinä maailmalla. Luontoliikkumisen ja -osaamisen brändi on tuonut alueelle myös paljon uusia asukkaita, ja 2000-luvun alkuosan ilmiö hiljenevistä pikkukaupungeista ja kylistä on saatu käännettyä kukoistaviksi planetaarisen kantokyvyn huomioiviksi kestäviksi ja tiiviiksi asutuskeskittymiksi.

Retkeilijöitä Leivonmäen kansallispuistossa. Keski-Suomessa on jo upeita luonto-helmiä, mutta ne on ripoteltu hajalleen. Tulevaisuudessa näitä helmiä kasvatetaan ja ne yhdistetään kauniiksi koruiksi.

Samalla luonnon monimuotoisuuden, luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun eteen tehty työ on vienyt mallia eri puolille maapalloamme; keskisuomalainen monimuotoinen luonto, luontosuhde ja luonnossa liikkuminen ja sen monet mahdollisuudet ovat brändi. Tämä brändi vie paitsi keskisuomalaisia maailmalle, mutta myös maailmaa Keski-Suomeen; hyvinvointi luo ja tuo hyvinvointia.

Miten keskisuomalaiseen luontopositiiviseen tulevaisuuteen?

Alle on kerätty muutamia esimerkkejä, joilla Keski-Suomea viedään kohden luontopositiivista tulevaisuutta.

Päijänne biosfäärialueeksi. Kansainvälinen tunnettuus vaatii kansainvälisesti tunnettuja brändejä. Unescon biosfäärialue on sellainen.
Pyöräilyn saralla EuroVelo 11. laadukas toteuttaminen toimisi aktiivisten liikkujien kutsukorttina maailmalla.
Yksi kansainvälinen brändi olisi Struven ketju. Mitäpäs, jos Keski-Suomen lävitse pääsisi kulkemaan luonnossa liikkuen näkötornilta näkötornille…?
Luonnonsuojelualueiden merkittävä kasvattaminen. EU:n biodiversiteettistrategian tiukan suojelun 10 prosentin tavoite ja oikeudellisen suojelun 30 prosentin tavoite lähtökohdaksi. Edelläkävijöitä kaivataan…
Alueellisten vahvuuksien tunnistamista ja uuden tiedon hyödyntämistä aluestrategiatyössä.
Alueen luontoliikuntareitistöt vauhdikkaasti kuntoon. Ensiksi isompien asukaskeskittymien ympärille ja välille, ja sitten laajemmin koko alueelle. Muistatteko vielä Keski-Suomen maakuntauran…
Luontoliikunta- ja pyöräilyreitistöt kuntoon lähialueiden kanssa yhteistyössä. Keski-Suomesta ja Keski-Suomeen pitää päästä laadukkaita reitistöjä pitkin kaikista ilmansuunnista.
Alueen kansallispuistojen merkittävä laajentaminen ja luontomatkailukeskittymien luominen. Näiden yhdistäminen luontoreitistöillä ja jatkossa palveluiden kasvattaminen kävijämäärien kasvun myötä. Kansallispuistojen saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla (osittain kansallispuistojen laajentamisen mahdollistamana);
Julkisen liikenteen verkosto uuteen iskuun. Junalla ja linja-autoilla pitää päästä helposti ja vauhdikkaasti eri luontomatkailun ja -reitistöjen solmukohtiin niin idässä, etelässä, pohjoisessa kuin lännessäkin. Ja luonnossa liikkumisen maakunnassa ei sovi vesillä liikkumistakaan unhoittaa…
Tunnistaa tämän hetken mahdolliset tulevaisuuden yhteistyökohteet ja tahot. Kaikki lähialueen isommat kaupungit ovat ottamassa vauhdikkaita luontoaskeleita; Keski-Suomen tulee ottaa vähintään yhtä vauhdikkaita askeleita, vaikka mikseipä sitä voisi vauhdikkaammin liikkua… Suunnannäyttäjän rooli olisi vielä saavutettavissa.
Luontopositiivisuus ja aktiivinen liikkuminen keskisuomalaiseksi mielentilaksi.

*Päijänteen biosfäärialueen hakemus olisi hyppäys kohden luontopositiivista Keski-Suomea. Keskisuomalainen tulevaisuus odottaa aivan niemen takana*. *Vene on vain aktiivisesti työnnettävä itse vesille…*

Skenaarion uhat ja mahdollisuudet

Hiukan pilke silmäkulmassa voi sanoa, että luontopositiivisen Keski–Suomen ainoa uhka on se, että emme ymmärrä tarttua tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen.

Mahdollisuudet taasen ovat rajattomat, jos ymmärrämme ruveta toimeen luontopositiivisen ja luonnosta nauttivan ja luonnossa liikkuvan Keski-Suomen vauhdikkaassa edistämisessä.

Ja jos vaikka elämmekin luokkayhteiskunnassa, kurjistuvassa Euroopassa tai tasapainottelemme kaksinapaisessa maailmassa, sitä enemmän me, ja maailma, kaipaavat ja tarvitsevat luonnon monimuotoisuutta edistävien ja monimuotoisen luonnon keskellä hyvinvointia ja terveyttä keräävien ja koko maapallon tulevaisuutta ajattelevien keskisuomalaisten mallia.

Mielen polku on nyt avattu. Nähdään perillä!

Juho Jäppinen
Tulevaisuudesta viestijä, Meijän polku

Idea positiivisista tulevaisuuskenaarioista syntyi Meijän polun palaverissa Jyväskylän yliopiston kirjastolla marraskuun alussa. Kirjastolla oli meneillään Lupa liikkua! -viikot, joilla innostetaan korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa kohden liikunnallisesti aktiivisempaa tulevaisuutta. Lähtekäämme sinne koko maakunnan voimin! #ksliikkuu
Päivitetty 14.10.2024.

Kohden lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia

Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat jo laajasti tiedossa. Luonnonvarakeskus (Luke) onkin esittänyt toiveen alueellista ja monitahoisista luontoterveysohjelmista, jotta suomalaisia voisi kannustaa omatoimisesti luontoon liikkumaan. Tällainen luontoterveysohjelma voisi tuoda mukanaan rahoitusta hyvinvointialueille ja kunnille keinoja luonnossa liikkumisen lisäämiseksi. Alueellisten pilottien toivotaan tuovan kokemuksia ja lisäävän luonnon hyvinvointivaikutuksille altistumista.¹ Soivat äänimaiset -projektissa (Jamk) pilotoimme yhtä tällaista kokonaisuutta, ja Meijän polulla olemme jakaneet tietoa ja oppeja ihmisten luontoymmärryksen ja -altistuksen lisäämiseksi.

Monipuoliset lähimetsät

Ihmisen toiminta ja kaupungistuminen lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Samalla kaupunkien viheralueiden saavutettavuus vähenee. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että viheralueille altistuminen parantaa ihmisen terveyttä monin tavoin. Kun kaupunkien viheralueita on vähemmän, tulee meidän ymmärtää, minkä tyyppiset viheralueet (esim. puisto, metsä) ja mitkä viheralueiden ominaisuudet (esim. kasvillisuuden tyyppi, tiheys, äänet, reitistöt) voivat edistää terveyttä ja lisätä alueilla oleskelua.*

Suomalaiset arvostavat metsiä ja lähimetsät tuottavat todistetusti eniten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia muihin kaupunkien viheraluetyyppeihin verrattuna. Metsien ilmastohyödyt ovatkin jo usein mukana kaupunkisuunnittelun laskelmissa, mutta luontohaittoihin ja terveys- ja hyvinvointipuolelle tarvitaan konkreettisia mittareita.Tietoperusteisessa päätöksenteossa olisikin hyötyä tutkimuksista, joissa tarkastellaan viheralueiden ominaisuuksia, kuten biologista monimuotoisuutta, kasvillisuuden tiheyttä tai maisemasuunnittelunäkökohtia. Tutkimuksen tuleekin olla tulevaisuudessa monitieteistä luonnon-, yhteiskunta- ja terveystieteiden tutkimusta ja sen tuloksien tulee olla integroitavissa kaupunkisuunnitteluun.

Vuodenaikojen mukaan muuttuva lähiluonto

Soiman retkillä yhtenä keskeisenä ”toteutuspaikkana” oli Jyväskylän Haukanniemen esteetön ulkoilualue, jonne pääsee myös paikallisbussilla (Luontopysäkki). Kohderyhmämme, eli tavalliset seniorikansalaiset, vierailivat Haukanniemessä eri vuodenaikoina ja palautelomakkeiden mukaan havainnoivat samassa kohteessa hyvin erilaisia asioita eri vuodenaikoina. Koen tämän valtavan hienona tuloksena; tuttu lähiluonto näyttäytyy erilaisena vuoden jokaisena hetkenä.

Talvisilla retkillä jo omien askelten ääni ja lumen narskuminen herätti osallistujille lapsuusmuistoja, kunhan vain malttoi rauhoittui kuuntelemaan ympäristön äänimaisemia. Läheinen autotie ja liikenne tuntuivat häiritsevän meluisilta talviaikaan, kun lehtipuut olivat pudottaneet lehtensä. Keväällä vihreän eri sävyt, veden äänet ja lintujen viserrys kirjattiin elämyksinä palautelomakkeisiin. Yleisellä tasolla osallistujat huomasivat rauhoittuvansa, ja koettu kiireettömyys tarjosi mahdollisuuksia tarkempaan luonnon havainnointiin. Rauhallisesti kulkien pienehkö lähiluontokohde tuntui isommalta ja parin tunnin retki tuntui lyhyeltä.

Yhteenveto

Osallistujat arvostivat valtavasti pääsyä luontoon ja näille äänien, valokuvien ja kokemusten keruuretkille. Retkillä osallistujat valokuvasivat luonnosta asioita, joita he itse pitivät mielenkiintoisina ja merkityksellisinä. Äänimaisemia ihmeteltiin ja hiljaisuutta opittiin arvostamaan. Palautelomakkeisiin retkeläiset kirjasivat myös, millaisia nämä retkikohteet olivat luontotyypiltään ja millaisia ominaisuuksia näissä he arvostivat. Keväällä ja kesällä luonnon vehreys, vesielementit ja lintujen äänet keräsivät osallistujien mielenkiinnon, ja talvella huomio kiinnittyi vanhoihin puihin, avarimpiin maisemiin ja suuriin kiviin. Sama tuttu Haukanniemi näyttäytyi erilaisena eri vuodenaikoina. Tuttu lähimetsä tarjoaa myös muille eliölajeille mahdollisuuden elää lajityypillistä elämäänsä. Haukanniemi toimikin mainiona esimerkkinä kaupunkimaisesta lähiluontokohteesta, jossa sekä ihminen, että monimuotoinen luonto voivat elää rinnakkain toisiaan tukien. Tällaisia lähiluontokohteita tarvitsemme tutkitusti lisää.

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polku, Jamk
Janne Laitinen toimii Soivat maisemat -hankkeen retkillä luonto-oppaana.

Kuvat Soiman retkiltä Jyväskylän Haukanniemestä. Kuvaaja Juho Jäppinen, Meijän polku, Jamk.

*Tuore kansainvälinen tutkimuskatsaus kävi lävitse 215 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmisille.² Yksi katsauksen silmiinpistävimmistä tuloksista on, että vain harvat tutkimukset ovat vertailleet eri luontotyyppien tai ominaisuuksien vaikutuksia suoraan; useissa tutkimuksissa tarkasteltiin viheralueiden ja puiden määrää 500 metrin säteellä kodista. Toinen päähavainto katsauksessa oli, että tutkimukset olivat hyvin erilaisia suunnittelun ja toteutuksen suhteen, ja että ne erosivat suuresti myös tutkimusten ”suorituspaikoissa”. Ehkä tutkijoiden olisi syytä mennä itse oikeaan metsään tai luontoympäristöön, ja havainnoida näitä suorituspaikkoja?

Lähteet

1) Hiedanpää, J. (2023). Tutkittu tieto lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista käyttöön. Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/blogit/tutkittu-tieto-lahiluonnon-hyvinvointivaikutuksista-kayttoon

2) Beute, F., Marselle, M. R., Olszewska-Guizzo, A., Andreucci, M. B., Lammel, A., Davies, Z. G., Glanville, J., Keune, H., O’Brien, L., Remmen, R., Russo, A., & de Vries, S. (2023). How do different types and characteristics of green space impact mental health? A scoping review. People and Nature, 00, 1–38. https://doi.org/10.1002/pan3.1052

Kuukausi: marraskuu 2023