Kuukausi: kesäkuu 2022

Kohden 7 000 askelta!

Kohden 7 000 askelta!

Kolmas kerta toden sanoo 

Jos vanhaa sanontaa on uskominen, niin nyt on totuus käsillä. Olen kävellyt Miljoonan askeleen haasteen nyt kolmena peräkkäisenä keväänä. Miljoonan askeleen haasteessa on tavoitteena kävellä nimensä mukainen määrä askelia suhteellisen lyhyessä ajassa, kävelijästä riippuen noin 2–4 kuukaudessa. Itse olen aiemmin kävellyt haasteet kolmessa kuukaudessa (noin 12 000 askelta päivässä) ja nyt viimeisimmässä 3,5 kuukaudessa (noin 10 000 askelta päivässä).

10 000 päivittäiseen askeleeseen viitataan yleisesti esimerkiksi painonhallinan ohjeistuksissa. Vaikka kymmenen tuhatta askelta onkin hyvä tavoite, minä suosittelen kokemusten pohjalta 7 000 päivittäistä askelta. Miksikö? Päällimmäisenä syynä on liikkumisen jatkuvuus, eli se, että fyysisen aktiivisuuden perustaso tulisi ylläpitää ’läpi koko elämän’. Siinä missä kymmenen tuhatta askelta on siis hyvä tavoite, niin se on pidemmän päälle useimmille meistä varsin haastava ylläpitää.

Toisaalta myös korotus ’kymppitonniin’ on korkea monen Matti ja Maija Meikäläisen normaaleihin kävelymääriin verrattaessa. Jos sinulle kertyy tällä hetkellä esimerkiksi 5 000 askelta päivässä, niin hyppy kymppitonniin tarkoittaisi noin 3,5 kilometrin kävelylenkin lisäämistä jokaiseen päivään. Toisaalta sitten 1-2 kilometrin (1 500–3 000 askeleen) lenkki ei enää kuulostakaan niin mahdottomalta ajatukselta. Sellainen onnistuu mukavasti vaikka ennen aamupalaa tai sitten lounaan tai illallisen päälle. 

Kuvassa päivittäinen tavoite 7 000 askelta on merkitty vihreällä viivalla. Päivittäin askelmäärä vaihtelee 6 000 ja 12 000 askeleen välillä. Tämän vaihteluvälin tulisi olla arkisen fyysisen aktiivisuuden perustaso. Tähän perustasoon kannattaa sitten lisätä muut viikottaiset liikunnalliset aktiviteetit, kuten tasapaino-, voima- ja venyttelytuokiot.  

Kuinkas se onnistuu?

Jos askelmääräsi jää tällä hetkellä alle seitsemän tuhannen, niin tässä muutama vinkki, joita on tullut testattua ja hyväksi todettua miljoonien askelien perässä kävellessä:

  1. Luovu autosta
  2. Luovu autosta. Toistoa? Kyllä vain, mutta autoilu on niin merkittävä fyysisen aktiivisuuden vähentäjä, että kannattaa mainita useamman kerran.
  3. Jos et luovu autosta, niin käytä sitä VAIN todelliseen tarpeeseen. Alle 2–3 kilometrin matkat eivät ole todellista tarvetta. Päinvastoin tuollaisilla lyhyillä matkoilla on hyvä kerätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. 
  4. Kävele kauppaan. Kävellessä voit kuljettaa pienempiä määriä tavaraa kuin autolla. Tällöin ostat vain tarpeen mukaan, ja saat hyvän syyn käydä kaupassa useamman kerran viikossa -> lisää askelia! Samalla tuet myös lähellä olevia kauppoja. Elävä kaupunki tarvitsee käveleviä ihmisiä!
  5. Lisää aktiivisuutta hiljalleen. Tavoitteeksi vaikka 500 päivittäisen askeleen lisääminen kuukaudessa. Tämä on vain 300 metrin lisälenkki päivään. Kun lisäät joka kuukausi tuon 500 askelta, kävelet puolen vuoden päästä jo 3 000 askelta päivässä enemmän kuin nyt!
  6. Tutustu kotiseutuusi ja sen lähiluontoon. Kerää itsellesi useampia mukavia kävelyreittejä, jotta saat vaihtelua kävelyihin. 
  7. Pyydä ystävä/kaveri/naapuri mukaan kävelyille. Yhdessä kävellessä matka sujuu rattoisammin.
  8. Kuuntele musiikkia tai äänikirjoja kävellessä (esim. Miljoonan askeleen kirjahaaste). Kirjoja tai musiikkia kuunnellessa matka taittuu rattoisammin.  
  9. Kokeile ansaintalogiikkaa; jos haluat syödä herkkuja, niin käy ansaitsemassa ne pidemmillä lenkeillä. Tällainen tapa joko vähentää herkkujen syömistä (et halua lähteä pitkälle lenkille), tai lisää askelmääriä (haluat ansaita herkun). Eli win-win. Miltä kuulostaisi kymmenen tuhannen askeleen donitsi? Sellainen terveellinen donitsi.

Kävelyn terveyshyödyt

Kävelyllä, päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen vähentämisellä (kaikki ovat osa samaa kakkua) on todettu monia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Tässä niistä muutamia:

  1. Sydän- ja verisuonisairauksien riski pienenee
  2. Lihas- ja kestävyyskunto paranee -> arki helpottuu ja olo kohenee
  3. Jaksaminen ja virkeys lisääntyy
  4. Unen laatu ja määrä paranee
  5. Tasapaino paranee, varsinkin jos kävelet välillä epätasaisilla alustoilla, kuten metsäpoluilla.
  6. Painon hallinta (ja pudotus) helpottuu
  7. Liikkumisesta johtuvan ympäristökuormituksen määrä vähenee, ja liikkumiseen kulutetun rahan määrä vähenee myös.

Sijoitus tulevaisuuteen

Jokainen tuhat askelta lisää päivittäiseen kävelyyn on siis suora sijoitus sekä omaan, että ympäristömme terveyteen. Mitä paremman tulevaisuuden haluat, sitä enemmän siihen kannattaa askelia sijoittaa. Tämä sijoitus on ilmaista ja pitkän aikavälin voitot mittavia.

Kohden 7 000 askelta siis!

Juho Jäppinen
Fysioterapeutti, liikunnan edistäjä
Meijän polku



Metropolista metsäpoliin

Metropolista metsäpoliin

Kansainvälisen Luontotyöpäivän (Outdoor Office Day) 16.6. kunniaksi päätimme Meijän polulla lähteä viemään suomalaista työtä tällä kertaa kohden luontoympäristöä, jossa se ei ole aiemmin vieraillut!

Kohden tuntematonta

Valitsimme Outdoor Office Dayn syntypaikasta, Amsterdamista, reitin päärautatieasemalta yhteen kaupungin lähiluontokohteista. Reitistä muodostui noin kahden kilometrin mittainen polku halki kaupungin. Meidän ja teidän tehtäväksi jää siirtää samainen polku omaan lähiluontoomme. Näin se tapahtuu:

  1. valitkaa kartalta luontoalue*, jossa pääsee kulkemaan suhteellisen vaivattomasti noin 1 km x 1 km kokoisella alueella.
  2. tarkastakaa, että kartan alueella ei ole asioita, jotka estävät kulkemisen (esim. joet, järvet, piha-alueet jne)
  3. valitkaa sitten alueelta sopiva lähtöpiste, johon pääsette helposti.
  4. ottakaa suunta kohden luontoa ja seuratkaa ohjeistusta:
    1. 125 metriä suoraan eteenpäin
    2. 125 metriä vasemmalle
    3. 625 metriä oikealle
    4. 625 metriä vasemmalle
    5. 75 metriä oikealle
    6. 600 metriä vasemmalle

Olette saapuneet tämän päivän luontotoimistoonne! Nauttikaa kahvit, pitäkää palaveri tai nostakaa jalat mättäälle ja nauttikaa luontoympäristössä olemisesta. Pukeutukaa sään mukaisesti ja ottakaa hyttysvoide mukaan, jos heitä arastelette.

Ottakaahan seikkailuistanne tunnelmia talteen ja laittakaa someen #luontotyöpäivä #outdoorofficeday, niin muutkin pääsevät nauttimaan suomalaisen työn ulkoiluttamisesta.

Luontorikasta Luontotyöpäivää itse kullekin!

Alkuperäinen reitti Amsterdamissa. Lähtö juna-asemalta ja kohteena kaupunkipuisto ja #lähiluonto.
Kuinka siirtää Amsterdamin reitistöt omaan lähiluontoon? Helposti. Yllä malliksi reitti siirrettynä suomalaiseen luontoon. Reittiä voi soveltaa myös kaupunkiympäristössä, joskin hiukan joustavammin seuraten kaupungin rakenteita. Voitte suunnitella reittiä erilaisten karttapalveluiden avulla.

* polkua voi seurata myös kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristössä saatetaan tarvita hiukan joustoa ohjeiden noudattamisesta. Mallintakaa reitti kuitenkin niin, että päätepysäkkinne on luonnossa.

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu tulee taas!

Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu tulee taas!

Hienoja uutisia keskisuomalaisilla luontoreitistöillä liikkujille ja luonnossa liikkumisesta nautiskeleville: Viime syksynä Keski-Suomen reitistöviikolla ensimmäistä kertaa järjestetty, ja loistavan vastaanoton saanut Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailu tulee taas syyskuussa!

Kilpailusta tulee tarkemmin tietoa ja osallistumisohjeet elokuussa. Siihen saakka keskisuomalainen luonto ja reitistöt kutsuvat liikkumaan ja nauttimaan. Sekä luonnollisesti elämyksiä kuvaamaan!

Kilpailun järjestää Meijän polku yhdessä sanomalehti Keskisuomalaisen ja Luovan valokuvauksen keskuksen kanssa.

Ensimmäinen Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailun raadin valitsemat kuvat pääsivät Keskisuomalaisen yleisöäänestykseen. Yleisöäänestyksen voitti Anna Käyhkön Haukanniemen poluilta ottama kuva.

Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille keskisuomalaiset luontoreitistöt ja niiden varrelta löytyvän moninaisen luonnon kohteet.

#keskisuomi #reitistöt

Hyvä Suomi!

Hyvä Suomi!

Suomi pärjää nyt hienosti maailmalla: jääkiekossa taistellaan kultaa ja meijän Kalle ajaa rallimestaruudesta. Myös kansainvälisissä maavertailuissa on saavutettu kärkisijoja: olemme jälleen onnellisin maa, kestävän kehityksen mallimaa ja UNICEFinkin vertailussa pärjätään.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kansainvälisessä kestävän kehityksen maavertailussa Suomi on saavuttanut tai on hyvin lähellä saavuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. ”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena on pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.

Ihmiset siis voivat Suomessa keskimäärin hyvin. Useassa ekologiseen kestävyyteen liittyvässä tavoitteessa Suomi on vielä kuitenkin kaukana maalista, eli heikennämme muiden eliölajien elinmahdollisuuksia kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yksityiseen kuluttamiseen (tavaroiden ja palveluiden ostaminen) nojaava hyvinvointivaltiomme luokin synkän varjon.

Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla.

Tällä hetkellä merkittävä osa hyvinvoinnistamme muodostuu ympäristöämme haitallisesti kuormittaen. Ilmiötä kutsutaan Spill-over -efektiksi. Hyvinvointia pitää pystyä jatkossa ylläpitämään, mutta sen ympäristökuormitusta samanaikaisesti vähentämään.

YK:n lastenjärjestö UNICEFin vertailussa tarkastellaan lasten ympäristöoloja. Tässä(kin) vertailussa Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää. Olemme se ihana lintukoto, jossa lapsien on hyvä kasvaa vastuullisiksi kansalaisiksi.

Mutta kun tarkasteluun otetaan suomalaisten kulutuksen globaalit vaikutukset, Suomi putoaa vertailun häntäpäähän. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi, sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Yli puolet suomalaisten hyvinvointivaltion kansalaisten kuluttamisesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle (spill over-efekti, EMMI-ilmiö). Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta.

Vastuullisen hyvinvoinnin lisääminen onnistuu helpoiten lisäämällä lähiluonnossa vietettyä aikaa ja liikkumista. Lähiluonto on avoinna meille kaikille 365 päivänä vuodessa. Ja joka päivä tarjoten uusia elämyksiä ja kokemuksia. Kuvat Juho Jäppinen.

Kohden lähiluontoa!

Mistä siis ammentaisimme hyvinvointia vastuullisemmin? Vastaus löytyy yllättävän läheltä; luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttämme. Luonnossa vietetty aika vähentää myös tarvetta kuluttaa aikaa ympäristön kannalta haitallisemmin.

Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Ulkoiluharrastukset ovat edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia, eli lähes kaikki, harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia ulkoilijoista virkistyy enintään kymmenen kilometrin päässä kotoaan. Lähiluonto on siis meidän kaikkien saavutettavissa.

Janne Laitinen
biologi
Meijän polku, JAMK


Lähteet:
”En minä, mutta muut!” – EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä -artikkeli
Kestävä kehitys – Agenda 2030
Luonnon virkistyskäyttöstrategia – tiedote
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi 3
Suomi jälleen 1.sijalla kestävän kehityksen maavertailussa -tiedote
Unicef-tiedote: Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia