Keski-Suomessa käynnistynyt Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on hypännyt mukaan Luontotyöpäivän viettoon. Hankkeen mukana korkeakouluopiskeluja luontoon vie myös alueen korkeakoulut sekä näiden opiskelijajärjestöt. Luonto itsessään auttaa lieventämään muun muassa uupumusta ja stressiä, jotka ovat tällä hetkellä merkittävä riski korkeakouluopiskelijoilla. Samoin luontoympäristö helpottaa ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä näin korona-aikoina.
Korkeakoulujen mukaan lähtö Luontotyöpäivän viettoon on merkittävää myös siksi, että korkeakouluissa tehdään suomalaisen työelämän tulevaisuuden tekijöitä. Kun luontoympäristössä opiskelu ja ajan vietto muodostuvat arkiseksi tavaksi koulumaailmassa, niin opiskelijat siirtävät näitä positiivisia työskentelymalleja myös työelämään.
Opiskelijoiden ohella myös korkeakoulut ja niiden henkilökunta voivat osallistua uudenlaisten koulutysympäristöjen ja -tapojen mahdollistamiseen. Kampuksille ja niiden läheisyyteen toteutettavat ulkotyöskentelytilat penkkeineen ja pöytineen on helppo tapa lähteä liikkeelle. Katettuja tiloja voi käyttää käytännössä ympärivuotisesti sään mukainen pukeutuminen huomioiden. Ja kun halutaan panostaa hiukan enemmän, niin mallia voi ottaa hollantilaisen High Tech Campuksen tavoitteesta yrittää olla Euroopan ympäristöystävällisin kampus vuonna 2025. Tämä ei tietenkään koske pelkästään luonnossa oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä, vaan kaikki kestävyyden ja ympäristöystävällisyyden eteen tehty työ vie korkeakouluja kohden tulevaisuutta. Ja tulevaisuus on juuri se paikka, jossa korkeakoulujen pitäisi olla.
Lisätietoja Luontotyöpäivästä löytyy sivuiltamme, ja Luontotyöpäivästä korkeakouluissa täältä.
Lähtekäähän luomaan suomalaisen korkeakoulutuksen luonnollista tulevaisuutta!
Suomalaista opiskelua ei ole viety näin reippaasti kohden luontoa sitten aikojen, jolloin seitsemän Jukolan veljestä heilahti pellolle lukkarin väkituvan akkunasta 1830-luvulla. Nykyisellään emme kuitenkaan pakene oppia, vaan päinvastoin lähdemme luontoon nauttimaan oppimisesta.
Luonto opiskeluympäristönä
Luonnon helmassa opiskelu on kuin opiskelua steroideilla; luonto auttaa keskittymään, antaa energiaa ja samalla rentouttaa ja auttaa kehoa ja mieltä palautumaan.
Luonnon monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset kannattaa hyödyntää osana jokaviikkoista opiskelua.
Ja mikä on paras paikka opiskella ulkona? Se paikka, jossa sinä viihdyt parhaiten. Oli se sitten kotipiha, lähipuisto tai vaikkapa kaukana sivistyksestä sijaitseva erämaa. Kaikki nämä tarjoilevat juuri sinulle sopivan opiskeluympäristön omine etuineen.
Luonto toimii loistavana ympäristönä niin aktiivisille koulutunneille kuin rauhalliselle keskittymistä vaativille hetkille.
Ideoita luonnossa opiskeluun
Pukeutukaa sään mukaan. Myös mahdolliset työvälineet kannattaa valita sään mukaan; sateella ei kannata ottaa sokerista tehtyjä vaatteita päälle. No ei ne sovi auringon paahteeseenkaan.
Suunnitelkaa luontotyötunti ulkoilmakohteen mukaan; apuvälineet erilaisten tehtävien ja rastien toteutukseen löytyy usein paikan päältä.
Muodostakaa pareja tai pienryhmiä ja pitäkää palautesessiot ja kehittämiskeskustelut kävellen luontoympäristössä.
Luontoympäristöjä kannattaa käyttää osana ryhmäytymistä erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien toteutuspaikkana
Luonnon yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on palautumisen mahdollistaminen. Jättäkää siis aikaa vain oleskelulle. Oleskelun aikana voi halutessaan harjoitella myös aisteja: pienten yksityiskohtien katselu, hyönteisten seuranta, linnun laulun kuuntelu, sateen ropina, tuulen liike rantakaisloissa sekä aaltojen rytmi toimivat kaikki loistavina tapoina rauhoittua.
Ottakaa siirtymät mukaan osaksi oppitunteja; mitä vaikeakulkuisempi maasto, sitä paremmin kävelijä keskittyy nykyhetkeen.
Myös korkeuserot kannattaa hyödyntää; kukkulalle kiipeäminen tuntien pitoon saattaa olla osalle meistä viikon suurin fyysinen ponnistus.
Tentteihin ja kokeisiin luku onnistuu rauhoittavana ympäristönä jopa paremmin kuin sisätiloissa. Vielä kun unohtaa puhelimen kotiin, niin häiriötekijöitä ei ole laisinkaan ;). Jos puhelinta ei unohda kotiin, niin sitä voi käyttää myös luontoon tutustumiseen. Tsek Kasvienbongaushaaste.
Jos teette pidempiä luontotyöpäiviä, niin eväitä mukaan!
Ja muistakaa; luontoon viedään ja sinne jätetään vain stressi, huoli, väsymys, suru ja ahdistus. Retkietiketti ohjeistaa muiden asioiden kanssa.
Alta löytyy vielä lisätietoa Luontotyöpäivän suunnitteluun ja viettoon.
Alla olevasta linkistä voit ladata koneellesi PDF-tiedoston, josta voi tulostaa A3-kokoiset seinätaulut testitilaisuuksiin. Niistä testien tekijät voi nopeasti katsoa tulokset harjoituskorttia varten ja testattava voi halutessaan vertailla omaa tulostaan vertailuarvoihin ja nähdä esimerkiksi sen, paljonko tulosta pitää kohentaa, jotta päästään seuraavalle väritasolle. Samalla tauluissa on testien suoritusohjeet. Taulut voi tarvittaessa tulostaa myös A4-kokoon, jos isompia ei pystytä tulostamaan.
Jos teette testejä useammin, voi nämä seinätaulut laminoida ja/tai pohjustaa, jolloin ne pysyvät käyttökunnossa pitkän aikaa.
Tiedoston voi myös ladata esimerkiksi pädille, jolloin tuloksia voi selata testaustilanteessa testien mukaan.
20.5. suomalainen työ palaa luontoon kolmannen luontotyöpäivän merkeissä!
Luontotyöpäivän aikana työtä voi viedä luontoon lukemattomilla tavoilla; voitte pitää esimerkiksi kävelypalaverin, soittaa työpuhelun luonnon helmassa, suunnitella työyhteisön tai firman tulevaisuutta, tai vain muistella aikoja, jolloin töitä piti tehdä toimistolla istuen. Nämä ajat ovat kuitenkin ohi, ja suomalaisen työn suuntana ulkoilma! Jos työnkuvasi on sellainen, että ulos ei kertakaikkiaan pääse, niin sivustoltamme löytyy vinkkejä myös luonnon tuomisesta sisätiloihin.
Tägit käyttöön
Työskennellessäsi luonnossa ja ulkona työskentelyn iloa maailmalle jakaessasi ota käyttöön kaksi tunnistetta, eli #luontotyöpäivä ja #outdoorofficeday, niin pääsemme myös muualla nauttimaan kokemuksistanne luonnossa ja ulkona.
20.5. vietettävän Luontotyöpäivän kokemuksista rikastuneena otamme innolla osaa myös 16.6. vietettävään kansainväliseenOutdoor Office Day:hin. Tästä tapahtumasta ja työelämähauskanpidosta lisää toukokuun lopulla.
Mikä ei ole mitään? Se ei ole silmin nähtävää, se jää ihmisiltä huomaamatta vain sen vuoksi, että se on aineetonta. Sen vuoksi sitä pidetään hyvin halpana, sille annetaan hintaa tuskin ollenkaan. Ja silti tällä kaikista asioista kallisarvoisimmilla leikitellään.
Ympäristömelu on kaikkialle leviävä saaste, joka vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisten että luonnon ekosysteemien terveyteen ja hyvinvointiin. Melu on moninaista ihmisen toiminnan tulosta. Yleisimmät ympäristömelun lähteet ovat liikenteeseen liittyviä ja liikenteen aiheuttamaa melua (esim. maantie-, rautatie-, lentoliikenne) pidetäänkin Länsi-Euroopassa toiseksi merkittävimpänä ympäristöterveyden riskinä pienhiukkaspäästöjen jälkeen. Melu aiheuttaa ihmiskehossa stressireaktion, joka voi johtaa lukuisiin haitallisiin terveysongelmiin alkaen ärsytyksestä, unihäiriöistä, kohonneesta verenpaineesta, kognitiivisista ja kuulohäiriöistä sekä sydän- ja verisuonitaudeista aina ennenaikaisiin kuolemiin saakka.
Luonnon tarjoamiin hyvinvointivaikutuksiin on olemassa monia näkökulmia
Erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla näitä ongelmia voidaan pienentää ja tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi Euroopan kaupungeissa voitaisiin estää jopa 40 000 ennenaikaista kuolemaa lisäämällä ihmisten oleskelua viheralueilla. Toisaalta ihmiset, jotka asuvat lähiöissä, joissa viheralueiden osuus on suurempi, ovat tutkimuksissa raportoineet kokevansa yleisen terveydentilansa paremmaksi.
Erilaisilla viherratkaisuilla voidaan parantaa kaupunkien viihtyisyyttä, mutta myös lisätä alueen arvoa, vähentää melua ja kuumuutta sekä lisätä sadevesien hallintaa. Kuva Janne Laitinen, La Ronda Litoral de Barcelona. Puita kuviin kävi istuttamassa Juho Jäppinen.
Hiljaisten viheralueiden terveyttä edistävistä vaikutusmekanismeista ja merkityksestä on käynnissä useita tutkimuksia. Aiemmista tutkimuksista on jo olemassa laajaa tutkimusnäyttöä luontoympäristöjen terveyshyödyistä kaupunkien asukkaille. Tällaisia ovat muun muassa lisääntynyt fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus, tehostunut psyykkinen palautuminen, sekä parempi yleinen terveys ja koettu hyvinvointi. Yhteys luontoympäristön ja terveyshyötyjen välillä riippuu fyysisen ympäristön ominaisuuksista; ympäristö vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, fyysiseen toimintaan, sosiaalisiin verkostoihin ja resurssien saatavuuteen.
Eionet -raportin kaupunkitilan jaottelu äänimaisemien mukaan: Meluisammat kaupungit: Suurin osa asuinalueista keskittyy kaupungin meluisampaan osaan, kun taas vihreät kaupunkialueet ovat jakautuneet enemmän taajaman laitamille. Hiljaiset viheralueet kulkuväylien läheisyydessä ovat todella pieniä, alle hehtaarin pinta-aloja. Rauhallinen asuinalue: Elinkeinotoiminta ja liike-elämä on keskittynyt kaupungin meluisempaan osaan ja asuinalueet sijaitsevat enemmän rauhallisella alueella (alle 55 dB päiväkeskiarvo). Hiljainen vihreäalue: Asuinalueet keskittyvät enemmän hiljaisille alueille, joille on myös ominaista korkea viheralueiden osuus. Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA
Kyseinen raportti osoittaa, että hiljaisten viheralueiden hallinnointi ja edistäminen on monimutkaista, koska kaupunkirakenteeseen liittyy paljon tekijöitä, jotka vaatisivat keskipitkän aikavälin suunnitteluun muutosta. Siksi jo olemassa olevien hiljaisten viheralueiden suojelu on tarpeen, kuten Environmental Noise Directive (Directive 2002/49/EC) velvoittaa, koska suurimmalla osalla analysoitujen eurooppalaisten taajamien ihmisistä ei ole helppoa pääsyä hiljaisille viheralueille.
Barcelona
Barcelona tunnetaan erinomaisesta kulttuuritarjonnasta, mielenkiintoisista museoista, rannoista ja yöelämästä. Mutta harva tietää, että kaupunki on myös yksi Espanjan ja Euroopan viheraluerikkain. Barcelona onkin nimetty vuoden 2022 Euroopan metsäkaupungiksi. Palkinto on tunnustus toiminnasta, jossa huomioidaan metsäalueiden suojelu, viheralueiden kehittäminen sekä uudet, luontopohjaiset ratkaisut kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksessa. Palkinto toimii myös tunnustuksena laajoista viheralueista, sillä Barcelonassa ne kattavat yli 50 % kaupunkialueesta.
Sant Paun sairaala-alue on vähemmän tunnetun arkkitehdin, Lluís Domènech i Montanerin, taidonnäyte, ja luonnollisesti Unesco-kohde. Puistomaisella sairaala-alueella toimii myös Barcelona Health Hub ja Euroopan metsäinstituutin toimipiste.
Tapasin Barcelossa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tutkijoita, jotka ovat kirjoittamassa raporttiataajamien hiljaisista alueista ja näiden saavutettavuudesta. Keskustelimme Nurian ja Miquelin kanssa tutkimustiedon hyödyntämisestä käytännön arjessa. Yhteisiä teemoja olivat muun muassa (hiljaiset) viherkäytävät niin ihmisten kuin eliöiden hyvinvoinnin perustana. Malliksi kävi Jyväskylän Kehä Vihreä. Myös Meijän polun Luontopysäkit herättivät suurta kiinnostusta luonnon saavutettavuuden näkökulmasta katsottuna. Yhteys espanjalaisiin tutkijoihin syntyi Keski-Suomen liiton Thematic Trail Trigger -projektin (3T) Hiljaisuus ja pimeys -työpajoissa, joissa Meijän polun asiantuntijat olivat esittelemässä keskisuomalaisten yrittäjien kanssa hiljaisuuden ja pimeyden hyödyntämistä ja mahdollisuuksista projektin eurooppalaisille kehittäjäkumppaneille.
Esimerkkinä Barcelonan panostuksesta viheralueisiin ja puistoihin toimii vuonna 2017 kunnostettu liki neljän hehtaarin alue kaupungin keskeiselle paikalle. Tähän puistoon, jonka yhtenä teemana on biologinen monimuotoisuus, istutettiin satoja puita ja 112 000 pensasta (140 eri lajia). Tällaisten hankkeiden myötä myös viheralueiden läheisten kiinteistöjen arvo on noussut ja näin on syntynyt jo laajemminkin yhteiskunnassa ymmärrettävää lisäarvoa viherrakentamisesta.
Kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä tarvitaan, sillä kehittämistoiminnassa ovat samat haasteet niin Kataloniassa, kuin Keski-Suomessa. Nämä ongelmat tiedetään ja tunnistetaan, mutta käytännössä moni asia ajaa toimivien ja hyvinvointia lisäävien ratkaisujen ohi päätösvaiheessa. Esimerkiksi meluhaittojen ehkäisemiseksi rakennetaan usein vain jykevämpiä meluvalleja yrittämättä puuttua itse melun lähteeseen, eli ihmisen toimintaan.
Barcelonassa on yritetty keskustan hiljentämistä rajoittamalla autoliikennettä, mutta osa asukkaista on vastustanut näitä aloitteita, koska on koettu autolla liikkumisen hankaloituvan ja sitä myöten oman vapauden vähenevän. Barcelonassa on myös hyvin toimiva, joskin ajoittain ruuhkainen joukkoliikenne ja koko ajan kehittyvä pyörä- ja kävelyreitistöverkosto. Eli vaihtoehdot oman auton käytölle kehittyvät ja paranevat koko ajan. Vanhoista tottumuksista on kuitenkin vaikea päästää irti, vaikka niiden tottumusten ylläpito tekee omasta asuinympäristöstä meluisaa, saasteista ja ajoittain jopa vaarallista.
Universitat Autònoma de Barcelonassa työskentelevät, ETC Human health and the environment -verkoston tutkijat maantieteilijä Miquel Sáinz ja ympäristötieteilijä Núria Blanes tutkivat ihmisen toiminnasta aiheutuvaa melua.Janne Laitinen (JAMK/Meijän polku) vieraili Barcelonassa jakamassa tietotaitoa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, mutta myös sen saavutettavuudesta ja hiljaisuudesta.
Alkuosan arvoitus on roomalaisen filosofi Senecan ajatuksia. Arvoituksen ratkaisu tähän kallisarvoiseen, näkymättömään, on seuraava: ”Vuosipalkat ja avustukset ovat ihmisille valtavan tärkeitä, niiden eteen he kyllä ahkeroivat, näkevät vaivaa, tekevät työtä. Kukaan ei arvosta aikaa.” Puhdas ilma ja hiljainen elinympäristö saavat meiltä yhtä vähän arvostusta kuin aika Senecan arvoituksessa.
Sainz de la Maza, M., Blanes, N. Ubach, R., Fons, J. & Closa, G. 2018. Potential quiet areas in END agglomerations. Population accessibility to quiet green urban areas using road and air traffic noise contour maps and Urban Atlas. Eionet Report – ETC/ATNI 2021/4. EEA.
12.4. klo 16–19 Konnevedellä järjestettävässä tilaisuudessa pääset tekemään hyvinvointi- ja terveystestejä, saat tietoa Konneveden uusista toimintamahdollisuuksista ja kannustusta omaehtoiseen kotona tapahtuvaan harjoitteluun. Tilaisuus ja testit ovat maksuttomia. Hyvinvointi-ilta järjestetään Lapinmäen koululla.
Mukaan testeihin tarvitset liikkumiseen soveltuvan asusteen ja vesipullon. Suositamme maskin käyttöä testien aikana.
Kehon koostumus alkaa muuttua iän lisääntyessä ja näihin muutoksiin vaikuttavat monet tekijät yksilöllisistä ominaisuuksista ympäristöön ja elintapoihin.
Yksi merkittävimmistä muutoksista kehon koostumuksessa on lihasmassan väheneminen, joka alkaa jo varhaisessa keski-iässä. Syy tähän on usein lihasten käytön väheneminen. Tästä johtuen muutoksen suunnan voi kääntää lisäämällä monipuolista lihasten käyttöä. Voimaharjoittelu on tehokkain tapa pysäyttää lihasmassan väheneminen ja jopa lisätä sitä. Lihasharjoittelu parantaa iäkkäillä myös toimintakykyä. Lihasvoiman harjoittelusta löydät tietoa täältä.
Myös päivittäisen liikkumisen lisäämisellä voi pitkällä aikavälillä saavuttaa positiivisia muutoksia kehon koostumuksessa. Hyviä keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta on ottaa Meijän polun Vuosikellosta itselleen liikuntahaasteita, joita löytyy jokaiselle vuodenajalle ja niin kotona kuin ulkona tehtäviksi.
Miljoonan askeleen haasteessa lähdet lisäämään päivittäisiä askelia pidemmällä aikavälillä, jolloin liikkumisen lisäämisen hyvinvointi- ja terveyshyödyt myös kehon koostumuksen osalta ovat merkittävämpiä. Voit myös tutustua Sauvakävelyhaasteeseen, jos tykkäät liikkua kävelysauvojen kanssa.
Jos kävelyn lisääminen tuottaa hankaluuksia esimerkiksi nivelvaivojen vuoksi, niin yksin hyvä tapa lisätä fyysistä aktiivisuutta on pyöräillä. Poljinhaasteessa voit valita itsellesi erimittaisia haasteita, joita
Lihasmassan lisääminen lisää kehon käyttämän energian määrää. Näin lihasharjoittelu on tärkeä osa kehonkoostumuksen muutosta ja hallintaa.
Harjoitusohjelmassavalitset kuusi liikettä, joita seurataan kolmen kuukauden ajan. Ohjelmassa harjoitellaan kahtena päivänä viikossa. Harjoituksia voi tehdä myös kotona, jos ulko- tai sisä kuntosalille ei pääse.
Kehon koostumuksen tärkeä osa-alue on ruokailutottumukset. Lisätietoa ikääntyville sopivasta ruokavaliosta löytyy Ruokaviraston ikääntyneiden ravitsemusoppaasta.
