Luonnolla on tunnetusti lukuisia hyvinvointivaikutuksia ja monet meistä ovat kokeneet niitä samoillessa metsissä tai pysähtyessä ihastelemaan tyyntä vedenpintaa tai puron virtausta. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia tai resursseja päästä luonnon pariin. Meijän polku on jo aiemmin koonnut Luontotyöpäivä-sivustolle ohjeita siitä, miten luontoelementtejä voi tuoda sisätiloihin tai hyödyntää työpäivän aikana. Sivustolle on nyt lisätty osio virtuaalisista luontotauoista. Virtuaalisten luontotaukojen pitäminen työpäivän lomassa virkistää ja elvyttää mieltä. Virtuaalisia taukoja on myös helppo ottaa osaksi työpäivää esimerkiksi kahvituntien aikana.
Virtuaalisia luontotaukoja -sivun on Meijän polulle koonnut Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija Jennika Lilja.
Jyväskylän yliopistolla tehdään kognitiotieteen pro gradu-tutkielmaa fyysisen ympäristön vaikutuksesta luovaan ongelmanratkaisuun ja palautumiseen.
Tutkimuksessa osallistujat ohjeistetaan vastaamaan joko rakennuksen sisällä tai ulkona luontoympäristössä. Tutkimus sisältää lyhyitä kyselyitä sekä luovan ongelmanratkaisutehtävän. Tutkimukseen osallistuminen kestää noin puoli tuntia ja se on suunnattu yli 18-vuotiaille aikuisille.
Tutkimukseen osallistuminen on anonyymia, eikä tutkimuksessa kysytä sensitiivisiä tietoja. Osallistuminen on vapaaehtoista eikä keskeyttämisestä koidu seurauksia. Kyselyyn vastaamalla annat suostumuksesi kerätyn datan käyttöön. Kaikki aineisto käsitellään anonyymisti. Tutkimuksen ohjaajina toimivat Johanna Silvennoinen ja Tuomo Kujala.
Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvotaan 2 x 20 euron S-ketjun lahjakorttia. Arvontaan osallistuaksesi täytä tutkimus loppuun. Arvontaan osallistutaan erillisen linkin kautta, eikä tutkimuksessa antamiasi vastauksia ei pysty yhdistämään yhteystietoihisi.
Kulunut pandemia-aika on viimeistään osoittanut lähiluonnon merkityksellisyyden. Osa on löytänyt luonnosta itselleen uuden pysyvän harrastuksen, osaa on puolestaan harmittanut lisääntynyt väenpaljous vanhoilla reiteillä. Lähiluonnon säästäminen on paitsi ekologisesti myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä teko.
Ihmiset etsivät tietoa luontoalueista netistä ja suuntaavat sinne mistä tietoa löytyy. Näin ollen onkin tärkeää, että jo olemassa olevista, ja uusista reiteistä kerrotaan selkeästi kuntien sivuilla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että luonto ja reitit olisivat ihan kaikkien suomalaisten saavutettavissa, jotta kynnys lähteä luontoon pysyisi mahdollisimman matalana.
Lahden kaupunki on yksi edelläkävijöistä, jossa luontolähtöisen hyvinvoinnin tuominen osaksi asukkaiden arkea on otettu vakavasti. Kaupunki on seurannut tarkkaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja lähtenyt viemään tuloksia käytäntöön. Voin sanoa näin, koska olen itse siirtynyt tutkijan tehtävistä Lahden kaupungille vasta toista kuukautta sitten, ja Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 ympärillä vallinnutta positiivista ”pöhinää” ei ole voinut olla huomaamatta myös muualta käsin.
Lahti mukana GoGreenRoutes -hankkeessa
Lahti lähti rohkeasti hakemaan yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja laajan eurooppalaisen tutkimuskonsortion kanssa Euroopan unionin yhtä merkittävintä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta GoGreenRoutes -hankkeelle. Rahoitus saatiin ja Lahden kaupunki on nyt yksi kuudesta hankkeen eurooppalaisesta kehittäjäkaupungista, jonka tavoitteena on olla suunnannäyttäjänä matalan kynnyksen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on tarkoitus vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta.
Hyvinvointia laadukkaasta luonnosta
Miksi sitten luontosuhde ja ylipäätään luonto tai metsät ovat urbaaneilla alueilla niin tärkeitä? Tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että luonnolla on hyvinvointia edistävä vaikutus. Parhaiten luonto toimii erilaisten sairauksien ehkäisijänä.
Erityisen merkitseväksi kuitenkin nousee laadukas urbaani luonto, jonka havaittiin tanskalaisessa tutkimuksessa suojaavan lapsia sairastumasta myöhemmällä iällä erilaisiin mielenterveyssairauksiin kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2020). Laadukkaalla luonnolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi tarpeeksi luonnonmukaisen kaltaisia metsäalueita.
Myös Suomesta on uutta tutkimusnäyttöä aiheesta. Kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, lasten elimistön mikrobisto monipuolistui ja immuunijärjestelmän säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021). Tutkin myös itse väitöskirjassani metsän laadun vaikutusta ihmisen mielen hyvinvoinnille. Vein ihmisiä pienryhmissä eri tavoin hoidettuihin metsiin heidän työpäivänsä jälkeen. Jokainen metsä toimi tehokkaasti työstressistä palautumiseen. Yhdeksi merkitseväksi selittäväksi elpymisen tekijäksi nousi metsän koettu biodiversiteetti (Simkin ym. 2021). Näin ollen, ei voida ajatella niin, että luonto ja metsät kaupunkien ulkopuolella riittävät monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Myös Ihminen tarvitsee rikasta biodiversiteettiä ympärilleen voidakseen hyvin. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lähiluonto toimii monipuolisena hyvinvoinnin ylläpitäjänä, jonka arvo osataan usein nähdä vasta sitten kun se on menetetty.
Mielen rentoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten ympäröivä melu ja koettu luonnon kauneus mutta myös luonnon monimuotoisuus. Erityisesti vilkkaan työpäivän jälkeen ihminen elpyykin tehokkaasti metsässä, joka on tarpeeksi laaja ja puusto iäkästä (Simkin ym. 2020). Sen ei tarvitse olla hyvin hoidetun näköinen ja harmoninen. Ympäristöpsykologiassa tunnistetun ”tarkkaavuuden elpymisen teorian” mukaan ihminen elpyy, kun tahdonalainen tarkkaavuus saa hellittää (Kaplan 1995). Teorian mukaan näin tapahtuu, kun ihminen kokee lumoutumista. Monipuolisessa luonnossa tämä tapahtuu kuin itsestään.
Vaikka osa meistä on hyvinkin erähenkisiä, monelle metsään meno ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin (LVVI 2) mukaan viidennes ulkoilijoista on niin sanottuja passiivisia ulkoilijoita, jotka ulkoilevat vain harvoin. Heitä on kaikissa ihmisryhmissä sukupuoleen katsomatta.
Retkelle tai lähimetsäänkin lähdön esteenä on tavallisesti pelko eksymisestä tai metsä voi yksin kulkiessa tuntua turvattomaltakin. Tarvitsemme myös esteettömiä reittejä, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Erilaisten asukaskyselyiden myötä tiedetään, että moni haluaisi mennä metsään, jos sinne lähteminen olisi ylipäätään mahdollista.
Terveysmetsä rakentuu osana GoGreenRoutes -hanketta
GoGreenRoutes -hankkeen yksi tärkeä tavoite on luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan viereiseen metsään niin sanottu Terveysmetsä. Hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Terveyspolun toivotaan tukevan sairaalan asiakkaita hoidon yhteydessä sekä toimivan virkistävänä taukopaikkana myös kiireiselle henkilökunnalle ja kaupungin asukkaille. Metsää ei aiota sen ihmeemmin rakentaa, vaan tarkoitus on mahdollistaa sinne helpompi pääsy uusilla pitkospuilla ja levähdyspaikoilla. Ohjattu reitistö säästää myös alueen luontoa. Terveyspolku yhdistyy aivan sairaalan nurkalta lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun. Yhdessä kokonaisuus muodostaa monikäyttöisen Terveysmetsän.
Lähdetään luontoretkelle yhdessä
Luontoretkien ympärille rakennetut yhteisölliset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia aktivoida ja rohkaista ihmisiä lähtemään luontoon. Luonnossa yhteisöllisyyden kokemus voimistuu ja tutkimustulostenkin kautta tiedetään, että luonnossa on helpompi jutella vaikeistakin asioista. Yksi oivallinen esimerkki tällaisesta tapahtumasta on Keski-Suomessa meneillään oleva reitistöviikko, joka huipentuu perjantain Luontotyöpäivään. Tavoite on kannustaa ihmisiä lähtemään luontoon ja löytämään uusia liikuntapolkuja omaan arkeen. Jospa jokainen meistä ottaisi tavoitteekseen mennä perjantain työpäivän aikana luontoon, jos ei ihan metsätyöpisteeseen niin kuin meillä Lahdessa, niin ainakin happihyppelylle. Se kannattaa varmasti!
Jenni Simkin projektipäällikkö, Lahden kaupunki, GoGreenRoutes -hanke
Lähteet:
Engemann, K., Svenning, J. C., Arge, L., Brandt, J., Geels, C., Mortensen, P. B., Plana-Ripoll, O., Tsirogiannis, C., & Pedersen, C. B. (2020). Natural surroundings in childhood are associated with lower schizophrenia rates. Schizophrenia Research, 216, 488–495. https://doi.org/10.1016/j.schres.2019.10.012
Kaplan, S. (1995). The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, 15(3), 169–182. https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H. K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O. H., Hyöty, H., & Sinkkonen, A. (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. In Sci. Adv(Vol. 6). https://www.science.org
Roslund, M. I., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M., Cinek, O., Kramná, L., Jumpponen, A., Laitinen, O. H., Rajaniemi, J., Hyöty, H., Sinkkonen, A., Cerrone, D., Hui, N., Mäkelä, I., Parajuli, A., Saarenpää, M., Soininen, L., … Vari, H. K. (2021). Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International, 157. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry and Urban Greening, 48. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2019.126567
Simkin, J., Ojala, A., & Tyrväinen, L. (2021). The Perceived Restorativeness of Differently Managed Forests and Its Association with Forest Qualities and Individual Variables: A Field Experiment. International Journal of Environmental Research and Public Health,18(2). https://doi.org/10.3390/ijerph18020422
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailuun runsas osanotto!
Keski-Suomen reitistöt -valokuvakilpailuun lähetettiin huikeat 250 valokuvaa. Luovan valokuvauksen keskuksen raati valikoi näistä kymmenen jatkoon. Valituista kuvista järjestetään lukijaäänestys Keskisuomalaisen verkkosivulla osoitteessa KSML.fi. Yleisöäänestyksessä äänestäneiden kesken arvotaan sanomalehti Keskisuomalaisen tuotepalkintoja.
– Yllätyimme iloisesti tarjottujen kuvien suuresta määrästä ja kuvien korkeasta tasosta. Uskomme, että se kertoo paitsi Keski-Suomen laajoista luontoreististöistä ja luonnossa liikkumisen kulttuurista, mutta myös kiinnostuksesta valokuvaukseen ja luontokuvaukseen. Valinta näin suuresta kuvamäärästä on aina hankalaa ja otimme tällä kertaa painotukseksi vahvan tunnelman ja tarinallisuuden, toteavat Luovan valokuvauksen keskuksen Mikko Auerniitty ja Niina Vehmaa.
Kymmenelle Keskisuomalaisen yleisöäänestykseen valitulle kuvaajalle on tiedotettu asiasta ja heidän valitut kuvansa sekä nimensä julkaistaan lukijaäänestyksen yhteydessä.
Suuret kiitokset kaikille kuviansa kilpailuun lähettäneille!
Ja jos liikutte keskisuomalaisilla reitistöillä nyt reitistöviikonaikana ja jaatte kuvia sosiaalissa medioissa, niin #reitistöviikko #reitistöt #keskisuomi -tägit ovat käytössä. Jaamme mielellämme kuvia omissa kanavissamme sitten eteenpäin.
Kilpailuun lähetettiin runsaasti upeita kuvia keskisuomalaisilta reitistöiltä.
ps. Innostuneen vastaanoton saanut kilpailu järjestetään myös ensi syksynä, joten pitäkää kamerat mukana liikkuessanne keskisuomalaisilla reitistöillä…
Luontopysäkki-konseptin Jyväskylän lähialueen kattava kartta julkistettiin Keski-Suomen reitistöviikon yhteydessä. Kartan ideana on toimia alueen asukkaille innokkeena luontoretkien ja luonnossa liikkumisen lisäämiseen, mutta esitellä myös kaupungissa vierailijoille helpot ja toimivat yhteydet luontoaarteidemme äärelle.
Karttaan on merkitty Jyväskylän pääreittien linjat sekä näiden lähellä olevat luontokohteet. Lisäksi luontokohteisiin on lisätty muut alueen lähellä kulkevat linjat numeroina.
– Lähtökohtanamme on ollut tuoda esille luontoliikkumisen upeat mahdollisuudet jyväskyläläisille sekä laajemmin myös muille alueella liikkuville. Luontokohteiden yhdistäminen paikallisliikenteen Linkkiverkostoon tarjoaa käytännössä kaikille kaupunkilaisille nopean ja helpon yhteyden mitä moninaisimpiin luontokohteisiin, toteaa kartan visuaalisesta toteutuksesta vastannut Meijän polun Juho Jäppinen. – Esimerkiksi keskustasta lähdettäessä meillä on 15–20 minuutin linkkimatkan päässä puolenkymmentä laajaa luontoaluetta kunto- ja luontopolkuineen sekä muine polkuverkostoineen. Useimmista näistä kohteista pääsee myös pidemmille, esimerkiksi päivän mittaisille, patikointiretkille. Ja monessa luontokohteessa löytyy laavuja ja tulentekopaikkoja, sekä uimarantoja. Tämän lisäksi on pienempiä kohteita, kuten esimerkiksi yksittäisiä luontopolkukohteita, kuten Tourujoen laakso. Missä muualla maailmalla on tarjolla tällaisia mahdollisuuksia tällaisilla yhteyksillä?
Linkin päälinjat kokoavan kartan lisäksi Luontopysäkit-sivuilla löytyy joidenkin pääreittien Luontopysäkit pysäkkiohjeineen.
– Luontopysäkit on konseptina kiinnostanut kovasti, ja ideaa on käyty esittelemässä useammillakin foorumeilla, viimeksi Jyrki Saarelan toimesta Kestävät kaupungit -kokonaisuudessa. – On todella hienoa, että tällaiset tulevaisuuden kaupunkeja ja luonnossa liikkumista yhdistävät ideat herättävät kiinnostusta ja poikivat omanlaisia ratkaisuja eri puolilla Suomea ja laajemminkin maailmalla, toteaa Jäppinen.
Luontokokemuksilla on todettu olevan lukuisia hyvinvointivaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen. Tutkimuksissa ollaan alettu kiinnostua myös virtuaalisen luontokokemisen mahdollisuuksista.
Luonnossa liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin välillä on tutkitusti selkeä yhteys.
Työsuojelurahaston toteuttamalla videolla lyhyesti tietoa luontotaukojen ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Virtuaalisilla luontokokemuksilla on todettu olevan samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin oikeillakin luontokokemuksilla. Esimerkiksi digitaaliset luontotauot työpäivän aikana edistävät palautumista stressistä ja rentouttavat mieltä, jolloin tunnetilatkin tasaantuvat.
Luontoa sisältävien videoiden katselu tai virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvat luontokokemukset laskevat sydämen sykettä, verenpainetta ja ihon sähkön johtavuutta, eli niin sanottu ”taistele ja pakene”-tila vaimenee. Psyykkistä elpymistä tukee mielialan nousu ja negatiivisten tunteiden lieventyminen.
Alle olemme koonneet listaukseen videoita, joita voi hyödyntää digitaalisina luontotaukoina tietokoneella työskennellessä sekä kokouksien ja seminaarien taukoina.
Kun haluat käyttää luontotaukoja osana etäkokouksia, kannattaa kokousalustassa testata etukäteen että tietokoneen äänet kuuluvat muille osallistujille. Luontotauon voi jakaa myös linkkinä osallistujille ja kukin voi tutustua siihen omalta tietokoneelta käsin.
Syksyinen meri Ensimmäiset pakkasyöt ovat jäädyttäneet rantavedet jotka päivän mittaan aaltoilevat hilekasoiksi rantakiville. Laskeva aurinko valaisee maisemaa.
Syksyinen metsä Kevyt lumivaippa on laskeutunut syksyiseen metsään. Meren jatkuva humina kantautuu taustalta tuulen heilutellessa kevyesti oksistoa.
Tekijä: Meijän polku Kesto: 4:02
Soivat maisemat
Soivat maisemat -projektin aikana vuosina 2023-2024 toteuttiin luontoretkiä keskisuomalaisiin luonotkohteisiin senioriryhmien kanssa. Vierailujen aikana toteutettiin myös luontovideoita, joihin tehtiin musikaalisia äänimaisemia yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin ammattilaisten kanssa.
Muita luontoaiheisia videoita
Keväinen puro I
Tekijä: Meijän polku
Kesto: 0:45 min.
Luontokuvia Keski-Suomen kansallispuistoista.
Tekijä: Meijänpolku yhteistyössä
Kesto: 4:03 min.
Virtuaalisia luontotaukoja -sivu on osa Meijän polun Luontotyöpäivä-konseptia. Luontotyöpäivä-sivustolta saat vinkkejä luonnon tuomiseksi osaksi työpäiviä ja työpäivien siirtämistä osaksi luontoa. Itse Luontotyöpäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, mutta innostamme ihmisiä työskentelemään luontoon myös muina aikoina. #luontotyöpäivä #työmatkarönsyily #outdoorofficeday
Syksy on tunnetusti värikäs vuodenaika, joka hiljalleen varistelee värejään talven lähestyesssä. Tähän sivulle on kerätty muutama värikentiksi muutettu syksyinen luontokuva, joiden kanssa voi tarkkailla ympäröivää luontoa uusin silmin.
Valitse siis alta yksi kuva ja lähde etsimään ympäröivästä luonnosta vastaavia värejä. Kuvat ovat sivulla järjestetty värikkäämmistä hiljallee kohden loppusyksyn ruskeaan ja harmaaseen skaalautuvia kuvia. Eli ensimmäiseksi voi pikaisesti katsoa, että millä kuvalla juuri sinun ympäristöstä voisi tulla eniten väriosumia. Kun sopiva kuva löytyy, niin sitten vain tarkempaa vertailua tekemään. Voit suurentaa kuvaa kännykän näytöllä niin, että näet kerrallaan vain muutama värikentän, näin vertailu luonnon värien kanssa helpottuu. Löydätkö ympäröivästä luonnosta esimerkiksi kymmenen kuvassa olevaa väriä tai sävyä? Entä kaksikymmentä?
Syksyn edetessä ja värien vähentyessä voit lähteä luontoretkille uusien kuvien kera ja tutkailla, miten tilanne on muuttunut kuluneen viikon aikana. Voit myös käyttää samaa kuvaa koko syksyn ajan ja seurata kuinka väriosumat vähenevät hiljalleen.
Talven koittaessa keräämme sivuillemme myös talvisen väripaletin, joka kalpenee näiden syksyisten värien rinnalla. Jatkossa väripaletit tulevat kattamaan koko vuoden ja olemaan osa Vuosikellomme valikoimaa. Mutta nyt siis liikkeelle syksyisin värein!
Kuvat voi myös ladata tiedostoina omalle mobiililaitteelle alta, jolloin niiden katselu on helpompaa.
Alla on esitelty kuinka tämän sivuston kuvat ovat toteutettu. Kaikki värimallit on tehty syksyisistä luontomaisemista, joita löytyy suomalaisesta luonnosta runsaasti näin syksyisin.
Kuvista on vähennetty informaatiota muuttamalla kuvat värikentiksi. Suomessa tämänkaltaista tekniikkaa on käyttänyt maalauksissaan esimerkiksi kuvataiteilija Sami Lukkarinen.Kuvat Juho Jäppinen.
Kaikki syyt, jotka saavat meidät luontoon liikkumaan, ovat hyviä syitä!
Tämän sivu on luotu luonnossa liikkumisen innostamiseksi ja lisäämiseksi. Kun olet havainnoinnut aikasi ympäristön värejä näiden mallikuvien avulla suosittelemme jättämään kännykän pois ja vain nauttimaan syksyn upeista värimaailmoista ja uppoutumaan syysluontoon.
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia saat kerättyä viettämällä aikaa luonnossa. Lyhytkin aika riittää, mutta parhaan vasteen saavuttamiseksi luonnossa olisi hyvä pyrkiä viettämään 2–3 tuntia viikossa. Parhaita kohteita ovat monimuotoiset luonto-alueet, joissa on runsaasti erilaista kasvustoa ja esimerkiksi vanhaa metsää. Kuitenkin luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä pääsee nauttimaan myös esimerkiksi puistomaisilla kaupunkialueilla. Tärkeintä onkin liikkeelle lähteminen!
Juho Jäppinen Fysioterapeutti Meijän polku/JAMK
Tämän tehtävän voi ottaa myös osaksi Luontotyöpäivän viettoa. Värien etsiminen luontoympäristöstä auttaa siirtymään arkisista ajatuksista ympäröivän luonnon tarkkailuun.
Tiesitkö, että Keski-Suomessa voi tutustua Suomen seitsemästä UNESCOn maailmanperintökohteesta kahteen? Petäjäveden vanha kirkko tulee näistä varmasti monelle ensimmäisenä mieleen ja se on myös retkeilyreitin varrella, kulkeehan aivan kirkon vieritse Wanhan Witosen melontareitti Petäjävedeltä Jämsään. Se toinen UNESCO-kohteemme eli Struven kolmiomittausketjuun kuuluva Puolakan Oravivuoren mittauspisteon erinomainen luontoretkikohde, sillä Oravivuoren huikeista, näkötornista avautuvista maisemista nauttiminen edellyttää pientä patikointia joko läheiseltä parkkipaikalta tai Päijänteen rannasta.
Talvimaisema Oravinvuoren päältä.Kuvat Upe Nykänen.
Näköyhteyttä mittauspisteeltä toiselle edellyttänyt Struven kolmiomittausketju merkittiin vuosina 1816-1855 ja sen avulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa. Koko mittauspisteiden ketju yltää Mustalta mereltä Jäämerelle saakka. Struven ketjusta on Suomessa suojeltu yhteensä kuusi mittauspistettä, eli Oravivuoren pisteen lisäksi Mustaviirin piste (Itäisen Suomenlahden kansallispuisto), Porlammin piste (Lapinjärvi), Alatornion kirkon piste (Tornio), Aavasaksan piste (Ylitornio) sekä Stuorrahanoaivi (Enontekiö). Kaiken kaikkiaan näitä Struven ketjun pisteitä on Suomen alueella yli 80 kappaletta.
Struven ketju Keski-Suomessa
Keski-Suomen alueella sijaitsee yhteensä 12 Struven kolmiomittausketjuun kuulunutta mittauspistettä. Oravivuoren lisäksi muutama muukin niistä soveltuu edelleen hyvin retkikohteeksi. Kaikissa ei pääse enää tarkastelemaan halkaisijaltaan noin euron kolikon kokoista alkuperäistä mittauspisteen reikää kivessä tai kalliossa, tai voi nauttia avarista maisemista, mutta mittauspisteissä voi vähintään kokea olevansa erityisessä paikassa Struve-ketjun historian äärellä.
Entisen kolmiomittaustornin ja Struven mittauspisteen paikka Naakelinmäellä Äänekoskella.
Struven ketjun maisemakohteisiin kannattaa ottaa kiikari matkaan, sillä hyvällä säällä voi onnistua näkemään jopa mittauspisteeltä toiseen. Oravivuorella sijaitsevaan Struven ketjun pisteeseen voi tutustua myös esimerkiksi CityNomadi-sovelluksen avulla hyvin jo etukäteen.
Retkikohteiksi näistä Struve-pisteistä sopivat Keski-Suomessa Oravivuoren lisäksi hyvin myös seuraavat:
Tammimäen näkötorni Joutsassa. Hyvällä säällä sieltä voi nähdä jopa Laajavuoreen saakka.
Laajavuori, Jyväskylä. Hyppyrimäen vieressä ollut mittauspiste on jäänyt täyttömaan alle, mutta maisemat Laajavuoren laelta ja mäkitornilta ovat huikaisevat.
Roninmäki, Jyväskylä. Mittauspisteen merkinnät löytyvät helposti lenkkipolun varrella olevalta kalliolta. Mittauspiste on metsän keskellä eikä sieltä avaudu maisemia.
Multamäki, Laukaa. Multamäen laelle johtaa luontopolku ja Struven mittauspiste on kodan alla. Kodalta avautuu järvimaisema, mutta korkeiksi kasvaneet puut estävät näkyvyyden Laajavuoreen saakka.
Petäjäveden ja Oravivuoren Unesco-kohteiden välin voi hyvin taittaa auton lisäksi myös polkupyörällä. Retkipyöräilijä voisi tehdä pidemmänkin Struven ketju-fillariretken edellä mainitut kohteet yhdistämällä. Struven merkeissä voi siis hyvin retkeillä ja matkailla Oravivuoren lisäksi muuallakin lähiseudulla!
Upe Nykänen Retkeilijä, luontomatkailun kehittäjä, asiantuntija Liikkuu luonnossa @jalkaisin -tunnisteella (Instagram, Facebook) JAMK
Retkeily ja luonnossa vietetty aika on tunnetusti puoli ruokaa ja henkilökohtaisen luontosuhteen vaaliminen on nykyajan hektisen arjen lomassa erityisen tärkeää. Etätyöaikana onkin tullut noudatettua jo lapsena matkaan saatua elämänohjetta: menkää metsään. Sinne metsään olemmekin nyt menneet kenties enemmän kuin koskaan, kun etätyön ja kotiarjen hiljalleen hämärtyvää rajalinjaa on pyritty vahvistamaan viettämällä vapaa-aikaa aiempaa korostuneemmin lähimetsien rauhassa.
Raudanriutan kallioleikkauksen päältä voi ihastella korpin lentoa tai alapuolisen metsikön latvustoa.
Metsän hiljaisuudessa varttuneen mieli palaa mielellään kuusen katveeseen ja petäjän huminaan, mihin myös omaa jälkikasvua on tuntunut luontevalta totuttaa. Pienten lasten kanssa retkipaikat on tullut luontevasti etsittyä lähimaastoista ja ajan mittaan tästä teemasta on muodostunut varsin arkinen tapa. Vaikka retkipaikan eteen voi toisinaan jo taittaa vähän enemmänkin matkaa, ovat lähimetsät ja -alueet niitä paikkoja, joissa eniten edelleen liikutaan.
Lähiretkeilyn ja -metsäkävelyiden suurin valtti on vaivattomuus – välimatkat ovat lyhyitä
Parhaassa tapauksessa luontoon pääsee suoraan omalta kotiovelta. Metsästä haetaan yhdessä olon ohella rauhaa ja tilaa hengittää, mikä nostaa lähiympäristön tuntemuksen kultaakin arvokkaammaksi voimavaraksi. Lähiretkien ideana ei välttämättä ole tarjota pitkiä patikkareittejä, loppumatonta metsätaivalta tai neitseellisen aarniometsän rauhaa. Niiden suola löytyy arkisesta helppoudesta ja hyvästä saavutettavuudesta, mutkattomasta yhdessä tekemisen ja olemisen riemusta.
Kotikylämme, Muuramen Kinkomaa, tarjoaa oivalliset puitteet perheystävälliseen luontoseikkailuun. Kolmen kilometrin säteellä kotiovesta löytyy useita korkeuksiin kohoavia kallioharjanteita, vehreitä lehtonotkoja, iäkkäitä kuusikoita, lukemattomia neulasuria ja pieni pätkä suomaisemaa halkovaa pitkospuupolkuakin. Nämä puitteet olivat yksi painava syy tänne asettumisellemmekin.
Alue nähtävyyksineen on tullut vuosien mittaan tutuksi paitsi perheretkien, myös polkujuoksu- ja pyörälenkkien sekä syksyisten marja- ja sienireissujen muodossa – eri harrasteet toisiaan sulavasti tukien. Tuttuuden tunteesta huolimatta jokainen metsäkäynti tarjoaa aina jotain uutta ihmeteltävää, mikä tarjoaa samalla myös uusia näkökulmia oman asuinalueen hahmottamiseen. Lähimetsien koluamisen lomassa onkin ollut hauska huomata, kuinka tunneside omaa asuinympäristöä kohtaan on siinä sivussa entisestään vahvistunut.
Raudanriutan alueella on upeita kalliomuodostelmia lipoista luoliin ja rakohalkeamiin.
Ensimmäisenä on tietenkin kartoitettu korkeimmat kukkulat ja kartasta poimitut kallioleikkaukset. Näistä etenkin pitkä ja jyrkkäreunainen Raudanriutta kiehtoo kerta toisensa jälkeen. Korkeiksi kohoavat kallioseinämät kätkevät varjoihinsa useammankin eri kokoisen luolan ja jyhkeän kalliolipan, mutta katse kiertelee myös kelopuiden rivistöissä ja riutan alle kasaantuneiden siirtolohkareiden meressä. Ihmiskäden jälki näkyy selkeänä mutkana kalliolinjassa vanhan kivilouhoksen kohdalla.
Louhosta vastapäätä kohoa korkeampi Paasivuori, jonka melko avoin laki mahdollistaa esteettömät näkymät myös Raudanriutan suuntaan ja ylikin. Louhosta hallitsevampi maisema avautuu kuitenkin etelään Raudanlahdelle ja tuo näky saakin käden hamuilemaan termospulloa retkirepun sopukoista. Kirkkaalla säällä voi kiikareilla nähdä aina Luhangan tuulivoimaloille saakka.
Jylhintä kauneutta etsivän kannattaa kuitenkin suunnata askeleensa hieman idempään, Kinkovuoren jyrkänteen yläreunaa myötäilevän metsäpolun varrelle. Jäkäläpeitteisellä kalliolla verkkaisesti kasvuaan jatkavien mäntypuiden välistä avautuvat näkymät Päijänteelle ovat jo oma lukunsa, mutta kunnioitusta herättää myös petollisen jyrkästi alas kaartuva vuorenrinne, jonka korkeuserot pääsevät oikeuksiinsa pohjoispään näköalapaikalla. ”Kinkomaan Kolilta” voi kesäiltana tähyillä edessä hiljenevää järvimaisemaa ja sopivasti kohdasta katsoen voi nähdä puiden välistä myös oman kodin katon.
Kinkomaan Koli, eli Kinkovuori, kohoaa selvästi ympäröivää metsää ja järvimaisemaa korkeammalle.
Metsän rauhaan pääsee parhaiten Kinkoriutan eteläpään kuusikossa tai Partastenmäen takaisen lähteikön iäkkäässä purometsiköissä. Muuramen suunnassa kohoava Paavalinvuori tarjoaa upean Säynätsaloon avautuvan näköalapaikan ja Raudanjärven laavulla voi käydä aistimassa erämaajärven tunnelmaa pienoiskoossa.
Päijännettä reunustava Kinkoriutta on suosittu ulkoilu- ja lenkkeilyalue, jota halkova polkuverkosto tarjoilee eri levyisiä ja mittaisia lenkkipolkuja moneen lähtöön. Senkin huippupoluilta ja hajanaisilta avokalliolta voi ihastella alapuolella avautuvaa järvimaisemaa tai kurkistella kylän suuntaan harjanteen jyrkkäreunaisen kalliopolun korkeuksista. Pohjoisessa riutan polkuverkosto yhtyy Sarvivuoren ulkoilumaastoihin ja väliin jäävän painanteen hiljaisuudessa sijaitseva pieni purolaakso on myös näkemisen arvoinen.
Jos kylältä ei kauemmaksi halua poistua, voi hyödyntää kyläläisten talkoovoimin kunnostamaa Lemmenniemen tulipaikkaa tai asettua evästelemään Sääksjärven pohjukan kivikkorannan pöytäkivelle. Partastenmäen ja Paasivuoren takapolkujen kautta avautuvat reitit Levonmäen kuusikkoa ja Taka-Keljon erämaita kohti leventävät etenkin maastopyöräilijöiden mahdollisuuksia.
Sääksjärven pohjukan kivikossa kelpaa evästää. Iltaisin se on oiva paikka auringonlaskun seuraamiseen.
Oman suuren seikkailunsa voi löytää myös aluetta rajaavan Päijänteen aalloilta tai sen kalliorannoilta eikä kotikylää hieman kauemmaksikaan katseellaan hamuavan välttämättä tarvitse mahdottoman pitkään taivaltaa, kun jo uusia mahdollisuuksia avautuu silmien edessä. Eritoten Muuratsalon takametsät ja Levonojan mutkittelevan puron maisemat ovat tuoneet mukavaa vaihtelua meidänkin rutiineihin.
Lähimetsään lähteminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, siellä haahuiluun voi nimittäin jäädä huomaamattaan koukkuun.
Juha-Pekka Jylhä
Luonnossa liikkuva haahuilija, joka kuuleman mukaan innostuu jokaisesta vähänkään kookkaammasta kivestä, jännästä maastonmuodosta tai hassusta puusta. Insinööri, jonka mieli on usein metsässä. Retkeillyt koko pienen ikänsä, eränkävijänä silti korkeintaan keskinkertainen. Tavataan lähiseudun metsissä yleensä perheen kanssa, pyörän selässä tai juoksupoluilla.
Instagram-tili (@insinoorinmies) toimii retki- ja ulkoilupäiväkirjana ilman sen selkeämpää suunnitelmaa.
Kuvat: kirjoittaja sekä Elina Jylhä ja Janne Mankonen.
Keräsimme pienen vinkkilistan siitä, miten kunnat voivat osallistua vaivattomasti 15.–21.9. pidettävälle Keski-Suomen reitistöviikolle.
jakakaa tietoa kunnan luontoliikkumismahdollisuuksista ja -reitistöistä. Tietoa voi jakaa nettisivuilla, blogeissa, somessa sekä esimerkiksi paikallislehdissä ja medioissa.
jakakaa tietoa myös alueen luontoliikuntaan ja -liikkumiseen liittyvistä palveluista ja yrittäjistä. Tiedon lisääntyminen alueen mahdollisuuksista hyödyttää kaikkia.
toteuttakaa matalan kynnyksen retkiä lähireitistöille ja -luontokohteisiin. Retkiä voi tehdä eri ikäisten ja kuntoisten kanssa huomioiden kohderyhmän liikkumismahdollisuudet. Tällaisia luonnossa liikkumisesta nauttivat ryhmät voivat olla esimerkiksi päiväkoti- ja koululaisryhmät sekä iäkkäiden kuntalaisten ryhmät.
haastakaa kuntalaisia viikon kuluessa vierailemaan kunnan luontoreitistöillä. Pienemmissä kunnissa vaikka kaikilla niistä! Luultavasti suuri osa kuntalaisista ei ole aiemmin näillä reitistöillä liikkunutkaan. Lähellä on enemmän!
Haastakaa kunnan työntekijät, yritykset ja yhdistykset liikkumaan reitistöille. Perjantaina 17.9. järjestettävä Luontotyöpäiväon erinomainen tilaisuus lähteä nauttimaan luonnon suomista hyvinvointivaikutuksista isommallakin porukalla.
Kun lähdette mukaan reitistöviikolle, laitelkaa viestiä Meijän polun suuntaan meijanpolku@gmail.com tai somekanaviemme kautta. Ja reitistöviikolla sitten oman kunnan luontoliikuntamahdollisuuksia maailman tietoisuuteen! Käyttäkää somessa #reitistöviikko #keskisuomi -tägejä, ja sitten tietysti oman kunnan ja kohteiden tunnistetägejä.
Tervetuloa mukaan viemään Keski-Suomea kohden reitistöisempää tulevaisuutta!
Keski-Suomen reitistöviikolla saa pitää meteliä oman alueensa luontoliikuntamahdollisuuksista ja -reitistöistä palveluineen. Kuva Etelä-Konneveden kansallispuiston reitistöiltä.
