Ensimmäistä Luontotyöpäivää vietettiin eri puolilla Suomea perjantaina 21.5.2021. Luontotyöpäivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä sekä lähteä luontoon osana työarkea, että myös tuoda luontoa osaksi työtä, jos ulos lähteminen työpäivän aikana ei onnistu.
Ensimmäisen Luontotyöpäivän aikana luonnossa muun pidettiin palavereita, vietettiin kahvitaukoja ja tyhypäiviä, retkeiltiin ja saunottiin sekä ideoitiin ja maalailtiin taivaanrantoja. Päivä sai liikkeelle innokasta väkeä eri puolilta Suomea. Ja kokemukset olivat kauttaaltaan hyviä. Ainakin somepostauksista päätellen.
Muistoja ensimmäiseltä Luontotyöpäivältä luonnossa työpäivää viettäneiden Instagram-tileiltä.
Luontotyöpäivä saa jatkoa syksyllä, kun suomalainen työ lähtee taas suuremmalla porukalla kohden luontoa. Järjestyksessään toista Luontotyöpäivää vietetään perjantaina 17.9.! Tuolloin on loistava tilaisuus lähteä latautumaan luontoon koko työporukalla.
Ja nyt kun Luontotyöpäivä on lanseerattu ja testattu, niin päiväähän voi viettää vuoden jokaisena päivänä. Jos lähdette Luontotyöpäivää viettämään kesän aikana, niin laitelkaa #luontotyöpäivä -tägiä somepostauksiin, niin voimme levittää iloa myös Meijän polun kanavilla. Kaikki voittaa, kun suomalainen työ lähtee luontoon!
Keski-Suomessa samalla viikolla vietetään myös Keski-Suomen reitististöviikkoa, joten keskisuomalaisilla on enemmänkin hyviä syitä lähteä luontoon ja nauttimaan reitistöistä. Miten olisi esimerkiksi vaellus saunomaan työporukalla? Hyvin olisi.
Lähiluonnossa liikkumisen ja oleskelun hyvinvointi- ja terveyshyödyt ovat mittavia ja paljolti tutkittuja.
Tästä syystä halusimme ottaa Kasvienbongaushaasteen mukaan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Vuosikelloa. Hyvinvoinnin sekä ulkoilun ja liikkumisen lisääminen voi olla näinkin helppoa ja hauskaa! Kasveja bongaillessa ja tunnistaessa tulee yleensä läpikäytyä myös kattava kirjo erilaisia asentoja kyykyistä polviseisontaan ja makuuasennoista yläilmoihin kurkotteluun. Kasvienbongaushaaste toimii siis myös erinomaisena liikkuvuuden, kehonhallinan ja tasapainon kehittämistyökaluna. Ja se sopii kaikille lähes vauvasta vaariin.
Miten liikkeelle?
Lataa älypuhelimellesi iNaturalistin Seek -sovellus sovelluskaupasta. Sovellus ei maksa mitään. Sovellusta voi käyttää kirjautumatta, tai siihen voi luoda oman käyttäjätilin. Itse sovellus on helppo käyttää. iNaturalist -sovelluksesta lisää myös blogissamme. Luomuksen iNaturalist Suomi -ohjevideossa tarkempaa tietoa sovelluksen toiminnasta ja käytöstä.
Sovelluksella otetaan kuvaa halutusta kasvista ja tekoälypohjainen järjestelmä tunnistaa kasvit. Tämän jälkeen ne liitetään sinun havaintokasvioosi.
Ja sitten vain kasveja kuvaamaan. Lähde liikkeelle vaikka omasta pihasta, ja laajenna tutkimusaluetta hiljalleen laajemmalle. Hyvien tuloksien vuoksi kannattaa liikkua erilaisissa kasvuympäristöissä: metsissä on erilainen kasvusto kuin pellonpientareilla ja kaupunkipuistoissa on erilainen kuin vesistöjen rannoilla.
Muista liikkuessa ja keräillessä kunnioittaa yksityisyyttä, eli bongataan kasveja vain julkisilta alueilta.
Seek by iNaturalistin käyttöön voivat osallistua kaikki, joiden älypuhelimelle voi sovelluksen ladata. Kutsu siis ystäviä, kavereita tai vaikkapa perheesi mukaan luonnossa liikkumaan ja kasveja havainnoimaan! Luokaa yhteiset pelisäännöt ja sitten leikkimielinen kilpailu käyntiin. Sovelluksessa on oma ’palkintojärjestelmä’, jossa ansaitaan palkintoja havaittujen kasvien määrien mukaan. Voitte myös sopia omista palkinnoista, jos haluatte hiukan konkreettisempaa iloa havainnoinnista.
Porukan kanssa kilpailuja voi rajata vaikka pyrkimällä löytämään mahdollisimman paljon kasveja vesistöjen ääreltä.
Millaisia kilpailuja sitten voisi pitää?
Kilpailut voivat olla aikaan sidottuja; kuka löytää eniten kasveja viikossa, kuukaudessa tai koko kesän kuluessa.
Kilpailut voivat olla johonkin tiettyyn kasviryhmään sidottuja; kasveja voi valikoida esimerkiksi koon, värin tai suvun mukaan. Kuka löytää eniten erilaisia orvokkeja!
Kilpailut voivat olla kasvupaikkaan sidottuja; etukäteen sovitaan, millaisessa ympäristöstä kasvit täytyy sijaita.
Hauska tehtävä on myös kartoittaa etukäteen sovitun alueen kasvit. Jokainen voi valita vaikka 5 x 5 metrin kokoisen alueen, ja sitten katsotaan kenen alueelta löytyy eniten erilaisia kasveja. Tällaisilla kilpailuilla saa iloa koko perheen kesäpäiviin. Tai vaikkapa juhlien ajanvietteeksi.
Voitte myös kilpailla harvinaisten lajien etsinnässä. Eli valitkaa esimerkiksi uhanalaisia kasveja ja lähtekää etsimään näitä kasvupaikkojen mukaan. Myös vieraslajien tunnistaminen ja paikantaminen tukee tutkimustyötä ja kuntien ympäristönhoitoa.
Muita sovelluksia?
Kasvien tunnistukseen on olemassa useampiakin erilaisia sovelluskaupasta löytyviä sovelluksia, jos haluat kokeilla muita kuin iNaturalist -sovellusta. Tällaisia voi hakea sovelluskaupasta sanoilla ’kasvien tunnistus’. Ja jos älylaitteiden kanssa luonnossa liikkuminen ei ole sinun juttusi, niin myös perinteiset kasvikirjat ovat loistava apuväline kasvien tunnistukseen!
Viime aikoina on uutisoitu kansallispuistojen käyntimäärien huimasta kasvusta. Mihin käyntimäärien arviointi oikein perustuu, kun alueet ovat usein laajoja ja hajanaisia, ja jokaista kävijää ei millään pystytä laskemaan.
Kansallispuistojen ilmoitetut käyntimäärät ovat aina arvioita. Sitä tarkempia, mitä selkeämmästä alueesta on kysymys. Jos lähes kaikki saapuvat puistoon jalkaisin yhtä kapeaa polkua pitkin, saadaan polulle asennetulla elektronisella kävijälaskurilla varsin tarkka arvio kävijöiden määrästä. Käytössä onkin monenlaisia polkulaskureita. Uusimmat laskevat infrapunasäteen avulla tunnin tarkkuudella kuinka monta henkilöä ohittaa laskurin ja kulkeeko henkilö sisään vai ulos puistosta. Etäluettavat mallit lähettävät laskuriin tallentuneet tiedot palvelimelle kerran yössä, jolloin laskurilukemien seuraaminen on mahdollista lähes reaaliajassa. Kaikissa kohteissa ei kuitenkaan ole riittävän hyvää verkkoyhteyttä, jolloin laskurit on käytävä lukemassa paikan päällä.
Isojärven kansallispuisto. Kuva Sannamari Ratilainen.
Yleensä alueet ovat kuitenkin monimutkaisempia: sisääntuloväyliä on useampia ja polkuja lähtee moniin eri suuntiin. Kaikkein hankalimpia ovat vesialueet, missä ihmiset liikkuvat omia reittejään. Joissain tapauksissa hyvään arvioon päästään käyttämällä autolaskureita pysäköintialueelle vievällä tiellä. Laskureiden antamat lukemat korjataan erikseen määritellyllä korjauskertoimella, joka ottaa huomioon mm. kuinka monta ihmistä auton kyydissä on keskimäärin. Myös polkulaskurit kalibroidaan laadun varmistamiseksi eli verrataan laskurin antamaa lukemaa tietyllä aikavälillä havainnoitujen kulkijoiden määrään. Jääkö kantorepussa oleva lapsi laskematta? Tulevatko koiratkin laskuihin mukaan? Mahtuuko laskurin ohittamaan kaksi rinnakkain, jolloin toinen voi jäädä laskematta? Laskurin antamat lukemat korjataan kalibroinnin avulla määritellyllä korjauskertoimella.
Kun laskurit antavat mahdollisimman tarkan tuloksen, jää jäljelle vielä sen arvioiminen, kuinka suuri osa kävijöistä saapuu puistoon ohittamatta laskuria ollenkaan. Toisaalta, jos käytössä on useita laskureita, pitää arvioida myös sitä, kuinka suuri osa kävijöistä tulee lasketuksi samalla käynnillään useammin kuin kerran. Tässä arvioinnissa hyödynnetään mm. kävijätutkimusten avulla kerättyä tietoa ihmisten liikkeistä puistossa. Tänä vuonna kävijätutkimukset ovat käynnissä muun muassa Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistoissa. Tutkimuksissa kävijöiltä saatu tieto on arvokasta paitsi käyntimäärälaskennan tukena, myös puistojen kehittämisessä.
Laskentaan liittyy monenlaisia haasteita. Vanhat mattolaskurit eivät toimineet talvella maan ollessa jäässä. Uudemmissakin laskureissa tuisku voi tupruttaa laskurin silmän umpeen. Joskus laskurin akku on hyytynyt yllättäen. Kerran ihmeteltiin keväällä huimia lukemia yhdessä laskurissa. Selvisi, että pääskynen oli tehnyt pesän laskurin kohdalle… Laskurien antamat lukemat pitää siksi aina tarkistaa poikkeamien varalta ja havaitut virheet korjata.
Joutsniemen laavu Leivonmäen kansallispuistossa. Kuva Touho Häkkinen.
Tällä hetkellä Metsähallitus ilmoittaa tärkeimpien kohteiden käyntimäärät kaksi kertaa vuodessa. Välitarkastelu tehdään tammi-heinäkuun tilanteesta ja virallinen edeltävän vuoden käyntimäärä ilmoitetaan tammikuussa. Käyntimäärien arviointia pyritään kehittämään koko ajan tarkemmaksi ja kustannustehokkaammaksi. Esimerkiksi matkapuhelinverkkojen sijaintitietojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty, mutta se ei ole osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi ainakaan vielä. Uudet ympärivuotisesti toimivat laskurit ja etäluenta ovat tehostaneet toimintaa ja parantaneet arvioiden laatua huomattavasti. Silti edelleen tärkeää on myös maastossa tapahtuva havainnointi ja polttopuun kulutuksen sekä käymäläjätteen määrän seuranta.
Tämän kevään alustavien tietojen perusteella Keski-Suomen puistoissa ei ole päästy ihan viime vuoden kevään huippulukemiin. Kesästä odotetaan kuitenkin jälleen ennätysvilkasta. Tulevaisuudessa polkujen tunneittaiset laskurilukemat pyritään saamaan verkkosivuillemme kaikkien nähtäville. Se nostaisi käyntimäärätiedon hyödyntämisen ihan uudelle tasolle.
Tuomi kukkii Rutakoskella. Kuva Satu Ojala.
Blogin kirjoittaja Maija Mikkola toimii Metsähallituksen luontopalveluissa virkistyskäytön erikoissuunnittelijana Jyväskylässä.
Blogin kansikuva: Pyhä-Häkin kansallispuisto, Jorma Ursin.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunniteltuun Vuosikelloomme on täksi kesäksi lisätty haaste, jossa lähdetään lomailemaan sosiaalisista medioista.
Mikä on sitten hyvä tapa arvioida tarvetta somelomalle? Esimerkiksi se, että tätä lukiessasi mietit onnistuisiko sinun olla ilman somea muutamaa päivää, viikkoa saatikka kokonaista kuukautta? Jos tällaisia ajatuksia heräsi, niin tervetuloa mukaan somelomalle!
Someton-haasteessa voi lähteä liikkeeelle pienin askelin. Voit ensin vähentää päivän aikana somessa vietettyä aikaa. Sitten voit kokeilla on kokonaisen vuorokauden ilman somea. Nyt alkaa jo osalla meistä kämmenet hikoamaan. Tarve somelomaan on siis aidosti olemassa. Vuorokauden jälkeen voit kokeilla viikonvaihdetta ilman somea ja siitä edetä aina kuukauden mittaiseen somelomaan.
Onko pitkä sometauko haastava? Suurimmalle osalle meistä on. Tästä syystä voit joutua tekemään rajujakin ratkaisuja, kuten sovellusten poistaminen älylaitteelta, tai koko älylaitteen viemistä turvaan sinulta.
Raskas ja kivikkoinen polku tarjoilee kuitenkin parempia mahdollisuuksia hyvinvointisi parantamiseen kuin mikään ihmelääke aiemmin ihmiskunnan historiassa.
Suomalainen liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti, sillä 96 % aikuisväestöstä virkistäytyy luonnossa ja useimmat meistä 2-3 kertaa viikossa. Lähimetsät ja arjen viherympäristöt ovat tärkeitä, koska niitä havainnoidaan päivittäin. Lähiluontoa pidetään itsestään selvyytenä, ja yleensä niiden arvo ymmärretään vasta niiden hävitessä.
Useissa tutkimustuloksia on todettu lähimetsien, puistojen ja vesistöjen positiivisesta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin ja masennukseen. Mutta tällöinkin luontoa tarkastellaan lähinnä hoitokeinona johonkin poikkeavaan olotilaan ja luontoa pidetään paikkana, johon pitää varta vasten hankkiutua. Onkin selvää, että olemme vieraantuneet luonnosta.
Tutustumaan lähiluontoon!
Tunnetko sinä lähiluontosi luonnonvaraisia lajeja? Luonnontuntemus ei ole vain huolestuneiden akateemikoiden leipätyö, vaan jokaisen meidän kansalaistaito. On tärkeää tuntea luontoa, jonka kohtaamme päivittäisessä arjessa, koska tällöin voimme ymmärtää paremmin myös luonnon merkityksen itsellemme.
Luonnon tarkkailu ja havainnointi ovat suurelle osalle suomalaisia tuttuja harrastuksia. Suomessa onkin pitkä historia myös kansalaishavainnoilla, eikä niiden merkitys ole ainakaan vähenemässä. Esimerkiksi lintuharrastajilla on vankat perinteet lajien havainnoinnissa, samoin kuin metsästäjillä. Ohjattu ja ohjeistettu lajihavainnoinnin joukkoistaminen on yksi poluista, joilla lajitietoa kertyy laajemmin Suomen luonnosta myös tutkijoiden käyttöön. Muun muassa näistä havainnoista Suomen Lajitietokeskus yhdistää suomalaista lajitietoa yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi.
iNaturalistin Seek-sovelluksessa lajien tunnistaminen on tehty helpoksi ja hauskaksi, joten perheen pienetkin voivat osallistua lajien etsintään.
Viime vuoden toukokuussa Suomen Lajitietokeskus aloitti yhteistyön kansainvälisen iNaturalist-verkoston kanssa, jota ylläpitää mm. National Geographic Society. iNaturalist on verkossa toimiva luontoharrastajien sosiaalinen yhteisö, sekä palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet verkostoituvat ja jakavat luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä. iNaturalistin helppokäyttöinen, myös suomenkielellä toimiva, maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Ohjelmaan ladatun kuvan ja paikkatiedon perusteella tekoäly ehdottaa eliölle tunnistusta. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Tunnistus on kaksiosainen, eli tekoäly tunnistaa kasvin ensin ja sitten yhteisön jäsenet varmistavat tunnistuksen. Käyttäjät voivat ehdottaa vaihtoehtoisia tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja. Meitä iNaturalist-yhteisön aktiiveja on Keski-Suomessakin jo yli tuhat (seikkailumme kartalla alla). Palvelun kautta jaetut havainnot tallentuvat myös Suomen Lajitietokeskuksen tietovarantoon ja ovat sen kautta kansalaisten, harrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä.
Muutamia kuluneen vuoden aikana löytämiäni lajeja.
iNaturalist -kartta Keski-Suomen havainnoista. Vielä on tutkimattomia alueita…
Pelaamaan lähiluontoon!
iNaturalist-verkosto on julkaissut lajitunnistuksen tueksi pelillisen Seek-sovelluksen, jonka käynnistämällä voit reaaliajassa tutkia kameranäkymän kautta tekoälyn suorittamaa tunnistusprosessia. Valokuva ja tunnistus voidaan lisätä käyttäjän omiin kokoelmiin ja sovelluksesta saa lisäksi Wikipedia-tiedon kyseisestä lajista. Lajeja tunnistamalla käyttäjä ansaitsee palkintomerkkejä ja oppii samalla lisää luonnosta. Seek-sovelluksen avulla ja verukkeella jokainen saakin mukavia luontokokemuksia kesäisessä luonnossa. Ja kesälomavinkkinä lapsiperheille: Seek-sovelluksen palkintojen lisäksi voivat vanhemmat keksiä konkreettisia lisäpalkintoja; etsi kymmenen lajia ja ansaitset jäätelöpalkinnon!
Tunnetko sinä siis puna-ailakin? Puna-ailakki on Keski-Suomen iNaturalist-yhteisön eniten havainnoitu ja tunnistama laji, joka levisi merenrantalehdoista sisämaahan vasta 1900-luvulla heinänviljelyn yleistymisen myötä. Ota siis iNaturalist käyttöösi ja lähde tutustumaan lähiluontoosi. Kuka löytää ensinnä puna-ailakin!
Janne Laitinen iNaturalist-aktiivi, biologi Meijän polku, JAMK
Onko sinulla tunne, että somessa kuluu turhaa aikaa, ja että tämä ajanvietto mahdollisesti lisää myös alakuloa ja ahdistusta? Et ole ainoa. Ja se on ymmärrettävää, sillä nämä palvelut on kehitetty sitä varten, että viettäisit niissä yhä enemmän aikaasi. Ahdistus ei kai kuulu alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta sen saa usein kaupantekijöiksi.
Tästä syystä kehitimme Vuosikelloomme Someton-haasteen, jossa lähdetään pitämään vapaata somesta. Vapaata voi ottaa aluksi vaikka vain lyhentämällä päivittäin somessa käytettyä aikaa, tai olla ilman somea yhden vuorokauden. Tai viikonlopun. Päähaasteena on pärjätä kuukausi ilman somea!
Suurimmalle osalle meitä matka varsinkin pidempiin somettomiin jaksoihin tulee olemaan täynnä haasteita ja kompastuskiviä, mutta polun kuljettuaan tietää tehneensä jotain oman hyvinvoinnin kannalta merkittävää ja palkitsevaa. Lähdetään siis liikkeelle!
Miten matkaan?
Olemme porrastaneet haasteen eritasoisiin osiin, jotta jokaiselle löytyy sopivankokoinen haaste. Someton-haasteen päätavoitteena on olla kuukausi ilman somea, mutta tarpeen vaatiessa voi liikkeelle lähteä pienemminkin askelin. Ne esitellään alla.
helpoin tapa lähteä liikkeelle on lyhentää yksittäisiin somesessioihin käytettyä aikaa. Jos normaalisti vietät esim. tunnin kerrallaan somessa, aloita lyhentämällä aika 45 minuuttiin, sitten puoleen tuntiin ja sitten 15 minuuttiin. Laita hälytys puhelimeen, ja keskeytä somen käyttö hälytyksen soidessa. Ei tekosyitä. Ajan lyhentäminen voi tapahtua nopeasti, tai voit tehdä muutoksen viikkojen kuluessa. Muista merkitä tavoitteet ylös, ja pitää kiinni niistä. Voit myös halutessasi käyttää älylaitteiden sovellusajastimia, jolloin sovellukselle voi asettaa käyttöajan. Näin on myös helppo pienentää päivittäistä käyttöaikaa!
vuorokausi ilman somea. Tähän melkein jokainen meistä vielä pystyy, mutta osalle se tuottaa jo hankaluuksia. Tavoitteena siis olla kokonainen vuorokausi ilman somea. Vuorokausi siksi, että päivän sometauon jälkeen moni ottaa illalla kiinni ’kadotetun’ someajan. Eli nyt mennään aamusta aamuun, 24 tuntia.
viikonloppu ilman somea. Tiukka testi, mutta läpäistävissä vain kahdessa vuorokaudessa. Muutaman päivän sometauon jälkeen on tärkeää pitää huolta, että ’kadotettua’ someaikaa ei oteta paniikissa heti takaisin. Taakse jäänyt on taakse jäänyttä ja sitä ei tarvitse yrittää kuroa kiinni.
arkipäivät ilman somea. Viisi päivää! Tämä vaatii jo tiukempaa panostamista. Somekuvakkeet pois kännykän ja pädien näytöiltä. Jos on syyhyävät sormet, niin some-appsit kannattaa poistaa kokonaan laitteilta (älä huoli, ne saa takaisin viikon jälkeen… siis jos niitä enää haluaa takaisin 😉 ).
viikko ilman somea. Nyt on kova! Sekä arkipäivät, että viikonvaihde yhteen putkeen ilman somea! Kaikki edellä luetellut vinkit käyttöön. Tämä ei ole lasten leikkiä. Sen ei ainakaan pitäisi olla lasten leikkiä! Ota käyttöön luuri, jossa ei ole some-mahdollisuuksia, ja älypuhelin älyn hyvään jemmaan. Vie puhelin vaikka kaverin luokse toiseen kaupunkiin, jos vilppi kutkuttelee (’minä vain vilkaisen….’).
ja Grand finale, Someton-haasteen kruununjalokivi, kuukausi ilman somea!! Ken tälle tielle käy, ja maaliin pääsee, hallitsee taas pitkän aikaa somen käyttöään. Jos enää kokee tarvetta käyttöön laisinkaan… Taas käytössä kaikki aiemmat vinkit. Päivä kerrallaan. Koettelevan alun jälkeen alkaa helpottamaan ja muutaman viikon jälkeen olo alkaa olla uudestisyntyneen luokkaa. Keksi ajankulua luppo-ajalle; lähde lenkille tai kuntosalile, lue, kuuntele musiikkia, käy kaverin kanssa kahvilla ja niin edespäin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia!
Mutta kun…
Me ihmiset olemme melko vekkuleita keksimään tekosyitä ei-toivotulle käytökselle; on sitä ja tätä sekä tuota ja tota. Tässä muutamia ideoita mielen temppuilejen varalle:
ilmoita tutuille, että pidät somelomaa (kts kuvakkeet alta). Sinä pärjäät, he pärjäävät.
siirrä viestintä omiin appeihin, joiden käyttöön ei tarvitse somea.
jos joudut työsi puolesta somettamaan, niin pidä huoli, että tämä tapahtuu VAIN työaikana ja VAIN työvälineillä. Älä käytä näitä kotona tai työajan ulkopuolella.
jos menet esim kahville some-addiktoituneen ystävän kanssa, voitte sopia että otat hänen puhelimensa kahvittelun ajaksi sinun laukkuusi. Mikään ei ole niin kuumottavaa, kuin yrittää vähentää omaa käyttöään toisen somettaessa koko ajan vieressä. Ihmiset ovat pärjänneet ilman somea satoja tuhansia vuosia. Te pärjäätte varmasti yhden kahvin ajan!
ota tuo kaveri mukaan haasteeseen! Kaksin seikkailu on kahta mukavampaa. Entäpäs kokonainen porukka… 😉
ja jos mietit, että onkohan tämä ja tämä sovellus sosiaalisen median sovelluksia, niin ne todennäköisesti ovat. Jätä ne rauhaan, olet lomalla.
Olen somelomalla!
Nyt, jotta kaverit ja tuttavat eivät huolestu kun et reagoi somepostauksiin tyylillesi uskollisesti heti ja nyt, niin on hyvä antaa heidän tietää missä olet. Eli somelomalla! Olemme tehneet kuvakkeita, joita voit ladata omaan somemaailmaasi. Voit laittaa saatesanoiksi myös someloma-aikasi ”Olen somelomalla xx.–xx.x.” ja mistä sinut tavoittaa lomasi aikana. Tällainen mainos saa sinut myös paremmin pysymään lupauksessasi. Olisihan se noloa kesken ilmoitetun loman taas haahuilla pitkin seiniä.
Ja jos lomakokemuksesi on antoisa, niin voit vinkata mahdollisuudesta lomaa tarvitseville ystävillesi. Rentouttavia somelomia!
Luonnolla on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin: luonnossa elimistön toiminta hidastuu, aivot palautuvat rasituksesta, stressitila kehossa hellittää ja ihminen rentoutuu. Mutta mitä tehdä, kun luontoon ei pääse?
Luonnossa mieli ja keho lepäävät. Lyhytkin metsälenkki tai hengähdyshetki omalla takapihalla voi rentouttaa kummasti, eikä mikään ihme, sillä tutkimukset todistavat, että luonnolla on pitkä lista hyvinvointivaikutuksia. Luonnossa verenpaine laskee, sydämen toiminta hidastuu, lihakset rentoutuvat, stressihormonit vähenevät, keskittymiskyky paranee, mieliala kohoaa ja aivot palautuvat… Lista sen kuin jatkuu. On siis varsin hyvä idea pitää työpäivän aikana taukoja luonnossa ja ottaa ilo irti näistä hyvinvointivaikutuksista. Kannattaa lähteä esimerkiksi ruokatauolla ulos happihyppelylle ja mahduttaa kalenteriin yksi jos toinenkin metsäretki.
Mutta aina ei pääse luontoon. Joskus luonto on kaukana ja joskus taas aika ei riitä luontoreissuun. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voi kuitenkin valjastaa käyttöön, vaikka itse luontoon meneminen ei olisi mahdollista: tutkimukset nimittäin osoittavat, että luonnon hyvinvointivaikutukset toimivat myös ilman varsinaista luontoon astumista. Mikään ei tietenkään korvaa aitoa luontokokemusta, mutta luontoa matkivat virtuaaliset elämykset kuten luontovideot, -äänet ja -kuvat jäljittelevät yllättävän toimivasti luonnon vaikutuksia ihmiseen. Koska jokaisella tauolla ei ehdi luontoon, kannattaakin kokeilla luonnon tuomista työpisteelle virtuaalisesti:
3 x Miten tuoda virtuaaliset luontokokemukset osaksi työpäivää
1. Ota audiovisuaalinen luontokokemus taukojen tueksi
Työpäivän aikana on tärkeä pitää taukoja, jotta aivot saavat tilaisuuden palautua työstä aiheutuvasta rasituksesta. Tehokkaan tauon ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulisi antaa aivoille mahdollisuus olla hetki rauhassa. Tehokas tauko ei siis sisällä esimerkiksi sosiaalisen median selailua tai uutisten lukemista, vaan tauon aikana pitäisi malttaa pysähtyä hetkeksi kokonaan. Taukojen tueksi ja tehostamiseksi voi lisätä audiovisuaalisen luontoelementin, joka kannustaa hiljentymään ja rauhoittumaan: luontovideo vie aivot virtuaalisesti ympäristöön, jossa ne saavat hetken ajan harhailla vapaasti ja pitää taukoa jatkuvasta keskittymisestä. Jopa minuutin tai parin mikrotauko voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Kannattaa myös laittaa vaikka puhelimeen muistutus, jotta taukojen pitäminen ei pääse unohtumaan.
2. Kuuntele luontoääniä työnteon lomassa
Moni kokee myös pelkät luontoäänet hyvin rauhoittavana, ja niitä voikin helposti tuoda osaksi työskentelyä ikään kuin taustamusiikin tavoin. Tuulen kohina, puron solina ja lintujen laulu voivat peittää esimerkiksi ulkoa tulevaa hälyä tai muuten vain auttaa keskittymään. Etsi esimerkiksi YouTubesta tai Spotifysta mieluinen pätkä luontoääniä ja laita pyörimään taustalle. Ja kun tarvitsen tauon, sulje silmät, hengitä syvään ja kuvittele itsesi lempimetsäreitille.
3. Lisää kaunis luontomaisema tietokoneen ja puhelimen taustaksi
Luontoelementtejä voi tuoda osaksi arkea hyvin pienilläkin eleillä, kuten vaihtamalla laitteiden taustakuviksi otoksia suosikkimaisemista. Pelkkä kuvan katselu voi tutkitusti laukaista samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin luonnossa oleilu. Lisää siis taustakuvaksi työkoneelle ja -puhelimelle suosikki luontokuvasi joka vie ajatuksesi työpäivän aikana metsän siimekseen tai rantakalliolle.
Lue lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista ja virtuaalisista luontoelämyksistä sekä kokeile virtuaalista Korpi®-luontohetkeä osoitteessa korpiforrest.fi🌲
Kirjoittaja Anni Kupila Asiantuntijoina Mikko ja Sampo Pohjola Korpiforrest
Kaikki eivät luonnollisestikaan pääse työpäivän aikana ulos. Tällöin luonnon hyvinvointivaikutuksia voi tuoda osaksi työpäivää sisätiloihin. Olemme keränneet tälle sivulle vinkkejä luonnon tuomiseksi sisätiloihin osaksi arkityötä.
Luontoelementit
Huonekasvit eivät ole harvinainen näky suomalaisessa toimistossa tai muussa työympäristössä. Tämä onkin helpoin tapa tuoda luontoa osaksi jokapäiväistä työarkea. Vihreyttä ja vehreyttä voi hiljalleen sisätiloissa myös lisätä. Ratkaisuna voivat myös olla erilaiset viherseinäratkaisut, kuten yllä olevassa kuvassa JAMKin kampuksella. Myös erilaiset kasvien kasvatus- ja hoitomahdollisuudet tuovat iloa ja eloa työtiloihin. Samalla työntekijöiden kiinnostus luonnosta ja luonnon toiminnasta saadaan heräämään.
Luontoelementteinä voidaan pitää myös esimerkiksi valokuvia, tapetteja sekä äänimaisemia. Taidekin voi kuljettaa ajatukset luontoon. Tällaisesta taiteesta esimerkkinä Soivat maisemat -hankkeen videot Keski-Suomesta.
Luontoelementtien tuomisesta työarkeen löytyy ideoita myös Anni Kupilan artikkelista blogistamme.
Luontotauko
Luontotauot ovat helposti osaksi työpäivää otettavia elementtejä. Luonnon voi tuoda kahvitauolle kuuntelemalla kuulokkeilla ja omalla kännykällä luontoääniä, esimerkiksi lintujen laulua tai veden liplatusta. Jo lyhyt uppoutuminen tällaiseen äänimaisemaan saa stressitasot laskemaan ja rentouden lisääntymään. Alla on Meijän polun lyhyt luontovideo, jonka avulla pääset hetkeksi keväisen puron äärelle palautumaan.
Myös kahvi- ja ruokatauoilla ulkona ja luontoympäristössä piipahtaminen on suositeltavaa, jos tällaiseen on mahdollisuus. Pieni kävely ruokailun tai muun tauon yhteydessä on myös virkistävää, joten työhyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla.
Luontoelementtejä voi ottaa myös osaksi kokous- ja palaverirutiineja. Tällöin niistä pääsee hyötymään kaikki tapaamisiin osallistujat.
Luontopainotteinen työmatka – Työmatkarönsyily!
Pyri kulkemaan työmatkasi reiteillä, joilla ainakin osa matkasta liikutaan luontoympäristössä tai sen välittömässä läheisyydessä. Tässä myös omalla aktiivisella liikkumisella on hyvinvointia lisäävä merkitys. Jos liikut julkisilla, voit pohtia olisiko mahdollista jäädä aiemmin pois kyydistä ja kulkea loppumatka luontopainotteisilla reiteillä. Omalla autolla liikkuessa voit miettiä, että olisiko auto mahdollista jättää parkkiin paikkaan, josta pääsee työpaikalle kävelemään luontoalueiden lävitse. Erilaisia työmatkareittejä kuljettaessa puhutaan työmatkarönsyilystä. #työmatkarönsyily
Liiallisen alkoholin käytön vähentämisellä on merkittäviä hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Alta löytyvällä ohjelmalla pääset liikkeelle tällä matkalla.
Alkoholin käytön vähentäminen -valmennusohjelma auttaa sinua hallitsemaan alkoholin käyttöäsi. Ohjelmassa saat viikoittain käytännöllisiä neuvoja ja harjoitustehtäviä, joiden avulla voit hallita alkoholin kulutustasi niin, että se ei ole terveydellesi haitallista. Valmennus sisältää 26 viestiä ja se pohjautuu Duodecim STAR® Terveystarkastus ja -valmennukseen
