Kuukausi: maaliskuu 2021

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Kävelykokoukset – luontoympäristö on todistetusti luova ympäristö

Hallitus valmistelee liikkumisrajoituksia ja uusi EU:n ohjelmakausi (2021-2027) haastaa kehittäjät luomaan uusia ja entistä vaikuttavampia kehittämishankkeita. Ajatuksia pitäisi pöllyttää verkostoissa ja luoda uusia ekosysteemejä. Miten tämä onnistuu teams-kokousten luvattuna aikana? No luonnollisesti kävelykokouksina raikkaassa ulkoilmassa.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn palaveria käveltiin Jyväskylän Harjulla kaupunkiluonnon keskellä.

Kuluvan vuoden aikana olen sopinut useita kävelykokouksia lähiluontoon. Kävelykokouksissa on hoidettu työharjoittelun ohjauksia, ratkottu julkaisun toimitushaasteita ja ideoitu myös uusia hankeideoita. Käytännössä näihin kävelykokouksiin liittyy kaikki samat elementit kuin muihinkin palavereihin: tarve keskustella jostain asiasta, yhteisen ajankohdan löytäminen ja tilavaraus. Kokouksen kalenterointi ja kokousagendan raamitus ovat rutiinihommaa myös kävelykokouksissa, mutta sitten tuleekin jo ensimmäinen luovuutta kutkutteleva osuus, eli missäs sitä tavattaisiin? Teamssin ja sen perinteisen neuvotteluhuoneen tilalle avautuukin lähes rajaton mahdollisuuksien maailma, jossa vain mielikuvitus on rajana. Paikan tarkemmassa valinnassa tulee sitten huomioida muutamia tekijöitä, kuten sää ja kulkuväylien kunto. Kannattaa myös miettiä pukeutumista: ’ykköset päälle’ ei välttämättä olekaan se juttu, kun pidetään kävelykokousta esimerkiksi kevätpuhurin vihmoessa. Katupölykin saattaa yskittää, eli pitäisikö sittenkin pitää tuttu ja turvallinen Teams-kokous ja köllöttää vaan kotona?

Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Ehei, kotiin ja teamssiin ei kannata jäädä, sillä sää on vain pukeutumiskysymys ja keväistä katupölyä voi väistää lähiluontoon tai muille reitistöille kauemmaksi isoista teistä. Ja näin varsinkin, jos sitä luovuutta halutaan kokouksien ja palaverien tiimellyksessä ruokkia. Luonnon on nimittäin todettu tutkimuksissa antavan aimo buustauksen luovalle ajattelulle ja uusille ideoille! Voitaisiinkin melkein jo kysyä, että kellä on varaa olla pitämättä kokouksia ja palavereja ulkona liikkuen!

Lähiluontoon kävelykokouksen suunnittelu ei ole siis lopulta ole sen vaikeampaa. Kokousympäristö on maksuton ja sen saavuttaminen vaivatonta, sillä keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa alle 700 metriä. Ja puolet meistä asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Työpaikatkin usein sijaitsevat aivan luonnon äärellä tai kännykän heiton päässä näistä.  Kävelykokouksissa on siis harvoin ongelmia esimerkiksi parkkipaikkojen suhteen, etenkin jos kävelykokoukseen voi lähteä suoraan kotiovelta tai esim pienen pyörämatkan päästä kotoa. Myös julkisen liikenteen mahdollisuudet palaveripaikkoja sovittaessa kannattaa pitää mielessä.

Luonnosta löytyy hyvinkin erilaisia kokousympäristöjä ja -mahdollisuuksia. Kävelykokouksiin ei välttämättä istumapaikkoja tarvitse, mutta kahvittelua varten erilaiset taukopaikat ovatkin jo mukava lisä.

Jos haluat viettää koko työpäivän luonnossa, niin se vaatiikiin sitten jo hieman enemmän suunnittelua. Tästä aiheesta onkin tulossa Meijän poluilla piakoin lisää tietoa, sillä huhtikuun alussa julkistetaan uusi mielenkiintoinen teemapäivä, ja sen puitteissa tietoa luontotyöpäivistä sekä Meijän polun blogissa että www-sivustolla. Pitäkäähän Meijän kanavat tarkkailussa…

Ai niin! Viime vuoden lopulla kävelykokoukset yhdessä Likesin Vesa Pohjosen kanssa johtivat Meijän Keski-Suomi -hanke-idean syntymiseen. Nyt tämä Keski-Suomen liiton osarahoittama JAMKin ja LIKESin yhteishanke on käynnistynyt. Sen puitteissa selvitetään muun muassa erilaisten hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuksien syventämistä ja uusia ansaintakeinoja. Kävelykokousideoinneista ja niiden tuomasta luovuuden kutittelusta voi siis vauhdikkaastikin syntyä laajempaakin konkretiaa. Kannattaa kokeilla!

Janne Laitinen
Biologi, Meijän polun luontoaktiivi ja kävelykokoustelija, JAMK

Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri sivuillemme!

Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri sivuillemme!

Koronavuosi on lisännyt hienoja verkkokouluttautumismahdollisuuksia pilvin pimein, ja hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaiset ovat myös oppineet hienosti hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Webinaareista on kuitenkin jo runsaudenpulaa, ja paljon mahdollisuuksia menee ohi vain, koska niistä ei saa tietoa.

Tästä syystä olemme koonneet Meidän polulle uuden sivuston, jotta hyvinvointiin, liikuntaan, lepoon ja luontoon liittyvät webinaarit ja tapahtumat löytyisivät helposti yhdestä paikasta. Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri -sivustolta  löydät joka kuukauden webinaarimahdollisuudet ja lisätietoa linkin takaa. Sivusto on tarkoitettu niin alan ammattilaisille kuin aiheista kiinnostuneillekin.

Jos haluatte oman tapahtumanne mukaan listalle, niin otamme mielellämme vastaan tietoa näistä. Laita tiedot tapahtumastasi sähköpostilla meijanpolku(at)gmail.com. Viestiin mukaan tapahtuman nimi, päivämäärä sekä linkki sivulle, josta löytyy lisätietoa tapahtumasta.

Täydennämme listaa koko ajan, joten tätä sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti.

Huom! Sivuston ylläpito lopetettiin 11/2021.

Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri

Hyvinvoinnin tapahtumakalenteri

Olemme koonneet tälle sivustolle luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä webinaareja ja tapahtumia. Kustakin webinaarista ja tapahtumasta löytyy lisää tietoa tapahtuman järjestäjien sivuilta. Pyrimme listaamaan pääasiassa webinaareja, joihin on avoin pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille.
Jos teillä on aiheisiin liittyvä maksuton webinaari tai tapahtuma ja haluat sen listallemme, niin laita tiedot sähköpostilla liisa.lumiaho@ksshp.fi


Joulukuu

8.12.      Voimaa ja tasapainoa -lähikoulu SOTE-ammattilaisille

15.12.    Voimaa ja tasapainoa  verkkokoulutus SOTE-ammattilaisille

16.12     Liikkumisen suositukset liikkeelle 

Tammikuu

26.1.  Näkökulmia mielen hyvinvointiin ikääntyessä

Helmikuu

Maaliskuu

16.3.  Välineitä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

Huhtikuu

Toukokuu

16.5.   Mielen hyvinvointia ryhmästä


Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 3

Matka kohti hyvinvoivaa työyhteisöä, osa 3

Innovaatiosta ja innostumisesta kohti muutoksen vuoristorataa

Blogin kolmannessa osassa innostutaan, innovoidaan ja hypätään kyytiin muutosprosessin vuoristorataan.  Aloitetaan innostuksesta. Innostus on tunnetila, jossa korkea aktiivisuustaso yhdistyy positiiviseen tunnekokemukseen. Työelämässä innostuksesta käytetään myös käsitettä työn imu. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että innostus ja työn imu nostavat työpanosta ja lisäävät tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Innostunut työntekijä jaksaa innostaa myös muita, jolloin positiivinen virtaus leviää koko työyhteisöön.

Olet varmasti joskus miettinyt, mitkä asiat elämässä saa sinut innostumaan. Oletko kenties intohimoinen viherpeukalo vai rakastatko laittaa hyvää ruokaa? Tuottaako liikkuminen sinulle mielihyvää ja innostuksen tunnetta?

Oma innostukseni nousee muutamista eri tekijöistä; opiskelusta, innovatiivisesta kehittämisestä, arkiliikunnasta ja musiikista. Yhdistän sujuvasti näitä kaikkia toisiinsa ja minulla onkin esimerkiksi tapana tehdä opiskelutehtäviä musiikkia kuunnellen. Tehtävien jälkeen lähden yleensä ulkoilemaan. Pyrin etsimään rauhallisia lenkkipolkuja ja pysähdyn lenkin aikana rannalle venyttelemään ja hengittämään raitista ilmaa. Liikkuessani prosessoin opintotehtävien etenemistä ja kuinka voisin viedä opittua tietotaitoa koko työyhteisön iloksi. Tällaisesta tapahtumaketjusta alkoi myös yhteistyö Meidän polun kanssa; yhteistyön innovaationa syntyi Työhyvinvoinnin vuosikello tukemaan varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut työpaikallani käytössä viime elokuusta saakka. Valitettavasti korona tuli sekoittamaan pakkaa ja lisäsi kuormitusta. Työhyvinvoinnin vuosikello on ollut kuitenkin oiva apuväline haastavasta tilanteesta selviämiseen ja sen avulla muodostettu yhteinen tahtotila on motivoitunut työyhteisöä kehittämään arkeen hyvinvointia lisääviä ja turvallisia ratkaisuja. Vuosikellon sisältöjä ollaan toteutettu turvavälit huomioiden sekä vapaa-ajan liikuntaan panostaen. Vuosikellon innostavat sisällöt ja pienet leikkimieliset haasteet ovatkin auttaneet meitä hetkeksi unohtamaan vallitsevan tilanteen ja olemme pystyneet keskittymään mukaviin ja positiivisiin asioihin.

Työhyvinvoinnin vuosikelloon on keväälle valittu liikunta- ja hyvinvointihaasteita, joita voi suorittaa koronaturvallisesti omatoimisesti ja ulkona.

Mitä Työhyvinvoinnin vuosikellon toteutuminen on työyhteisönä meiltä vaatinut? Kaikki lähti liikkeelle yhteisestä halusta kehittää jotain uutta, eli innovoida. Yhteisestä tahtotilasta ja innostuneesta ilmapiiristä oli hyvä ponnistaa kohti muutosta. Tavoitteena oli lähteä kehittämään työhyvinvointia kokonaisvaltaisempaan ja systemaattisempaan suuntaan. Ensiksi oli kuitenkin ymmärrettävä, mitä kehittämistyö työyhteisöltä vaatii.

Vuoristorataan!

Muutosprosessin kokonaisuutta kuvataan usein huvipuiston vuoristoradaksi, jonka kyytiin muutoksessa mukana olevat henkilöt hyppäävät. Vuoristoradan alussa tilanne on tasaisen stabiili, mutta muutos häämöttää jo näköpiirissä. Ennen vaunun liikkeelle lähtöä kyydissä olevat saattavat miettiä, ehtisikö vielä hypätä pois. Ja juuri sillä hetkellä vaunu nytkähtää liikkeelle.

Muutosvastarinta kuuluu olennaisena osana muutosprosessin eri vaiheisiin ja varsinkin muutoksen alussa vastarinta näkyy vahvasti. Vuoristoradan ensimmäisellä huipulla matkatessa vastarinta on korkeimmillaan. Vastarintaa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä se kuuluu prosessiin. Vastarintaa vähennetään tunteita sanoittamalla, positiivisen yhteishengen ylläpitämisellä ja tarvittaessa keskusteluapua tarjoamalla esimerkiksi esimiehen kanssa henkilökohtaisesti.

Ensimmäisen huipun jälkeen alkaa vapaa pudotus kohti maanpintaa. Vapaa pudotus kuvaa muutoksesta aiheutuvaa luopumista ja surutyötä. Jostain vanhasta on luovuttava, jotta muutos voi mahdollistua. Luopumisen tuska aiheuttaa meissä erilaisia tunteita, jotka kuuluvat myös osaksi muutosprosessia. Vapaan pudotuksen jälkeen koittaa vuoristoradassa neutraali vaihe, jonka aikana kerätään voimia seuraavaan koitokseen. Hengähdyshetkeä tarvitaan voimaantumiseen, muutoksen hyväksymiseen ja uusien toimintatapojen oppimiseen. Vuoristoradassa neutraali vaihe kestää yleensä hyvin lyhyen ajan, mutta muutosprosessissa tälle hetkelle kannattaa suoda paljon pidempi aika.

Vuoristoradan loppuhuipennuksessa kiidetään vielä kohti viimeistä huippua. Muutosprosessissa huipulle pääsemistä edellyttää muutokselle asetettujen tavoitteiden sisäistämistä ja vahvaa yhteistyötä koko tiimin kanssa. Huipulla voi välillä tuulla ja takapakkeja tulee varmasti eteen, mutta innostuneella ja positiivisella asenteella niistäkin selvitään voittajina. Vuoristoradan viimeisellä huipulla voit hetken ihailla maisemia, kunnes koittaa vapauttava vapaapudotus kohti maalia. Muutoksen viimeisessä vaiheessa omistaudutaan avosylin muutokselle ja sen jatkuvuuden mahdollistumiselle.

Näin olemme selvinneet takaisin maan pinnalle, kevättalveen ja samalla blogisarjan kolmannen osuuden päätökseen. Kevät onkin parasta aikaa innostumiselle, innovoinnille ja sitä kautta muutoksen mahdollistamiselle. Uskaltaisitko sinä hypätä kyytiin muutoksen vuoristorataan? Jos päätät vastata kyllä, niin uskon, että et tule pettymään!

Näiden sanojen myötä toivotan kaikille ihanan innostavaa kevättä ja tavataan jälleen kesän kynnyksellä blogisarjan viimeisessä osassa!


Sirpa Halonen
Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija
Savonia YAMK, Kuopio
sirpa.halonen@edu.savonia.fi