Kuukausi: tammikuu 2020

Vanhojen lähimetsien taikaa

Vanhojen lähimetsien taikaa

Kirkkokangas-Tikkamäki-Kuusimäki

Heti tammikuun alusta uuden vuosikymmenen kunniaksi Meijän polun reitit johdattivat Jyväskylän länsipuolelle Muuramen pohjoisosien metsiin ja siellä Metsähallituksen vanhojen metsien suojelukohteisiin Kirkkokankaalle, Tikkamäkeen ja Kuusimäkeen. Monipuolisen alueen havupuumetsät ovat osittain yli 135-vuotiaita.

Vuoden ensimmäinen aurinko kipusi horisontin ylle ollessamme Tikkamäen laella. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaiset vanhojen metsien suojelualueet ovat elintärkeä tapa pyrkiä säilyttämään ja ylläpitämään metsien bioversiteettiä, eli lajikirjon monipuolisuutta*. Vanhojen metsien kasvillisuus ja tunnelma eroaa vahvasti istutetuista talousmetsistä ja tällaisia kohteita voisi hyvin käyttää retkeilyn ohella myös esimerkiksi keskisuomalaiseen terveysmetsätoimintaan ja muunlaiseen luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. Kesällä nämä suomalaisessa mittakaavassa vanhat metsät ovat hienoja retkeilykohteita myös kasvuston, hyönteistön ja linnuston monipuolisuuden johdosta, ja muun muassa lintuharrastajat liikkuvat aktiivisesti alueella.

Reitti kulki kolmen Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueen lävitse.
Retkelle osallistui Johanna Niilivuo, Janne Laitinen ja Juho Jäppinen.

Mitä jäi mieleen?

Maailmalla suuressa kasvussa olevan luonto- ja lähiliikkumisen kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät myös Keski-Suomessa. Meillä on upeaa metsäluontoa saavutettavissa heti asuinalueiden laidoilta lähtien ja oikeita helmiä, kuten nämä vanhojen metsien suojelualueet, myöskin saavutettavissa pienellä vaivannäöllä. Alueen polkuverkostot ja erilaiset metsäautotieverkostot ovat varsin kattavia ja mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen alueille ja niiden välillä. Näiden reitistöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi jatkossa kuitenkin panostaa, jotta vastaavanlaiset alueet saataisiin useampien käyttöön. 

Tällaisille lähialueiden luontokohteille voitaisiin kehittää julkisen liikenteen hyödyntämisen lisäksi muun muassa pyöräilyreitistöjä, jolloin kohteisiin ja pois niistä pääsisi vaivattomasti ja turvallisesti polkupyörillä. Sähköpyörien yleistyessä tällaiset reitit luontokohteineen olisivat kiinnostavia kaupunkilaisten liikunnan lisäämisen ohella myös matkailijoiden käyttöön.  

Metsien virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden mahdollistaminen ja turvaaminen ovatkin nykyajan nousevia trendejä. Nämä tulisi huomioida pelkän puunkäytön rinnalla tasavertaisina, jos ei arvokkaampinakin, kokonaisuuksina.

Myrskytuhoja Tikanmäellä. Talousmetsissä kuvankaltaiset myrskytuhot koetaan taloudellisena haittana ja sitä kautta myös ihmisiin on iskostunut ajatus näiden tuulenkaatojen haitallisuudesta. Luonnontilaisissa metsissä myrskytuhot ovat sitä vastoin luonnonmukainen metsän monimuotoisuuden ja uusiutumisen keino.

* Metsien biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia ovat laajat vanhojen metsien alueet, joissa vallitsee luonnollinen häiriödynamiikka, esimerkiksi metsäpalot ja myrskytuhot. Alueella tulee olla paljon vanhoja ja suuria puita sekä monen laatuista lahopuuta ja stabiiliutta kasvualustoissa ja mikroilmastoissa. Luonnollinen dynamiikka tuottaa elinympäristöjä ja prosesseja, jotka ovat tärkeitä alkuperäiselle metsien biodiversiteetille. Monille lajeille merkityksellistä on runsas lahopuun määrä, vanhojen puuyksilöiden esiintymisellä ja näiden resurssien vaihtelulla laajassa mittakaavassa. Metsien luonnondynamiikan lisäksi metsien biodiversiteetille on hyötyä metsien jaloista lehtipuista, haavoista, pajuista ja pihlajista kuten myös erilaisista metsäympäristöistä. Talousmetsissä pidennetyt kiertoajat, jatkuva kasvatus, vanhojen puiden, lahopuun ja vesistöjen suojavyöhykkeiden suojelu hyödyttävät merkittävää osaa alkuperäisestä biodiversiteetistä.
Lähde: Biodiversity, carbon storage and dynamics of old northern forests, 2014. Norden.

Juho Jäppinen
fysioterapiaopiskelija, JAMK
Meijän polku


Aiemmin ilmestyneet reitistö-aiheiset blogimme:

Reittejä lähimaastoon

Reittejä lähimaastoon

Kestävä kehitys, luonnon hyvinvointivaikutukset ja hiilijalanjälki vilahtelevat lähes päivittäin medioissa. Globaali ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe kansainvälisesti ja myös jokaisessa kahvipöydässä täällä Keski-Suomessakin. Kestävän liikkumisen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on yksi valtakunnallisista linjauksista, jota kuntien ja kaupunkien tulisi edistää määrätietoisesti. Edistää nimenomaan käytännön toimenpiteillä, jotka muuttavat tavallisten kansalaisten arkea siihen suuntaan, että kansalliset ilmastotavoitteet täyttyvät. Samanaikaisesti on tuskallisen hyvin tiedossa, että meidän pitäisi pystyä hillitsemään sosiaali- ja terveyspalveluiden kulujen kasvua. Näihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä kansalaisten aktiivista liikkumista lihasvoimin.

Vuonna 2019 Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttaman Viisasta liikkumista pyörällä -hankkeen kautta piirtyy kuitenkin kuva, että pyöräilyn edistämisen ja laajemminkin pyöräily- ja luontoliikuntareittien kehitys on ollut hyvin vähäistä.

Lähiliikunta on päivän sana ja luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet siihen tunnistetaan jo juhlapuheissa hyvin. Arkipäivää on kuitenkin olemassa olevienkin reittien kasvaminen umpeen. Näitä reittejä eivät käyttäjät tunnista ja löydä, tai sitten merkkaamattomille ja hoitamattomille reiteille ei uskalleta lähteä.

Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla.

Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kehityksestä toimii valtakunnallisestikin tunnistettu ja kuntien yhteistyöllä aikoinaan aikaansaatu Keski-Suomen maakuntaura. Tämän pidemmän matkailureitin ohella on keskisuomalaisilta hävinnyt pitkät pätkät lähiliikuntaa mahdollistavia reittejä. Nykyajan tavoitteet huomioiden tällaisen kokonaisuuden hylkääminen tuntuu jopa kummalliselta.

Perinteisiä retkeilyreittejä ja uutta terveysteknologiaa yhdistelemällä liikkumaan voidaan innostaa yhä uusia ihmisryhmiä. 

Keski-Suomessa oli siis 1970-luvulla 430 kilometrin mittainen vaellusreitti läpi maakunnan monimuotoisen luonnon. Tuollainen kokonaisuus tuntuisi nykyhetkessä olevan aika potentiaalinen kohde kansainvälisilläkin markkinoilla. Vahvuutena erityisesti puhdas luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut. Aika ikimuistoisia elämyksiä olisi tarjolla. Vielä kun reitin kehityksessä osattaisiin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja ’uudelleentoteutuksessa’ mukaan saataisiin patikoinnin lisäksi nykyaikaiset liikkumismuodot, kuten maastopyöräily, joka entisestään lisääntyy sähköavusteisuuden vahvan nousun myötä. Tulevaisuudessa reiteillä voitaisiin liikkua myös esimerkiksi eLylyillä tai muilla innovatiivisilla kulkupeleillä.

Suuren maakunnallisen vision syntymien vaatii yhteistä näkemystä ja halua panostaa tulevaisuuteen. Isoja kysymyksiä on niin kuntien puolella kuin myös maa-alueiden omistajienkin puolella. Mahdollistetaanko isojen ja pientenkin luontoreittien kehitys ja käyttöönotto vai aletaanko pelätä oman rauhan katoamista ja mahdollista luonnon ”kulumista” kysynnän kasvaessa? Metsähallituskin joutuu jo joissain luonnonsuojelualueilla miettimään ”liikakansoituksen” vaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla ja ohjaamalla liikkujat ennalta suunniteltuihin kohteisiin voidaan riskejä kuitenkin hallita.  Ja jos kiinnostavia kohteita löytyisi jokaisen lähimaastoista ja lähialueilta, niin väki jakaantuisi myös laajemmin, eikä isoja ongelmia pääsisi syntymään. Päinvastoin, ongelmien sijaan syntyisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

Pyöräilyn ja luontoliikunnan suhteen ihmisten arkea määrittävät toiminnat kullakin alueella pitää tunnistaa ja ohjata ihmisiä suunnitelluilla ratkaisuilla liikkumaan enemmän lihasvoimin. Lähimetsien polut, luonnonpuistot ja pidemmät taipaleet pitää jokaisessa Keski-Suomen kunnassa tunnistaa ja yhteisesti sopien edistää keskeisten reittien kehittämistä. Meijän polut ja reitit keskisuomalaiseksi voimavaraksi!

Jyrki Saarela
aikuisliikunnan kehittäjä
Keski-Suomen Liikunta ry

Unihaaste starttaa 13.1.!

Unihaaste starttaa 13.1.!

Meijän polun Vuosikellon talviosuudesta löytyvä Unihaaste on nyt vuodenalusta arjen jatkuessa ja lomien ollessa takanapäin erinomainen työkalu vuoden ja vuosikymmenen aloittamiseksi.

Unihaasteeseen voi hypätä mukaan Vuosikellostamme, tai sitten voi lähteä mukaan juuri auenneeseen Facebookissa toimivaan Unihaaste 2020 -ryhmäämme, jossa lähdemme isommalla porukalla pidentämään nukkumiseen käytettyä aikaa.

Pidemmillä yöunilla on runsaasti terveys- ja hyvinvointihyötyjä, varsinkin jos unesi tuppaavat jäämään lyhyiksi hektisessä arjessa.

Unihaaste kestää viisi viikkoa, jonka aikana on tarkoitus pidentää yöuniamme kymmenillä minuuteilla iltaisin. Parhaimmillaan unihaasteen avulla voi saavuttaa reilussa kuukaudessa noin 350 minuuttia lisäunta viikkotasolla. Tällainen, ja pienempikin, unen lisäys näkyy ja tuntuu arjessa.

Ja miten sitten voi havainnoida nukkuuko tarpeeksi? Yksi hyvä keino on miettiä, että pärjääkö puoleen päivään ilman kahvia tai muita piristeitä. Jos ei pärjää, niin unta voisi lisätä.  Eli tervetuloa mukaan kaikki suomalaiset 😉

Lintubongaushaaste

Lintubongaushaaste

Luonnon moninaisia terveyshyötyjä voi kerätä myös lintuja bongaamalla! Meijän polun Lintubongaushaasteen tavoitteena on tunnistaa vähintään 35 lintulajia. Tavoitteen toteuttamiseksi suosittelemme runsaasti luontoretkiä erilaisiin luontoympäristöihin, metsiin, pelloille ja vesistöjen äärelle. Nautinnollisia aikoja siis tiedossa!

Bongausmatkoilla kiikareista ja/tai hyvästä kamerasta on hyötyä lintujen tunnistukseen. Digikameralla voit ottaa kuvia kohtaamistasi linnuista ja varmistaa kotona havaintosi kaikessa rauhassa. Mutta apuvälineet eivät toki ole välttämättömiä ja lintujen tarkkailusta voi nauttia myös vain tarkkailemalla lintujen puuhia omin silmin. 

Lintubongausta voi suorittaa myös omassa pihassa tai lähipuistossa, jos et pääse helposti liikkeelle. Jo pihalla istuskelu tarjoaa paljon ulkoilman tuomia hyötyjä ja ennen kaikkea vaihtelua sisällä oloon. Muista pukeutua säiden mukaisesti, ja pakata mukaan vaikka eväät pidempääkin ulkonaoloa ajatellen. Lämmin tee tai kahvi kevätauringossa lintujen kevätpuuhia seurailen tarjoaa paljon nautinnollisia hetkiä!

Lintubongauspäiväkirjan voit tulostaa tästä: Lintubongaushaaste
Voit käyttää myös Lajitietokeskuksen Mobiilivihkoa, johon voi tallentaa havaintoja suoraan puhelimella paikan päältä.

Apuja tunnistukseen ja hyvien lintujen seurailualueiden etsimiseen

Alle on kerätty apuja eri lintulajien tunnistukseen. Voit myös ottaa lintukirjan mukaan tunnistusretkille. Samoin nykyisin mobiililaitteille saa sovelluksia lintujen tunnistamisen helpottamiseen ja lintulajien tunnistamisen harjoitteluun. Puhelinsovelluksista kaksi hyvää vaihtoehtoa ovat kotimainen Muuttolintujen kevät sekä kansainvälinen Merlin. Molemmilla voi tunnistaa lintuja äänen perusteella.

Voit kokeilla myös tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella ja samalla arvioida äänen suuntaa ja etäisyyttä silmät kiinni. Tällainen harjoittelu antaa aivoillekin uudenlaista tekemistä.

Birdlife Suomen sivuilla oleva 100 linnun tunnistusopastus auttaa sinua oppimaan ja tunnistamaan sata yleistä suomalaista lintulajia, joita varmasti tulee myös sinun luontoretkillä vastaan. 

Uuden Lintubongauskoneen avulla voi retkille hakea lisätietoa juuri sinun alueella olevista lintulajeista. Lintubongauskoneen keräämää tietoa voi käyttää vaikkapa koululuokkien linturetkien taustamateriaalina ja havaintomatkojen innostajana.

Lintubongauskoneesta näet alueellasi olevat lintulajit, sekä taustatietoa ja ääninäytteet kustakin linnusta.

Jos haluat yhdistää lintubongauksen aktiiviseen ulkonaoloon, niin voit samalla aloittaa esimerkiksi Meijän polun Vuosikellon Metsähaasteen tai Sauvakävelyhaasteen. Jos olet ajatellut kävellä lintujen perässä hieman enemmänkin, niin Miljoonan askeleen kävelyhaaste voisi olla myös sinun juttusi!

Linnuista onnea elämään!

Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että lintujen määrä ihmisten lähiympäristössä voitiin yhdistää ihmisten onnellisuuden tunteeseen – Mitä enemmän lintulajeja, sitä onnellisempia ihmisiä. Eli omaan onnellisuuteen voi ottaa aktiivisemmankin roolin parantamalla lintujen elinmahdollisuuksia. Omassa lähiympäristössä tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä monimuotoista kasvillisuutta ja lahopuuta pihamaallensa sekä järjestämällä pesintäpönttöjä linnuille.