Meijän polun Vuosikellon avulla pääset suunnittelemaan itsellesi vuoden aikaan ja elämänrytmiisi soveltuvia hyvinvointi- ja liikuntaratkaisuja.
Vuosikello tarjoilee sinulle myös vuoden mittaan erilaisia luontoon ja liikuntaan liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä toiminta- ja teemapäiviä tuomaan arkeesi iloa ja vaihtelua.
Vuosikellon avulla voit jaotella vuoden eriaiheisiin ja mittaisiin haasteisiin, jotka rytmittävät vuoden kulkua. Esimerkkikuvassa esimerkiksi henkilön syksy käynnistyy Metsähaasteen parissa. Ilmojen viilentyessä mukaan tulee myös saunahaaste. Nämä molemmat vaikuttavat sekä verenkiertoelistöön, mutta vähentävät myös stressiä ja rentouttavat. Lokakuussa näiden tehtävien rinnalle tulee vielä kotona tehtävä Tasapainohaaste, joka kantaa aina keväälle saakka. Näin valmiatudumme myös talviajan pimeyteen ja kevättalven liukkauteen ennaltaehkäisten kaatumistapaturmia.
Vuosikellon käyttäjä voi syksyllä ottaa myös viikko-ohjelmaansa Vuosikellosta löytyvät syysaiheiset liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, joita syksyllä 2019 ovat kyykky ja rintarangan ja hartioiden liikkuvuutta lisäävä Takkijumppa, jonka voi suorittaa vaikka kotipihassa, tai metsäretkellä.
Vuosikellon ensimmäisenä asentona syksyn kunniaksi lähdetään kohden kyykky-asentoa. Tämä mustikka- ja sienimetsissä hyödyllinen taito vaatii myös totuttautumista ja harjoittelua, varsinkin jos kyykyssä oleskelu ei ole ollut ’sinun juttusi’. Kyykkyasento kehittää alaraajojen ja lantion liikkuvuutta, lihasvoimaa, kehonhallintaa ja tasapainoa, eli erittäin hyödyllinen liike myös jokapäiväisen elämän kannalta!
kevyt lämmittely
voit kyykistyä aluksi tuolille, kivelle tai kannolle
voit myös ottaa käsillä tukea tai käyttää vastapainoa
polvet liikkuvat kyykistyessä varpaiden suuntaisesti hiukan ulospäin
Aluksi kyykkyharjoittelu on hyvä ottaa osaksi esimerkiksi kävelylenkkiä, jolloin lihaksesi ovat jo lämminneet ja nivelesi ovat saaneet liikettä. Lähde liikkeelle hitaasti ja lisää kyykyn syvyyttä hiljalleen. Aluksi on hyvä ottaa tukea käsillä esimerkiksi tukevasta kaiteesta (kuva alla), puusta tai oven karmista. Näin voit myös avustaa käsillä vetämällä itsesi ylös.
Jos alaraajojen liikkuvuus on pienentynyt voit myös aloittaa kyykyt asettamalla esimerkiksi laudan tai oven kynnyksen kantapäiden alle, jolloin pääset helpommin ala-asentoon.
Voit rentoutua syvään kyykyasentoon myös esimerkiksi porrasharjoittelun yhteydessä istumalla portaalla ja pitämällä jalkoja alemmalla portaalla ja vetämällä kantapäitä lähemmäksi takapuolta. Pidä jalat hartianlevyisessä tai vähän leveämmässä asennossa ja polvet aina varpaiden suuntaan. Voit tehdä tästä asennosta myös seisomaannousuja, jolloin saat myös hyvän lihasvoimaharjoituksen.
Otamme kyykyssä tavoitteeksi kolmen syyskuukauden kunniaksi kolme minuuttia. Eli pyrkimyksenä on pysyä kyykkyasennossa kolme minuuttia yhtä mittaa. Voit pitää käsillä tukea jos tarvitset, mutta pyri hiljalleen myös pysymään kyykyssä ilman tukea. Muista myös, että lihakset ja kehon tukirakenteet saavat liikkuvuutta hiljakseen jatkuvan harjoittelun tuloksena. Eli liikkuvuus ja liikkeen hallinta lisääntyvät viikkojen ja kuukausien kuluessa. Jos kyykky ei vielä onnistu syksyn aikana, niin sitten tavoitteeksi kevät tai kesä. Nurmikolla ja hiekkarannalla on mainio kyykistellä myös.
Olemme keränneet sivuille helposti kotona tehtäviä harjoitteita, jotka kehittävät sekä lihasvoimaa, että antavat myös luustolle harjoitetta. Lisätietoa luuliikunnasta löydät täältä.
Yleiskunto
Yleiskunnon kannalta luuliikuntaohjelmaan soveltuvat esimerkiksi sauvakävely, metsäkävely, porras-/mäkikävely. Pyri näissä ainakin välillä vauhdikkaampiin pyrähdyksiin, juoksuun, tai hyppyihin, jotta myös luusto saa samalla tehostettua harjoitusta. Porrasharjoitteluun saat sisältöä lähtemällä Meijän polun Porrashaasteen pariin.
Lihasvoima
Lihaksien voiman harjoittaminen on tärkeä osa luuliikuntaa. Suosittelemme siksi kotiharjoitteiden ohella myös kuntosalilla tehtäviä harjoitteita, jotta keho saa mahdollisimman monipuolista harjoittelua.
Alla on Meijän polun kolmen liikkeen luuliikuntaohjelma, jolla pääset luuliikunnassa vauhtiin. Sen alle on kerätty tarkempaa tietoa liikkeistä sekä laitettu muita luustolle sopivia harjoitteita.
Tuolilta ylösnousu
Aseta tukeva tuoli selkä seinää vasten, jotta se ei pääse liikkumaan.
Seiso noin hartian levyisessä asennossa.
Istu alas tuolille pitäen polvet samassa linjassa jalkapöytien kanssa. Vältä polvien painumista toisiaan kohden liikkeen aikana.
Voit pitää käsiä suoraan edessä tai ristissä rintakehän päällä.
Lisää ylösnousuja viikottain.
Tavoitteena 30 puhdasta ylösnousua.
Jos tuolilta nousu tuntuu aluksi raskaalta, voit helpottaa liikettä käyttämällä korkeampaa jakkaraa, tai laittamalla tuolille esimerkiksi tukevan tyynyn. Pidä kuitenkin huolta, että nämä ovat tukevia ja pysyvät paikallaan, jotta liikkeiden suorittaminen on turvallista. Jos käytät korkeampaa jakkaraa, ota pitkän aikavälin tavoitteeksi normaalilta tuolilta ylösnousu, koska tämä on tärkeä liike arjen sujumisessa. Voit myös auttaa käsillä vetämällä tukevasta kaiteesta, ovenkahvasta tai vastaavasta. Näin saat kevennettyä ylös nousemista ja samalla myös yläkehon harjoitusta.
Haastetta lisää: Jos tuolilta nousut tuntuvat sinusta helpolta, voit lisätä tuolilta nousuun hyppyosuuden (oikeanpuoleinen kuva), jolloin kiihdytät vauhtia ylösnousun loppuvaiheessa ja pyrit hyppäämään ilmaan. Voit aluksi pyrkiä saamaan pelkästään kantapäät irti maasta. Näissä harjoitteissa saat voimaharjoittelun ohella myös luuliikuntaan sopivan tärähdysefektin luustolle. Päkiöillä seisominen ylösnousun jälkeen tuo harjoitukseen myös hyvän tasapainoharjoitelisän.
Seinäpunnerrus
Seiso hyvässä seisomasennossa niin, että eteen ojennetut suorien käsien sormet ylettyvät edessä olevaan seinään noin hartian korkeudella.
Nojaa kevyesti eteen, niin että kämmenet ovat kiinni seinässä.
Tee punnerrus niin, että käsivarret pysyvät lähellä kylkiä.
Pidä keskivartalo ja pakarat kevyesti jännitettynä, jolloin vartalo pysyy suorana liikkeen aikana.
Tavoitteena 30 puhdasta punnerrusta. Tämän jälkeen voit siirtyä matalammalle tasolle, kuten pöytää vasten, jolloin lihaksesi saavat uutta haastetta.
Kun olet totutellut punnerruksiin ja saanut runsaasti toistoja alle, voit lisätä myös punnerruksiin pienen ponnahduselementin (oikeanpuoleinen kuva) kuten tuolilta ylösnousussa. Eli punnerrusliikkeen loppuvaiheessa kiihdytät liikenopeutta niin, että kämmenet tai koko kädet irtoavat seinästä. Maassa tehtäessä ns. punnerrushypyt vaativat paljon voimaa, mutta niitä voi tehdä myös polvipunnerrusasennossa. Muista, että kehon tottuminen liikkeisiin on kaiken A ja O, joten ohjesääntönä on lisätä vauhtia ja ponnahdusta hiljalleen ja vähän kerrallaan.
Tömistely/hyppely
Kantatömistely
Seiso hyvässä seisoma-asennossa.
Voit tarvittaessa aluksi ottaa tukea vaikka tuolin selkänojasta, mutta pyri hiljalleen tekemään liike ilman tukea.
Nouse päkiäseisontaan (oikeanpuoleinen kuva) ja pudota kantapäät takaisin lattiaan.
Pidä pieni jännitys pakaroissa ja keskivartalossa tukemassa selkärankaa.
Aloita harjoite pienellä liikkeellä ja lisää liikettä/liikenopeutta hiljalleen viikkojen kuluessa.
Voit seistä joogamatolla tai käyttää lenkkikenkiä, jos tärähtely tuntuu aluksi liian voimakkaalta.
Tasajalkahypyt
Tasajalkahypyt ovat yksi parhaista alaraajojen luuliikuntaharjoitteista. Jos et ole hyppinyt pitkiin aikoihin, niin taas maltilla liikkeelle. Esimerkiksi tuolilta ylösnousut pienen hypähdyksen kera on hyvä tapa lähteä liikkeelle.
Ota hypyt osaksi myös kuntolenkkejä. Voit tehdä hyppyjä myös eri suuntiin vaihtelun lisäämiseksi. Meijän polun hyppyvideolta saat vinkkejä erilaisten hyppyjen harjoittamiseen.
Seinäläpsyttely kädet selän takana
Seiso selkä seinään päin.
Testaa sopiva etäisyys seinästä viemällä kädet suorana takana olevaan seinään niin, että kämmenet osuvat koko pinta-alaltaan seinään ja hartiat pysyvät rentoina takana ja alhaalla.
Pidä jalat paikoillaan, ja ala tekemään käsillä normaalia kävelyheilahdusta vuorotellen. Tarkoituksena on läpsäyttää kämmen seinään niin, että tunnet selkeän tärähdyksen käsivarressa.
Voit pitää kädessä esim rukkasia, jolloin kämmenen iho ei vaurioidu.
Voit tehdä harjoitetta myös päkiöillä/varpailla seisten, jolloin saat loistavan tasapainoharjoitteen samalla.
Superman nelinkontin
Tämä harjoite parantaa kehon hallintaa ja kehon takaosan lihaksia, joten se on hyvä lisä luuliikuntaohjelmaan.
Tee harjoite nelinkontin lattialla esimerkiksi joogamaton päällä.
Voit aloittaa aluksi kolmella tukipisteellä, eli esimerkiksi kaksi kättä ja yksi jalka maassa.
Ojenna rauhassa jalka suoraksi taakse ja palauta toisen jalan viereen.
Keskity pitämään keskivartalo mahdollisimman paikoillaan liikkeen aikana.
Voit pitää ojennettua raajaa ylhäällä useamman sekunnin ajan, jolloin lihakset joutuvat työskentelemään reippaammin.
Tavoitteena liikkeessä on saada yksi jalka ja vastakkaisen puolen käsi ojennettua rauhassa yhtä aikaa ja pidettyä ylhäällä muutaman sekunnin ajan.
Tasapaino
Meijän polun Tasapainohaaste antaa sinulle tekemistä pitkäksi aikaa eteenpäin kehittäen samalla tasapainoasi uudelle tasolle. Tasapainohaaste ei sinällään ole luuliikuntaa, mutta tärkeä osa kaatumisen ehkäisyä, joka liittyy myös luiden terveyteen. Tasapainohaasteen yhteydessä on myös video tasapainoharjoitteista, josta voit saada ideoita lenkkeilyn yhteydessä tehtäviin liikkeisiin.
Luuliikunta sopii lähtökohtaisesti kaikille. Jos et ole aiemmin harrastanut juurikaan liikuntaa, niin luuliikunnassa kaiken A ja O on kehon totuttaminen liikkumiseen. Aloita siis maltilla ja lisää liikuntaa maltillisesti pitkällä aikavälillä. Luuliikunnassa pitkäaikaisuus ja säännöllisyys ovat muutenkin merkittävässä roolissa, sillä luun uusiutuminen harjoittelun seurauksena kestää useita kuukausia.
Luut tykkäävät, mitä enemmän ne saavat erilaisia ärsykkeitä.
Luustoa vahvistava ja ylläpitävä liikunta tulisi aloittaa jo lapsena, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä! Hyvin suunnitellulla – ja ennen kaikkea tehdyllä – harjoittelulla luumassaa pystyy ylläpitämään, ja mahdollisesti myös lisäämään myöhemmälläkin iällä. Kannattaa siis aloittaa jo tänään!
Luuliikunnassa tärkeää on kehon saamien ärsykkeiden vaihtelevuus. Luut tykkäävät, mitä enemmän ne saavat erilaisia ärsykkeitä. Yksi hyvä keino on yhdistää esimerkiksi kävelylenkkiin oman tasosi mukaisia pieniä tai isompia hyppyjä, juoksupyrähdyksiä ja porras/polkuharjoitteita, joissa luonnostaan tulee vaihtelua tasaisella alustalla kävelyyn verrattuna. Portaissa/ylämäissä pystyt myös eri tavalla kehittämään alaraajojen voimaa. Jos tykkäät pallopeleistä, niin ne ovat vauhdikkaina suunnamuutoksineen otollista luuliikuntaa. Jos et saa joukkuetta kasaan, niin erilaisia palloharjoitteita voi tehdä itsekseenkin.
Voimaharjoittelu esimerkiksi kuntosalilla on myös erinomaista luuliikuntaa. Lisätietoa voimaharjoittelusta ja harjoituspäiväkirjan löydät täältä.
Luuston määrä alkaa yleisesti vähenemään osana normaalia ikääntymistä noin neljästäkymmenestä ikävuodesta lähtien. Naisilla luuston määrän väheneminen kiihtyy menopaussin aikana. Ikääntymisen tuomista muutoksista johtuen luustoa vahvistavaa ja ylläpitävää liikuntaa voi siis suositella kaikille neljäkymmentä vuotta täyttäneille. Myös normaalit terveet elämäntavat, kuten terveellinen ruokavalio, riittävä lepo ja sosiaalinen kanssakäyminen kohentavat yleistä terveyttä, lisäävät aktiivisuutta ja vaikuttavat näin myös luuston kuntoon. Luustoliiton Luustotestillä voit arvioida luustosi kunnon elämäntapojesi perusteella.
Jos sinulla on todettu osteoporoosi, niin olet todennäköisesti saanut itsellesi jo liikuntaohjeita. Jos ei, niin ota yhteyttä hoitavaan lääkäriisi tai fysioterapeuttiisi. Yleisellä tasolla aktiivisuuden ylläpito esimerkiksi vesivoimistelun merkeissä on suositeltavaa, samoin lihasvoimaharjoittelu ohjeiden mukaan suoritettuna välttäen voimakkaita tärähdyksiä ja kiertoja. Lisätietoa osteoporoosista löydät täältä: Luustoliitto tai Käypä hoito, osteoporoosi.
Luuston tavanomaisesta poikkeavaa luumäärän pienenemistä voi aiheuttaa muun muassa pitkäaikainen liikunnan puute, eräät lääkkeet, nivelreuma, diabetes mellitus, D-vitamiinin puutos, ruoansulatuskanavan sairaudet, eräät syöpäsairaudet ja elinsiirrot. Tällaisissa tapauksissa ensisijaisen syyn hyvä hoito vahvistettuna terveillä elintavoilla ja liikunnalla antaa hyviä tuloksia luumassan ylläpitoon.
Monipuolisen luuliikunnan ohella luuston hyvinvointiin kuuluu monta muuta tärkeää tekijää, joista yksi on terveellinen ja monipuolinen syöminen. Luuston terveyden kannalta tulee saada tarvittava määrä kalsiumia ja D-vitamiinia. Tupakanpoltto heikentää luustoa, joten sen lopettaminen on eriarvoisen tärkeää. Myös tasapainoharjoittelulla on tärkeä rooli luiden kunnon ylläpidossa kaatumisia vähentävänä elementtinä. Tasapainoharjoittelun voi aloittaa helposti kotona esimerkiksi Meijän polun tasapainohaasteenmuodossa.
Jos sinulla on luuston, tai nivelten kuntoon vaikuttava sairaus, kuten reuma, liikunnalla on merkittäviä toimintakykyä ja elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Reumaa sairastaessa tulee välttää muulle luuliikunnalle tyypillisiä voimakkaita tärähdyksiä sisältäviä liikkeitä, mutta esimerkiksi vesiliikunta ja kuntosaliharjoittelu sopii hyvin lihaskunnon ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Koska reuma ja sen oireet ovat hyvin yksilöllisiä, kannattaa juuri sinulle sopivista harjoitteista neuvotella sinua hoitavan lääkärin ja/tai fysioterapeutin kanssa. Jos sairaus ei ole edennyt pitkälle, niin Meijän polun luuliikunnan perusohjeilla pääset vauhtiin. Muista, että liikunta kannattaa aina!
Keskimäärin aikuisen ihmisen vuorokautinen unentarve on 7–8 tuntia. Vaikka unentarve vaihteleekin yksilöllisesti, edellä mainittu unimäärä on hyvä ottaa tavoitteeksi yötä kohden. Riittämättömän unen tiedetään lisäävän useiden kansantautien, kuten diabeteksen, sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Samalla unenpuute heikentää esimerkiksi toimintakykyämme sekä päättelykyvyn ja muistin toimintaa.
Alla olevaan listaan on kerätty tapoja helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua.
lisääliikkumistaja liikuntaa
lisää aikaa luonnossa
säännöllistä unirytmiä
vähennä kahvin ja alkoholin käyttöä
vähennä mobiililaitteiden käyttöä ennen nukahtamista
pidä makuuhuone viileänä ja pimeänä
käytä unipäiväkirjaa aluksi unen seurantaan
Liikkuminen, liikunta ja luonto
Fyysisen aktiivisuuden eli liikkumisen ja liikunnan lisääminen on oiva tapa parantaa unen laatua. Liikkuminen on liikkumattomuuden vastakohta, eli kaikenlainen fyysinen aktiivisuus on plussaa. Liiku mielellään ulkona ja jos mahdollista esimerkiksi metsässä ja vesistöjen äärellä, jolloin saat myös luonnon suomat terveyshyödyt samalla. Pyri ajoittamaan hengästyttävä liikunta vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa, sillä varsinkin reipas liikunta lisää virkeyttä heti liikunnan jälkeen ja saattaa näin vaikeuttaa nukahtamista. Hyvä tapa lisätä pidempiaikaisesti liikkumista päiviin on Miljoonan askeleen haasteemme ja luonnossa oleskelua Vesistöhaasteemme.
Elektroniset laitteetpois makuuhuoneesta
Nukahtaminen tarvitsee mielen rauhoittumista ja kehon melatoniinitasojen nousua. Tästä syystä nykyisin suositellaan, että mobiililaitteet ja muut elektroniset laitteet tulisi laittaa pois hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Voit laittaa myös puhelimen hälytysäänet pienemmälle tai mielellään pois päältä, jotta mielesi pääsee rauhoittumaan. Jos haluat enemmän taukoa mobiililaitteilta, niin Meijän polun Someton-haaste on juuri sinua varten.
Tutkimuksissa on todettu, että laiteajan vähentäminen ennen nukkumaanmenoa helpottaa nukahtamista ja aikaistaa melatoniinin tuotantoa. Melatoniini on tärkeä hormoni nukahtamisen kannalta. Myös stressi vaikeuttaa nukahtamista. Tästä johtuen Meijän polun Metsähaasteen, Saunahaasteen ja Vesistöhaasteen kaltaiset liikunta- ja elämäntapahaasteet ovat hyödyllisiä myös unen kannalta, sillä ne laskevat stressitasoja ja rauhoittavat mieltä.
Jos tykkäät lukea kirjaa sängyssä ja olet siirtynyt sähköisten kirjojen lukemiseen, voisit koemielessä ottaa taas perinteisen kirjan iltalukemiseksi. Sähköisillä ja perinteisillä kirjoilla on tutkimuksessa myös saatu merkittäviä eroja nukahtamisen helppouteen perinteisen kirjan puolesta. Eli jos tykkäät lukea ennen nukkumaanmenoa, suosittelemme perinteistä kirjaa. Lukemisen innostamiseksi voi ottaa yöpöydälle mukaanLukuhaasteemme.
Päivärytmi ja muut tekijät
Hyvät yöunet pohjautuvat hyvälle päivä- ja viikkorytmille. Pyri siis pitämään nämä rytmit samankaltaisina läpi viikkojen. Mene siis nukkumaan aina samaan aikaan ja herää samaan aikaan. Järjestä myös ruokailut ja iltapalat johdonmukaisesti ja syö terveellisesti.
Luonnollista rytmiä voit tukea vähentämällä valaistusta illan mittaan ja pitämällä makuuhuone pimeänä yöllä. Vältä iltaisin kirkkaita valoja, ja sinertäviä valonsävyjä. Nämä saattavat vaikeuttaa nukahtamista.
Makuuhuone on myös hyvä pitää viileänä, sillä lämmin ympäristö – vaikka saattaakin tuntua mukavalta – vaikeuttaa nukahtamista. Jos kaipaat lämpöä, niin voit käydä lämpimässä suihkussa, kylvyssä tai saunassa ennen nukkumaan menoa.
Unihaaste
Seurataksesi untasi ja aikaistaaksesi nukkumaanmenoa voit aloittaa Meijän polun Unihaasteen, jossa lähdetään tietoisesti aikaistamaan nukkumaanmenoa viiden viikon ajan.
Jos haluat tarkemmin seurata untasi, voit ottaa viikoksi käyttöön alla löytyvän unipäiväkirjan.
Kun olet tehnyt viikon seurannan tee muutama suunniteltu muutos arkeesi. Näitä voi olla esimerkiksi liikunnan ja ulkoilun lisääminen, teknologia-ajan vähentäminen iltaisin, kahvin juonnin tai alkoholin vähentäminen ja niin edespäin. Kun olet muuttanut tottumuksiasi voit tehdä uniseurannan muutaman kuukauden päästä uudelleen ja verrata tuloksia aiemmin tekemääsi seurantaan.
Unen itsehoitoon löytyy vinkkejä muun muassa Uniliiton sivuilta.
Kaksi kolmannesta suomalaisista aikuisista on ylipainoisia.
Yksi ylipainon perustekijöistä on väärentynyt energia-aineenvaihduntasuhde. Tämä tarkoittaa sitä, että saamme ruoastamme merkittävästi enemmän energiaa kun kehomme kuluttaa. Pitkällä aikavälillä tällainen lisää kehon painoa.
Ongelma on siis luonteeltaan yksinkertainen ja niin tulisi olla ratkaisutkin (vaikka eivät ne siltä aina tunnu). Energia-aineenvaihdunnan suhteen parantamiseksi meidän tulee joko vähentää ruoasta saamaamme energiaa tai lisätä kehomme käyttämää energiaa. Ruoasta saatu energia vähenee syömällä terveellisemmin ja energiankulutuksemme lisääntyy liikkumalla enemmän.
Yleensä on hyvä ottaa molemmat keinot käyttöön, jotta tulokset ovat merkittävämpiä ja pysyvämpiä. Tekemäsi ratkaisut tulee olla sellaisia, että niistä tulee osa normaalia arkea. Lyhyiden diettien ja muutamien viikkojen liikuntainnostuksen sijaan sinun tulisi pyrkiä ratkaisuihin, jotka ovat osa elämääsi vielä vuosienkin kuluttua.
Liikkumisen lisääminen parantaa myös koettua elämänlaatua.
Lähde siis liikkeelle pienillä, mutta helposti ylläpidettävillä teoilla. Voit esimerkiksi vaihtaa päivittäisen kahvipullan hedelmiin ja ottaa päivärutiineihin kevyen kävelylenkin ja kotona tehtävän tasapainoharjoittelun. Jos haluat pitää kirjaa aktiivisuudestasi, niin Meijän polun Vuosikellon haasteet tarjoavat helpon tavan lähteä liikkeelle. Ja täytyy muistaa, että mikä vain liike on parempaa kuin ei liikettä ollenkaan – jo viiden minuutin kävely lisää energian kulutusta. Voit siis tehdä esimerkiksi puolen tunnin kävelylenkin sijaan kuusi viiden minuutin kävelyä päivän mittaan ja saada samankaltaisia terveyshyötyjä. Jos haluat määrätietoisesti lisätä kävelymääriäsi, niin lähde liikkeelle Miljoonan askeleen haasteen kera. Vauhdistasi riippuen 3-6 kuukauden kävelyhaaste tuo todella positiivisia muutoksia kuntoosi ja olotilaasi.
Lihavuus ja sairaudet
Lihavuus lisää useiden sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja nivelrikkojen vaaraa. Myös muutamat syöpätyypit yleistyvät painon lisääntyessä, samoin kihdin ja sappikivien kaltaiset sairaudet.
Mutta ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin, sillä tutkimuksissa on todettu, että jo viiden prosentin pysyvä painonpudotus vähentää lihavuuden liittyviä terveysriskejä. Esimerkiksi satakiloisella henkilöllä tämä tarkoittaa viiden kilon painon pudotusta. Lisäksi kunnon parantaminen on tärkeää, vaikka paino ei putoaisi. Kunnon paraneminen auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja antaa enemmän toimintamahdollisuuksia. Liikkumisen lisääminen ja painon väheneminen molemmat parantavat myös koettua elämänlaatua.
Oman painon ja kehonkoostumuksen seurantaan ohjeita löytyy täältä
Kyllä, kyllä ja kyllä! Liikunnan lisäämisellä on todettu monia positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun ja toimintakykyyn, mutta myös suurimpaan osaan perussairauksista. Ainoastaan sairauden tai vamman akuutissa vaiheessa liikuntaa tulee rajoittaa. Käytännössä siis kuumeisena tai loukkaantumisen jälkeisinä päivinä ei tule harrastaa liikuntaa. Muutoin liikunta on lääkettä, joka helpottaa sairauden oireita, vähentää niiden haittavaikutuksia ja nopeuttaa toipumista.
Liikkuminen parantaa myös koettua elämänlaatua ja sitä käytetään hoitokeinona esimerkiksi depression kaltaisiin vakaviin mielenterveysongelmiin. Liikunta parantaa myös minä-kuvaa ja lisää pystyvyyden tunnetta. Varsinkin, jos valitset itsellesi sopivia ja nautinnollisia liikuntamuotoja.
Meijän polun Vuosikellon haasteiden avulla voit luoda itsellesi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, joita kohden pyrit. Tasapainohaasteessa voit esimerkiksi ottaa pitkän aikavälin tavoitteeksi pystyä seisomaan yhden minuutin yhdellä jalalla. Lyhyen aikavälin tavoitteeksi voit ottaa, että saat lisättyä kymmenen sekuntia yhden jalan seisonta-aikaan joka viikko. Jos pystyt alussa seisomaan yhdellä jalalla esimerkiksi 10 sekuntia, niin päättäväisellä harjoittelulla pääset tavoitteeseesi 5–6 viikossa. Ja sitten voit ottaa uusia tavoitteita.
Jos pystyt liikkumaan luonnossa, niin liikunnan ohessa saat myös luonnon tuomia terveyshyötyjä kaupanpäällisiksi. Myös luonnossa oleskelulla on todettu olevan koettua elämänlaatua ja mielialaa kohentavia vaikutuksia. Luontoliikunnassa pääset vauhtiin esimerkiksi Meijän polun Metsähaasteen tai Vesistöhaasteen kera.
Jos on mahdollista, niin liiku toisten ihmisten seurassa. Pyydä vaikka naapuria lenkille tai lähde harrastamaan ryhmäliikuntaa. Yksin liikkuessa on parhaassa seurassa, mutta muiden kanssa liikkuessa liikkumisen ilon lisäksi saa myös tärkeitä sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksia. Vuosikellomme Ryhmähaasteista voit napata harraste- tai kaveriporukalle vaikkapa Sauvakävelyhaasteen tai Poljinhaasteen ja lähteä isommalla porukalla kohden parempaa kuntoa ja hyvinvointia.
Lähes ainoita tiloja, jolloin liikuntaa ja liikkumista kannattaa rajoittaa on akuutin vamman tai sairauden aikana. Käytännössä siis esimerkiksi kuumeisena, tai nilkan nyrjähdyksen jälkeen on aika pitää taukoa ja levätä.
Kuumeessa ja muissa akuuteissa sairauksissa levon tulee olla kokonaisvaltaista. Vammautumissa ja loukkaantumisissa liikunnan rajoitus riippuu tapauksesta, mutta nämä eivät yleensä rajoita liikkumista täydellisesti. Esimerkiksi tenniskyynärpää ei rajoita kävelylenkkeilyä (vaikka joskus näin halutaan ajatella :).
Jos olet epävarma olotilastasi, niin kannattaa varmuuden vuoksi tarkistaa ammattilaiselta tämänhetkinen tilanteesi. Voit myös käydä Omaolo-palvelun oirearviossa tarkastamassa, löytyykö sieltä oirettasi vastaavaa tietoa. Kannattaa myös tarkistaa, löytyykö Terveyskirjastosta tietoa tilanteestasi. Terveyskirjastoon on koottu terveydenhoitoalan ammattilaisten ohjeistuksia eri sairaudentiloista.
Akuutin sairauden tai vamman jälkeen liikkumaan lähtö kannattaa tehdä rauhallisesti ja itseään kuunnellen. Yksi hyvä tapa lähteä liikkeelle, on lähteä pienille retkille lähiluontoon. Jo pelkästään luonnossa oleskelu parantaa olotilaa ja mielentilaa. Jos haluat päämääriä luonnossa olemiseen ja liikkumiseen, niin katso Metsähaasteemme ja Vesistöhaasteemme, sillä niissä molemmissa annetaan arvoa pelkälle luonnossa oleskelulle, josta voi hiljalleen siirtyä myös tavoitteellisempaan luontoliikkumiseen.
Akuutista tilasta palautuessa voi myös kiinnittää huomiota nukkumiseen ja muuhun kokonaisvaltaiseen palautumiseen. Näiden yhteydessä voit ottaa käyttöösi esimerkiksi Saunahaasteemme ja Unihaasteemme.
Alla olevaan kaavioon on kuvattu yksinkertaistettuna normaali ikään liittyvä kehon toimintojen heikentyminen. Täytyy kuitenkin huomioida, että jokaisella ihmisellä eri toimintojen heikentyminen alkaa eri ikäisenä ja erilaisella vauhdilla liittyen elintapoihin, perintö- ja ympäristötekijöihin ja moniin muihin muuttujiin. Karkeasti ajatellen kuitenkin muuttujat, kuten lihasvoima, kestävyyskunto ja luuston massa alkavat vähenemään kolmannen vuosikymmenen lopulla keskimäärin noin 1-2 prosenttia vuodessa. Naisilla vaihdevuodet nopeuttavat huomattavasti luuston massan vähenemistä, mitä ei ole merkitty erikseen kaavioon.
Kaavio näyttää lohduttomalta, mutta tilanne ei suinkaan ole lohduton. Päinvastoin, kuten seuraavasta kaaviosta pääsemme toteamaan.
Vihreällä viivalla kaavioon on merkitty malliksi vähän alle viisikymppisenä aloitettu monipuolinen liikunnallinen elämäntapa, joka käytännössä voi vaikuttaa positiivisesti kaikkiin muuttujiin. Osa muuttujista, kuten esimerkiksi lihasvoima voi hyvin suunnitellulla (ja ennen kaikkea toteutetulla) voimaharjoittelulla palata nuoruusvuosiesi tasolle. Jopa yli kahdeksankymppisillä on saatu huomattavia parannuksia lihasvoimaan voimaharjoittelun myötä. Myös tasapainoa, ketteryyttä ja ja muita muuttujia voi parantaa harjoittelemalla. Ja mahdollisesti paras uutinen on se, että liikunnan harjoittamisen alussa tulokset tulevat sitä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa olet ohjelmaa aloittaessa, eli parannukset voivat olla suuriakin ensimmäisten kuukausien aikana.
Punaisella viivalla kuvioon on merkitty esimerkkinä jonkin kroonisen sairauden ilmaantuminen. Tällainen voi olla esimerkiksi diabetes, nivelsairaus, tai vaikkapa vain merkittävä ylipaino, joka ei sinänsä ole sairaus, mutta sen vaikutukset ovat samankaltaisia sairauksien kanssa. Kroonisten sairauksien haasteena on niihin yleensä liittyvä ongelmien kierre. Tällaisessa kierteessä vaiva tai sairaus vaikeuttaa liikkumista, jolloin liikkuminen vähenee. Liikkumisen väheneminen heikentää yleiskuntoa ja usein tuo lisää elopainoa, joka taas hankaloittaa liikkumista. Liikkumisen väheneminen taas vaikuttaa negatiivisesti mielentilaan ja koettuun elämänlaatuun, jotka taasen vähentävät liikkumista. Kierre on valmiina.
Sinisellä viivalla kuvioon on kuitenkin merkitty taas positiivisia uutisia, eli elämäntapamuutoksilla, kuten liikunnan lisäämisellä ja ruokavaliomuutoksilla pystytään kuntoa ja elämänlaatua parantamaan usein huomattavastikin kroonisesta sairaudesta riippumatta ja kunto voi kohota selkeästi paremmaksi kuin liikuntaa harrastamattomalla perusterveellä henkilöllä.
Kannattaa siis lähteä liikkeelle kohden parempaa kuntoa ja olotilaa. Ne löytyvät jo pienenkin aktiivisuuden lisäämisen takaa.
Meijän polun Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolle on koottu helpoja testejä, joita voidaan tehdä esimerkiksi ryhmäliikuntatuntien tai kuntien hyvinvointipäivien yhteydessä. Sivustolta löytyy myös vinkkejä kuinka kutakin testitulosta voi lähteä parantamaan.
Jos sinulla on sairaus tai vamma joka hankaloittaa liikkumista tai harrastamista, niin et ole yksin: esimerkiksi tyypin 2 diabetestä sairastaa yli 500 000 suomalaista. Verenpainelääkitystä käyttää saman verran suomalaisia ja korkeasta veren kolesterolista kärsii myös sadat tuhannet suomalaiset.
Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti useimpien kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.
Alla olevassa infograafissa on joitain nostoja Keski-Suomen alueelta.
Vaikka kroonisia sairauksia on paljon, niin liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti useimpien kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Näyttöä sairauksien ehkäisystä ja hoidosta on muun muassa:
sepelvaltimotaudissa
kohonneessa verenpaineessa
tyypin 2 diabeteksessä
metabolisessa oireyhtymässä
osteoporoosissa
Nämä sairaudet myös usein edistävät muiden sairauksien ja vaivojen alkamista, joten siksikin on tärkeä reagoida jo ensimmäisiin varoitusmerkkeihin. Liikunnalla pystyy vaikuttamaan positiivisesti näiden ja muiden sairauksien vaaratekijöihin, kuten
LDL- ja HDL-kolesterolin tasoihin
insuliiniresistenssiin
paastoinsuliinitasoon
verenpaineeseen
vyötärölihavuuteen
Sairauksien hyvän hoidon kannalta lääkitys on tärkeää, mutta sillä ei päästä puuttumaan juurikaan sairauden alkuperäisiin aiheuttajiin, joita voivat olla esimerkiksi liikunnan vähäisyys ja epäterveellinen ruokavalio. Näihin päästään puuttumaan elämäntapamuutoksilla, joista Meijän polulla panostetaan liikkumien lisäämiseen ja palautumiseen.
Senioreiden hyvinvointitestit -sivustolta löydät hyviä perustestejä oman kunnon ja terveyden mittaamiseen. Sivustolta löytyy myös runsaasti vinkkejä edellä mainittujen sairauksien ja vaivojen ehkäisemiseen ja hallintaan. Voit katsoa myös Hyvinvointia elämäntavoilla -sivuston omatoimisesti tehtäviä ohjelmia elämäntapojen petraamiseen.
Alla olevan kaavion avulla voit pohtia sairauden vaikutusta kokonaiskuvaan.
Kolmiota voi miettiä fyysisenä kehona tai mielentilana. Sairaus tai vamma akuutissa vaiheessa vie yleensä lähes kaiken huomiomme. Oli sitten kyseessä nilkan nyrjähdys, sydänkohtaus tai todettu krooninen sairaus kuten tyypin 2 diabetes. Ajan kuluessa pyrkimyksenä tulisi olla vähentää sairauden tai vamman vaikutusta itsessämme.
Tavoitteena tulisi olla, että näemme sairauden vain yhtenä pienenä osana suurempaa kokonaisuutta. Kokonaisuutta joka pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta liikkumaan ja kehittymään useilla eri tavoilla.
Jos sairaus tai vamma vaikuttaa fyysisesti, niin silloin aktiviteettia voi lisätä mielen tasolla, esimerkiksi opiskelemalla uutta kieltä. Jos taas haasteita on mielen puolella, niin fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja luonnossa oleskelu auttaa usein vähentämään mielen ongelmia. Ei vähinten jo pelkästään fyysiseen aktiiviuuteen käytetyn ajan lisääntymisen kautta, jolloin mielellä on muuta puuhaa, kuin velloa negatiivisissa ajatuksissa. Jos pystyt lisäämään liikkumiseen luontoelementin, niin liikunnan tuomat hyödyt lisääntyvät. Voit aloittaa luontoliikkumisen vaikka Meijän polun Metsähaasteen tai Vesistöhaasteen avulla.
Käytössä olevaa kapasiteettia voi lisätä myös erilaisilla meditatiivisilla ja rauhoittumiseen ohjaavilla harjoitteilla. Luonnossa oleskelu on tässäkin tapauksessa yksi loistava mahdollisuus. Tai saunominen, joka myös rauhoittaa mieltä ja laskee verenpainetta. Saunomisen vauhtiin pääsee Saunahaasteemme avulla.
Sairastaessa kroonisia sairauksia onkin tärkeää havaita mahdollisuuksia, joita on käytössäsi vammasta tai sairaudesta huolimatta. Voit miettiä erilaisia liikkumismuotoja, joita sinulle on ehdotettu, tai olet nähnyt muiden tekevän, ja jotka ovat herättäneet pienenkin mielenkiinnon sinussa. Tällaisissa alitajunnan pienissä signaaleissa saattaa piillä ratkaisu ongelmaasi. Liikunta voi myös olla vaikka kotitöiden tekemistä, luonnossa kävelyä, tai pihapelien pelailua naapureiden kanssa. Uimahalli ja eri vesiliikunnan muodot on havaittu hyviksi liikuntamuodoiksi useiden eri vammojen ja sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä.