Kuukausi: toukokuu 2019

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen juttu

Jämsän kaupungissa jämsäläisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupungilla työssä olevien yhteinen juttu. Lakisääteiseen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä koordinointityö on yleishallinnossa työskentelevän viranhaltijan työtä. Tämä jo ohjaa ajatteluamme siihen suuntaan, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole kaupungin muusta toiminnasta erillään oleva juttu, jota pelkästään sosiaali- ja terveystoimen toivotaan tekevän. Tämä ei tarkoita sitä, että vähättelisimme sosiaali- ja terveystoimintojen merkitystä hyvinvoinnin ongelmien ennaltaehkäisyssä tai syntyneiden ongelmien korjaamisessa.

Asiaa yhdessä läpi käytyämme ymmärrämme kaupunkimme kaikkien toimintojen vaikuttavan vähintään jämsäläisten elämään ja siten heidän hyvinvointiinsa. Liikunta- ja kulttuuripalveluista tunnistamme heti hyvinvoinnin edistämisen elementit. Tiedämme, että iso merkitys on puhtaan veden saatavuudella ja sillä, että likavedet ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kaikkien etu on, että kaatopaikkoja ei saa perustaa minne tahansa ja että asiaa valvotaan. Hyvinvointia edistämme myös puistoja uudistamalla – eikä vain estetiikan kautta, vaan esimerkiksi soveltuvin kuntolaittein, jolloin jämsäläisillä on ihan huomaamattaan mahdollisuus kohottaa fyysistä kuntoaan.

Latuja työkseen ajavat työntekijät eivät vain muokkaa lunta, vaan luovat valtavan tärkeitä edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle. Katujen kunto vaikuttaa suuresti haluumme liikkua sekä liikkumisemme turvallisuuteen. Kaavoituksen avulla voimme esimerkiksi varmistaa terveydelle hyväksi havaittujen metsien säilymisen myös taajamissa asuvien ulottuvissa. Metsiä hoitamalla taas varmistamme turvallisen liikkumisen niissä ilman vaaraa putoavista lahopuun kappaleista. Rakennuslupamääräyksillä varmistamme kiinteistöihin liittyvää turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Varhaiskasvatus, perus- ja lukio-opetus on helppo mieltää hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, mutta yhtä lailla edistämme hyvinvointia ateria- ja puhtauspalveluissa ruuan ja puhtauden kautta. Tässä kohtaa ei mielestäni voi unohtaa kunnan hallintopalveluitakaan, sillä hyvällä hallinnolla mahdollistamme kuntalaisten tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja toimivat palvelut.

Kuntien tehtävät ovat helposti kiteytettävissä hyvinvointi- ja elinvoimatehtäviin, joista jälkimmäinenkin vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin vakaan kuntatalouden kautta. Ymmärrämme Jämsässä kuitenkin myös sen, että yksin emme hyvinvoinnin edistämistyössä onnistu, vaan siihen tarvitaan apua monelta taholta: sairaanhoitopiirit, järjestöt, seurakunnat, yrittäjät, ulkopuoliset asiantuntijat ja jokaisen kuntalaisen.

Jämsän kaupungissa hyvinvoinnin edistäminen lähtee strategiaan kirjattavista tavoitteista. Olemme työstäneet strategisen tason ja tarkentavat toimialatason mittarit tavoitteiden täyttymisen seuraamiseksi. Koska hyvinvoinnin edistäminen on meillä normaalia toimintaa, kirjataan vuosittaiset hyvinvoinnilliset tavoitteet ja seuranta talousarvioon. Hyvinvointikertomuksessa neljän vuoden välein arvioidaan hyvinvoinnin tilanne tarkemmin ja suunnitellaan tulevan hyvinvointityön pääpiirteet.

Hannele Rahkonen
Työhyvinvointikoordinaattori
Jämsän kaupunki
hannele.rahkonen@jamsa.fi

Artikkelin kuva Anneli Pusa

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Keskisuomalaisen terveysmetsän pioneerit

Meijän polun Terveysmetsä-koulutus (10.-11.5.2019)

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat meille keski-ikäisille itsestään selviä asioita, vai ovatko? Kesän koittaessa mediassa meitä pelotellaan punkeilla ja petoeläimet uhkaavat vallata taajama-alueet. Millainen on sinun suhtautuminen luontoon?

Päivittäiset ja henkilökohtaiset valintamme perustuvat meidän kunkin henkilökohtaisiin arvoihin ja olemassa oleviin resursseihin. Suhtautumistamme oman hyvinvointiin ja ympäröivään luontoon, elämään, olisi hyvä määrävälein pysähtyä pohtimaan. Hyvin usein oman hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välillä on yhteys.

Luontosuhde ja Terveysmetsä?

Millaisia kokemuksia ja elämyksiä meille on kertynyt, kun olemme olleet luonnossa? Näistä luontokokemuksista ja omista pohdinnoista rakentuu ihmisen luontosuhde. Luontosuhde on kullakin henkilökohtainen ja luontosuhteen muodostumiseen voidaan tarvita opasta. Terveysmetsä-koulutus on vastaus tähän. Terveysmetsätoiminnan suomalaiset juuret ovat vahvasti todellisten asiantuntijoiden tekemässä tutkitussa tiedossa. Taustalla on laaja METSO – metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jossa mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, THL, Metsähallitus ja Ympäristö- sekä Maa-ja metsätalousministeriöt.

Metsä on terapeutti, opas luo edellytykset

Keskisuomalaisen terveysmetsän muotoilu alkoi Meijän Polun järjestämän pilottikoulutuksen myötä. Koulutukseen valittiin hakemuksen perusteella laaja-alainen osallistujajoukko ympäri Keski-Suomea. Maantieteellisen hajonnan lisäksi valitsimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin edustajia, sekä tasapuolisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajia. Vastaanotto oli kiinnostunut, jouduimme tekemään kiperiä valintoja ja yli puolet hakijoista jäi ilman koulutuspaikkaa. Osaratkaisuna tähän tarjosimme verkossakin välitetyn yleisöluennon.

Käytännön Terveysmetsäretkellä tutustuttiin erilaisiin harjoituksiin ja kokemukselliseen oppimiseen. (kuvat Janne Laitinen)

Terveysmetsä-koulutus on nyt teorian osalta tehty. Seuraavaksi kaksikymmentä terveysmetsä-opaskokelasta suunnittelevat ja toteuttavat terveysmetsäretket omissa toimintaympäristöissään. Näiden kokemusten pohjalta ryhdymme muotoilemaan keskisuomalaista terveysmetsää. Teemme yhteistyötä Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän asiantuntijoiden kanssa sekä tietysti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän, KeHOn kanssa. Mukaan tähän prosessiin pääsee ottamalla yhteyttä minuun. Tavoitteena on saada keskisuomalaisia ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kokemaan itse luonnon hyvinvointivaikutukset.

Janne Laitinen
Meijän polku, KeHO, JAMK
janne.laitinen@jamk.fi

Lue lisää:
www.meijanpolku.fi
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Metsa_lisaa_terveytta(43161)
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/keha-vihrea-kaupunkia-syleileva/mika
https://kehofinland.fi/fi/

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tietoa ulkoilijalle, liikkujalle ja päättäjälle – Lipas.fi

Tutussa ympäristössä ulkoilu on helppoa: jalat etsiytyvät tutuille poluille eikä eksymistä tarvitse murehtia. Reittivalintoja voi tehdä pitkin matkaa: väsymyksen yllättäessä valitaan oikopolku, reippauden puuskassa pidempi reitti. Liikkua voi jalan, pyörällä tai meloen.

Uudessa paikassa ulkoilun tai luonnossa liikkumisen kynnys voi olla korkeampi. Miten pääsen alkuun? Millainen maasto on, onko reitti viitoitettu? Kuinka pitkä reitti on? Luonnossa liikkujalle ja matkailijalle onkin tärkeää riittävän tiedon löytäminen kohteesta, mielellään jo etukäteen. Myös maastossa olisi hyvä olla riittävät opasteet ja merkinnät, jotta arempikin ulkoilija tuntee olonsa mukavaksi. Ulkoilun iloa voi latistakaa kovastikin, mikäli mielessä vaanii epäilys ”olenkohan oikealla tiellä?”.

Jyväskylän yliopisto on kerännyt tietoa Suomen liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tämä tieto on hyödynnettävissä modernin karttasovelluksen avulla Lipas.fi -palvelussa. Lipas liikuntapaikat.fi -palvelussa käyttäjä voi esimerkiksi tarkastella lähialueen liikunta- ja ulkoilupaikkoja kartalla. Ulkoilureitit on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaisiin luokkiin, ja erikseen löytyvät muun muassa retkeilyreitit, kuntoradat ja ladut. Reittien yhteyteen on tallennettu tietoa myös retkeilyn palveluista: laavut ja tuvat tarjoavat pysähdys- ja levähdyspaikkoja ja tilaisuuden rauhoittumiseen luonnon ääreen. Tietojen tallentamisesta huolehtivat kunnat, virkistysalueyhdistykset ja yksityiset paikkojen hallinnoijat.

Lipas.fi -palvelusta välitetään luontoliikuntapaikkojen tietoja myös Metsähallituksen Retkikartta.fi –palveluun. Retkikartta.fi -palvelusta löytyvät Metsähallituksen ylläpitämien kohteiden tiedot: esimerkiksi Kansallispuistot reitteineen ja palveluineen. Lipas-järjestelmästä viedään Retkikartalle kuntien ja virkistysalueyhdistysten ylläpitämiä luontoliikuntapalveluiden tietoja niin, että luonnossa liikkujalle olisi tarjolla kattava tieto kunkin alueen palveluverkosta.

Lipas-järjestelmän tietoja käytetään myös muissa verkkopalveluissa, sillä se jakaa tietoa avoimena datana eteenpäin. Matkailijoita palvelee esimerkiksi Finterest.fi -sovellus, ja luonnonvesissä uintiin Uimaan.fi. Jos Lipas.fi ei suoraan tarjoa haluamaasi palvelua, kenties kehitys on edennyt sopivasti jossain muussa palvelussa!

Myös liikunnan ja ulkoilun vertailutietoja tarjolla

Karttaselailun lisäksi liikunnan ja ulkoilun olosuhteita voi tarkastella uudessa Lipas-järjestelmässä tilastoina. Esimerkiksi kuntien liikunta- ja ulkoilureittien lukumäärät ja pituudet voi nähdä helposti. Keski-Suomessa reiteistä eniten on latukilometrejä, yli 900 km.

Kuva 1. Liikunta- ja ulkoilureittien pituus yhteensä kilometreinä Keski-Suomen kunnissa (Jyväskylän yliopisto, Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Kuntien liikuntaolosuhteita voi pohtia myös liikuntapaikkojen lukumäärien ja liikuntapinta-alojen perusteella. Liikuntapaikkoja on lukumääräisesti eniten Keski-Suomen kunnista Jyväskylällä (kuva 2.)

Kuva 2. Liikuntapaikkojen lukumäärät Keski-Suomen kunnissa (kaikki liikuntapaikat) (Jyväskylän yliopisto Lipas-tietokanta 6.5.2019).

Visualisoituja tilastoja liikuntapaikoista ja liikunnan taloudesta löytyy osoitteella https://liikuntapaikat.lipas.fi/tilastot.

Lipas-palvelun uusi versio avattiin huhtikuussa 2019 (www.lipas.fi ja www.liikuntapaikat.fi). Palvelua hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikuntapaikan omistaja tai hallinnoija voi itse rekisteröityä palvelun tietojen päivittäjäksi. Käyttöoikeuden vahvistamisen jälkeen omien kohteiden ylläpito onnistuu helposti nettiselaimella. Palvelu on maksuton.

Kirsi Vehkakoski
Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti
lipasinfo@jyu.fi

Pölyttäjäpolut tulevat!

Pölyttäjäpolut tulevat!

Kaikki me tarvitsemme turvallisia ja palkitsevia reittejä liikkuessamme kaupungeissa. Kaupunkiemme viihtyisyyteen ja luontoympäristömme eloisuuteen vaikuttavat pölyttäjät eivät ole poikkeus, mutta näitä hyönteisiä ei juuri huomioida kaupunkien suunnittelussa ja kehittämisessä. Tästä syystä jyväskylässä on käynnistetty Pölyttäjäpolut-hanke, jossa kaikki kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan oman elinympäristönsä viihtyisyyden kohentamiseen, mutta ennen kaikkea mehiläisten, perhosten ja muiden pienten hyönteisten elin- ja liikkumismahdollisuuksien lisäämiseen.

Ihmiset voivat osallistua kampanjaan perustamalla pölyttäjille levähdyspaikka – pitstoppeja – omaan pihaansa tai vaikka talonyhtiön pihaan. Liikkeelle voi lähteä pienistä istutuksista, kukkaruukuista ja vaaseista ja edetä hiljalleen kohden isompia istutuksia. Osallistumalla pölyttäjäpolkujen muodostumiseen autat lähiluontosi kasvien pölytystä, varmistat kukkien seä marjasatojen kukinnat ja samalla luot viihtyisää kaupunkia, josta pölyttäjien lisäksi nauttivat myös ihmiset.

Hankkeen kotisivuilta www.pölyttäjäpolut.fi löytyy myös kartta, johon oman pölyttäjäpysäkin voi ilmoittaa. Voit samalla katsella ympärillesi, ja katsoa mihin suuntaan pölyttäjät saattaisivat tarvita uusia pölyttäjäpysäkkejä. Ehkä naapuritalonyhtiön piha kaipaisi hieman kukkaloistoa… Pienellä positiivisella vinkkauksella pölyttäjien viihtyminen naapuristossasi paranee, ja kulmakunnan viihtyisyys lisääntyy. 

Lähde siis mukaan muodostamaan pölyttäjäpolkuja suomalaisiin kaupunkeihin ja lähiöihin!

Luonnosta Virtaa -ryhmiin haetaan osallistujia

Luonnosta Virtaa -ryhmiin haetaan osallistujia

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on käynnistynyt luontolähtöisiin interventioihin ja masennuksen hoitoon liittyvä tutkimushanke. Luontolähtöisissä, Luonnosta Virtaa (LuoVi) -ryhmissä hyödynnetään tavoitteellisesti ja ammatillisesti luonnon hyvinvointi vaikutuksia osana masennuksen kuntoutusta.

Työikäisille suunnatussa LuoVi -ryhmissä painottuu sosiaalisen kontaktin merkitys, erilaiset teemat liittyen masennuksesta kuntoutumiseen sekä elvyttävä ja hyvinvointia tukeva ympäristö. Ryhmien tavoitteena on, että kuntoutujan minäkuva vahvistuu myönteisemmäksi, masennusoireilu helpottuu ja toimintakyky paranee. Lisäksi tähän tutkimukseen sisältyy tavanomaista hoitoa saava kontrolliryhmä, jolloin on mahdollista vertailla tavanomaista hoitoa saavia ja LuoVi -ryhmän osallistujia.

LuoVi-ryhmät alkavat Jyväskylässä elokuussa 2019 ja huhtikuussa 2020. Ryhmät kestävät 12 viikon ajan, tapaamisten keston ollessa 90 min. Ryhmät tapaavat kaupunkiympäristön luontokohteissa (puisto, kaupunkimetsä, lähimetsä) tehden ryhmässä ohjattuja harjoituksia. Ohjauksen periaatteita ovat mm. turvallisuuden tukeminen, luontomielipaikan avulla luonnon hyvinvointivaikutusten tiedostaminen ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Hyvinvoinnille suotuisan sosiaalisen ja fyysisen ympäristön avulla pyritään tukemaan osallistujien vuorovaikutusta sekä hyväksyvää läsnäoloa.

LuoVi-ryhmistä on ollut jo aiemmin tutkimusta, jossa on selvitetty luonnossa ulkoilun ja luontolähtöisen intervention sekä työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen mukaan luonnossa ulkoilu on yhteydessä erityisesti työn imun kokemukseen. Työn imu tarkoittaa työntekijän kokemaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Lisäksi havaittiin, että LuoVi-ryhmään osallistuneilla sekä itsenäisellä ulkoilulla oli välittömiä myönteisiä vaikutuksia tunnetiloihin ja psykologiseen työstä irrottautumiseen.

Meneillään oleva LuoVi-ryhmiin ja masennuksen hoitoon liittyvä tutkimushanke on Kelan rahoittama ja se toteutuu yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.

Keski-Suomessa haetaan mukaan työikäisiä osallistujia, joilla on masennusdiagnoosi ja hoitokontakti esimerkiksi YTHS:ssä, työterveyshuollossa, perus- tai mielenterveyspalveluissa.Osallistujan on hyvä haluta työskennellä ryhmämuotoisesti luonnossa sekä kyetä sitoutumaan 12 viikoittaiseen, 90 min kestoiseen ryhmätapaamiseen Jyväskylässä. Mukaan tutkimukseen voi hakea aina heinäkuun loppuun saakka.

Lisätietoja:

Jyväskylän alueen ryhmät ohjaa psykologi Susanna Homanen, joka myös tällä hetkellä rekrytoi osallistujia. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, otathan yhteyttä puhelimitse: 040 725 8148 (parhaiten tavoitettavissa keskiviikkoisin ja torstaisin) tai sähköpostitse: susanna.a.homanen@jyu.fi.

Tutkimushankkeen www-sivut: www.jyu.fi/luontointerventio

Poljinhaaste

Poljinhaaste

Vuosikellon Poljinhaasteessa lähdetään nimen mukaisesti polkemaan pyörällä. Jokainen omalla vauhdillaan ja suosikkipyörällään.

Valitse itsellesi tavoitteeksi kotimainen pyöräilyreitti alla olevasta kuvasta ja käy matkaan. Kuvaan on merkitty joidenkin suomalaisten pyöräilyreittien mitat kilometreissä. Sinun tehtävänä on kerätä kilometrit pyöräilemällä kotimaisemissasi ja ehkäpä vaikka sitten lähteä testaamaan jotain näistä reiteistä paikan päälle…

Pidä tuloksista harjoituskirjaa, jonka voit tulostaa sivun alalaidassa olevasta linkistä.

Voit jakaa tavoitteen pieniksi osasuorituksiksi, jolloin pyöräilet päivittäin tai viikottain lyhyempiä matkoja. Jos esimerkiksi pyöräilet päivittäin 6 kilometriä, niin Puumalan saaristoreitti on kierretty 10 päivässä. Viikkotasolla voit ottaa tavoitteeksi vaikka 100 km, jolloin poljet Sinisen tien reitin viidessä viikossa. Enemmän pyöräilyä kaivatessasi pyöräile mahdollisimman monta reittiä vuoden aikana. (#vuosihaaste)

Ja haasteen henkeen kuuluen, muista haastaa ystäväsi, työkaverisi, harrastusporukkasi tai vaikka naapurisi mukaan kiertämään pyöräilyreittejä ja kohden parempaa kuntoa. Jos teillä on innokas porukka, niin Poljinhaasteesta on tehty myös pienryhmille suunniteltu versio, joka löytyy täältä.

Ja kuten liikunnassa yleensä, muista huolehtia kehostasi kokonaisvaltaisesti lepoa ja kehonhuoltoa unohtamatta. Vaihtelua liikkumiseen kaivatessasi voit vilkaista Vuosikellomme muun tarjonnan. Jotta pyöräily tuntuisi entistä helpommalta, voit aloittaa myös porrashaasteemme ja lisätä jalkoihin hiukan voimaa. Vuosikellon haasteita sopivasti yhdistellen saat kasattua itsellesi arkeen ja juhlaan sopivan liikuntakokonaisuuden.

Poljinhaasteen voi toteuttaa myös kuntopyörällä, jos et esimerkiksi talviaikaan halua pyöräillä ulkona, tai olet muutoin esteellinen pyöräilemään ulkona. Valitset itsellesi tavoitematkan ja sitten vain polkemaan!